Loistava kesä ProAgrialla

Mikäpä olisikaan parempi paikka viettää harjoittelunsa, kuin yritys, jossa olo on alusta loppuun äärimmäisen tervetullut, jossa on laajasti eri osa-alueiden asiantuntijoita jakamassa tietoaan ja jossa saa viettää suuren osan kesää ulkosalla käytännön opissa? Nämä ovat päällimmäiset tuntemukseni viime kesältä, kun pääsin ProAgria Oululle suorittamaan toista harjoittelujaksoani. ProAgria lienee jokaiselle agrologiopiskelijalle tuttu, on tuo nimi sen verran tullut vastaan oppikirjojen tai nettilähteiden kautta. Organisaatio jaetaan vielä alueellisiin keskuksiin, joista yksi on ProAgria Oulu.

Pääsin muuten töihin avoimen hakemuksen kautta, sillä olin liikkeellä pari viikkoa myöhässä siitä huolimatta, että jätin hakemuksen tammikuun lopulla. Jos siis joskus olet tilanteessa, jossa etsit esimerkiksi harjoittelupaikkaa, mutta huomaat hakuajan johonkin tehtävään jo loppuneen, älä lannistu. Aina on mahdollista, että onnistaa. Luonnollisesti kannattaa kuitenkin olla hyvissä ajoin liikkeellä.

Nimikkeeni oli kasvintuotannon asiantuntijaharjoittelija. Ja tämä kesä oikeastaan ravistelikin kunnolla suunnitelmiani siitä, mihin haluaisin valmistuttuani tehdä. Koko opintojeni ajan olen ollut kiinnostunut kaikesta vähän erilaisesta, kuten vaikkapa hyönteisalasta. Eniten kiehtoi kuitenkin lammastalous ja energia-ala. Nyt tämän toisen harjoitteluni jälkeen haluaisin toimia hankkeissa tai suuntautua juuri kasvintuotantoon. Myös kansainvälisyys kiinnostaa, ja sain ymmärtää, että ProAgrialla on mahdollista yhdistää se työhönsä.

KSR-tarkastusta ja tilakäyntejä

Kesään ehti sisältyä yhtä ja toista. Enimmäkseen kiersimme työkaverini – edeltävän kesän harjoittelijan – kanssa ympäri Pohjois-Pohjanmaata katsastamassa kasvinsuojeluruiskuja. Työtä riitti, ja haasteitakin, vaikkei minulla harjoittelijana ollut samanlaista vastuuta kuin työkaverillani. Osaamiseni työkoneiden kanssa oli myös hyvin vähäistä, mistä syystä uutta asiaakin tuli kiitettävästi. Enimmäkseen testasin painemittareiden toimivuutta, säädin virtausmittarin kanssa ja tein muita avustavia toimia katsastuksessa. Yllättävän iso osa työstä oli matkustamista – asiakkaita kun oli Kuusamossa asti. Yksi miellyttävä sivuhyöty matkustelussa tällaiselle ei-natiiville Pohjois-Pohjanmaan asukkaalle oli päästä vihdoin näkemään vähän muutakin kuin vain Oulun seutua ja oppia tietämään missä suunnalla mikäkin paikkakunta sijaitsee. Oli myös hyvä nähdä, millaista maataloutta Pohjois-Pohjanmaalle mahtuu, sillä se on yllättävän monipuolista.

Sain liikkua useamman asiantuntijan mukana tilakäynneillä, missä oppi paljon esimerkiksi EU-tukihakemusten täyttämisestä ja havaintojen teosta pelloilla. Meno oli poikkeuksetta rentoa ja meidät otettiin joka tilalla vastaan hyvin vieraanvaraisesti. Tiloille mentiin toisinaan myös kasvustohavaintokäyntejä varten, jolloin sai hyvää oppia kasvintuotannon asiantuntijalta. Pääsin useampaan otteeseen käyttämään SPAD-mittaria, jolla mitataan kasvin lehden lehtivihreän määrää ja saadaan selville kasvuston typpipitoisuudet.

Erityisen opettavaisia olivat käynnit perunatiloilla. Kaivelimme näiden tilojen pellolla maaperää paljon enemmän kuin muilla käynneillä, ja yhdelle tilalle teimme käynnit sekä kesän alussa, että lopussa. Loppukesästä kiersimme vielä tekemässä auditointeja puhdaskauraa tuottavilla tiloilla. Työhön liittyi silloin lomakkeiden täyttöä sekä pelloilla kiertämistä. Pelloilta tehtiin runsaasti havaintoja ja etsittiin kaurakasvuston seasta mahdollisia muita viljalajeja, jotka poimittiin pois. Työssä tuli mukavasti kertausta, kun havaintoja tehtiin paljon, usealla pellolla ja monena päivänä.

Perunapelloilla tutkittiin maaperän koostumusta.

Olin mukana myös havaintopäivällä, joka järjestettiin yhdessä Keski-Pohjanmaan jaoston kanssa. Paikalla oli niin monta osaavaa asiantuntijaa, että tietoa tuntui tulevan joka suunnalta ja jäi kaduttamaan, etten ollut varannut mukaan muistiinpanovälineitä. Teimme havaintoja pelloilla ja parhaiten jäivät mieleen kirvaesiintymät, sillä kirvojahan tänä vuonna riitti. Vertailimme muun muassa kirvojen aiheuttamaa vahinkoa lehdissä mekaaniseen rasitukseen, joka syntyy, kun lehdet hiertävät tuulessa toisiaan vasten. Kasvintunnistus oli myös yksi koulutuspäivän aktiviteeteista. Muita yksittäisiä tapahtumia olivat Pellonpiennarpäivä Ruukissa sekä Kuusamon Osuusmeijerin 70-vuotispäivät. Pellonpiennarpäivällä pääsi tutustumaan ohra- ja kauralajikedemoihin ja kuuntelemaan mielenkiintoista asiaa viljelijöiltä sekä asiantuntijoilta. Osuusmeijerin syntymäpäivillä ProAgria Oululla oli oma telttansa ja paikalla useampi asiantuntija. Itselläni oli tuolloin vähemmän tehtävää, mutta autoin missä pystyin ja loppupäivästä ehdin itsekin kierrellä markkinakojuilla.

Lajikekoeviljelmiä Ruukissa.

 

 

Sopivasti kaikkea

Suurin osa työstä oli asiantuntijoiden auttamista ja heiltä opin ottamista. Jonkin verran pääsin kuitenkin tekemään myös itsenäisesti hommia. Sain esimerkiksi tehtäväksi koota asiantuntijoiden avuksi kortteja, joiden avulla tunnistaa peltokäynneillä yleisimpiä tuotantokasvien tuholaisia ja tauteja.

ProAgria Oulun harjoittelijat ylläpitävät Facebookissa Kesäheinät-sivua, jonne kirjoitellaan kesän kuulumisia harjoittelun lomasta. Myös viestintätaitojaan pääsi siis hiukan hiomaan, joskaan montaa päivitystä kesältä ei vaadittu. Viestintään sai myös perehdytyksen työsuhteen alussa.

Kaiken kaikkiaan jäi olo, että minua  arvostettiin työntekijänä ja otettiin mukaan kaikkeen mahdolliseen. En muista, mitä kaikkea jännityksessäni alkukesästä odotin tältä harjoittelulta, mutta kesä todellakin ylitti kaikki odotukseni ja oli äärimmäisen mukava kokemus. Olen ehtinyt toimia monessa eri työpaikassa, mutta missään muualla meno ei ole ollut yhtä yhteisöllistä kuin ProAgrialla. Ehdottomasti suosittelen tätä harjoittelupaikaksi, etenkin mikäli monipuolinen katsaus asiantuntijan töihin kiinnostaa.

Agrologiopiskelija Meri Hannila MAA18sp

Saatat pitää myös näistä...

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.