Author: Marianne Isola

Perjantaina Oamkissa vietettiin Lapsi mukaan töihin -päivää. Ilahduttavasti Kotkantien kampuksen käytävillä kaikui päivän aikana useamman lapsen ääni. Lapset pääsivät mukaan niin kokouksiin kuin kahvitunnillekin. Välillä väriteltiin, välillä kokeiltiin tietokonetta, ja sitten maisteltiin karkkeja. Lukuisat...

Ouluhallin Oamk-kylässä kierteli avajaisten jälkeen sankka opiskelijajoukko. Ilahduttavan moni pysähtyi juttelemaan kanssamme opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksista Oamkissa. Sosiaali- ja terveysalan opiskelija Annette ja tekniikan alan opiskelija Miikka kertoivat ständillä omista kokemuksistaan opiskelijavaikuttamisessa ja valaisivat ohikulkijoita mm....

 Lokakuussa Oamkissa järjestettiin kierrätysaamu kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Tällä kertaa omistajaa eivät vaihtaneet kirjat tai vaatteet, vaan ideat ja hyvät käytänteet.

Hallintojohtaja Marja Sarajärvi avasi tilaisuuden. Hyviä käytäntöjä on Oamkissa kierrätetty aiemminkin, hän kertoi, mutta kevään sisäisessä auditoinnissa nousi esille tarve järjestää yhteisiä tilaisuuksia. Hyvien käytäntöjen kierrättämiseen keskittyviä tapaamisia onkin tarkoitus järjestää lukukausittain. Marja huomioi, että kierrätystilaisuudet ovat Oamkin arvojen mukaista toimintaa ja toivoi  myös koulutusosastojen ja palveluyksiköiden aktivoituvan hyvien toimintamallien kierrättämiseen yhteisten tilaisuuksien lisäksi. Lisäksi Marja toivoi tilaisuudesta runsaasti palautetta, jotta sitä voi kehittää eteenpäin.

1. Ulla-Maija Seppänen, Jussi Haukkamaa ja Kari-Pekka Heikkinen esittelevät LABeissä toteutuvaa osaamisen jakamista. GameLABissa, DevLABissa ja EduLABissa opiskelee tällä hetkellä reilut 120 opiskelijaa. Opiskelijat sitoutuvat toimintaan yleensä koko lukukaudeksi. Toiminta on monikulttuurista, yli 30 kansallisuutta on mukana. Yrittäjämäinen asenne, eli sisäinen yrittäjyys on kiinteä osa LABien opintoja.

   LABien verkosto on laaja, ja osaamista ja kokemuksia jaetaan jokapäiväisessä toiminnassa. LABien ovet on vierailijoille aina auki, ja näin opiskelijoille pyritään luomaan kontakteja alusta lähtien. Jussi hoksautti, että myös kansainvälisiä kumppaneita löytyy, mm. Japanissa, Romaniassa ja Alankomaissa on toiminnassa LABeja, joiden kanssa yhteistyö on aktiivista.
    
   Ulla-Maija kertoi toimivasta yhteistyöstä sidosryhmien kanssa uusien konseptien kehittämisessä: ”Opiskelijoita pyritään aktiivisesti ajamaan ulos.”  Kommunikaatiotapoja LABeissa riittää. Yhteisten ja säännöllisten palaverien kautta tiimit tietävät mitä tapahtuu ja näin myös valmennus kehittyy. Ulla-Maija luetteli erilaisia toimintamalleja: seminaareja järjestetään, somea hyödynnetään, uutiskirjeitä lähetetään, artikkeleita laaditaan. Julkisten Gate-tapahtumien kautta opiskelijat pääsevät pitsaamaan ideoitaan.

   Kari-Pekka korosti, että henkilöstön perehdytys LAB-malliin on tärkeä osa käytänteiden jakamista ja kehittämistä. Perehdytys aloitetaan puolen päivän tai koko päivän LAB Camp-jaksolla, joka keskittyy mallin perusperiaatteiden ja termistön läpikäyntiin. Seuraavana siirrytään tekemään, eli valmennusta suunnitellaan omien vahvuuksien ja mieltymysten pohjalta. Itse valmentaminen on osa normaalitoimintaa. Kuukausittain istutaan alas noin 1.5 tunniksi perehdytettävien kanssa pohtimaan havaintoja ja kirjaamaan niitä ylös jatkokehittämistä varten, ja samalla jaetaan myös kokemuksia ja käytänteitä. Kunkin lukukauden lopussa järjestetään vielä yhteinen palautetilaisuus, jossa kootaan kaikkien palaute menetelmistä ja sisällöistä. 
    

   

2. Pia Oikarinen ja Kari Kiviniemi Ammatillisesta Opettajakorkeakoulusta kertoivat kuumasta ryhmästä, eli kuukausittain toteutettavista koko henkilöstön yhteispalavereista. Kuumassa ryhmässä tarkastellaan mm. ajankohtaisia asioita, koulutukseen ja opetussuunnitelmaan liittyviä kehittämisasioita sekä opiskelijapalautteita. Kerran vuodessa opiskelijat ovat mukana tapaamisessa kertoen ryhmien antamasta palautteesta.

   Kuuman ryhmän kokouksissa on kiinnitetty erityistä huomiota henkilökohtaistetun ja osaamisperustaisen opettajankoulutuksen kehittämiseen. Pilotoinbtivaiheen jälkeen ammatillinen opettajankoulutus on tällä hetkellä henkilökohtaistettua ja osaamisperusteisesti toteutettua kaikille opiskelijoille. Henkilökohtaistetussa opettajankoulutuksessa  opiskelijan vastuu osaamisensa kehittämisestä korostuu.

   Kari nosti esille yhteisöllisen työskentelyn ja ideoinnin merkityksen koulutuksen yhteisen perustan varmentamisessa. Yhteisöllisen työskentelytavan myötä Amokissa  kaikilla on samalla mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa yhteisiin linjauksiin. Se muodostaa pohjan Amokin laatutyölle.  Yhteisen ymmärryksen etsimiseen (ja löytämiseen!) vaikuttaa myös hyvä johtaminen. Tällä hetkellä yhteisöllinen toiminta on itsestäänselvyys ja ihmiset haluavat osallistua koulutuksen kehittämiseen.

   Pia nosti vielä hyvänä käytänteenä esille Amokin pikavinkkaukset ja minikoulutukset. Nämä tarkoittavat sitä, että joku ottaa ajankohtaisen asian haltuun ja opettaa perusasiat sitten muille. Esimerkkinä hän mainitsi iPadin, Moodleroomsin ja Pepin käyttökoulutukset.

3. Riitta Tötterström ja Anssi Kirkonpelto valaisivat perehdyttämiskäytäntöjä Kulttuurin koulutusosastolla. Aiemmin perehdytysestä on tullut kriittistä palautetta, joten haasteeseen päätettiin tarttua ja luoda uusi, osallistavampi malli. Anssin mukaan osallisuutta syntyy, kun perehdytys liukuu työn ohjaamiseksi ja tiimityöksi jatkuvan muutoksen tilanteessa. Perehdytykseen paneudutaan jo rekrytointivaiheessa: haastateltaville lähetetään Oamkin strategia tutustuttavaksi ja haastattelussa heitä pyydetään hahmottamaan, millä tavalla heidän osaamisellaan sitä voitaisiin toteuttaa.

   Kun uusi henkilö saapuu työpaikalle, on sovittu, että hänellä on työvälineet valmiina. Heimon kautta on helppo tutustua Oamkin yhteiseen perehdytyspakettiin ja tärkeimpiin dokumentteihin ja ohjeisiin; tarvittaessa esimies tai mentori auttavat. Anssi kertoi, että aiemmin tanssinopettajakoulutuksen puolella uusi työntekijä sijoitettiin aluksi tiiminvetäjän kanssa samaan huoneeseen, jotta apu on tarvittaessa lähellä. Tällä hetkellä Anssi on luopunut omasta työhuoneestaan ja  istuu läppärinsä kanssa siellä missä häntä eniten tarvitaan.Hän kuvailikin itseään ”liikkuvaksi helpdeskiksi”!

   Tieto liikkuu osastokokousten ja tiimipalaverien kautta, samoin jokapäiväisillä yhteisillä aamukahveilla käsitellään ajankohtaisia asioita. Digimentorien toiminta on ollut viime aikoina paljon esillä.Yhteisiin kokouksiin on varattu keskiviikkoiltapäivät, muut ajat on varattu opetukseen. Tämä Oamkin tason linjaus on herättänyt sekä puoltavia että kriittisiä mielipiteitä.

   ”Manaamme tai iloitsemme – ja sitten teemme!” Anssi ja Riitta

   Lopuksi Riitta nosti haasteena esille Oamkista pois siirtyvien henkilöiden osaamisen hyödyntämisen. Millä tavalla vuosikymmenten aikana kerätty tieto saadaan jouhevasti koulutusosaston uusien toimijoiden käyttöön? Myös perehdyttämisen seurannan suhteen olisi vielä tekemistä.
    

Kiitos kaikille esittelijöille ja osallistujille onnistuneesta tilaisuudesta! Salin ilmatila aivan kuhisi hyvistä ideoista. Seuraava hyvien käytäntöjen kierrätystilaisuus järjestetään kevätlukukaudella 2017, seuraa tiedotusta Heimossa. Tervetuloa mukaan kierrättämään ja hyödyntämään ideoita!

Marianne Isola (laatukoordinaattori) sekä esittelijät

Tilaisuuden avasi opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen. Hän kiitteli puheessaan yhteistyötä Pohjoismaiden välillä, mutta nosti esille myös korkeakoulutuksen eroja. Suomessa tiedollinen puoli on hänen mukaansa hyvällä mallilla, mutta työelämä vaatii yhä enemmän nk. siirrettäviä taitoja, eli viestintää, ryhmätyökykyä, ongelmanratkaisutaitoa, luovuutta ja kriittistä ajattelua. Miten nämä integroidaan entistä paremmin tutkinto-ohjelmiin? Lehikoinen korosti opiskelijoiden tarpeiden huomiointia, se tuo aidon opiskelijakeskeisyyden koulutukseen. Korkeakoulujen opiskelijat eivät ole homogeeninen joukko, vaan kyseessä on monialainen, -ikäinen ja -taitoinen ryhmä.

Konferenssin pääpuhujana toimi professori Bjørn Stensaker Oslon yliopistosta. Hän haastoi osallistujat pohtimaan, miten laatuauditoinnit saadaan lähemmäksi oppimista järjestelmien tarkastelun sijaan. Laadunhallinnanhan pitäisi tarkoittaa samaa kuin oppimistavoitteiden asettaminen ja seuranta. Stensaker puhui ”avointen” oppimistavoitteiden puolesta; hänen mukaansa liian yksityiskohtaiset tavoitteet rajaavat oppimistilanteita liikaa.  Oppimistavoitteiden tulisi pikemminkin luoda yhteisöihin vuorovaikutusta. Hän väitti myös, että korkeakouluilla on tendenssi mitata helposti mitattavia asioita (opintopisteet, tenttitulokset, alkupalkat) ja unohtaa kokonaan tärkeämpien asioiden eli arvojen, asenteiden ja toimintatapojen arviointi. 

Opiskelijoiden ja henkilökunnan roolit ovat muuttuneet korkeakouluissa ja ne muuttuvat edelleen. Yhteisessä keskustelussa tuotiin esille, että tämä murros tuo vastuuta molemmille osapuolille: opiskelijoiden oletetaan huolehtivan omasta oppimisestaan ja suunnittelevan ajankäyttöään entistä laajemmin. Opettajat ja palveluhenkilökunta tekevät kaikkensa sujuvoittaakseen oppimisprosessia. He varmistavat, että korkeakoulun ohjaus ja tuki vastaavat erilaisten opiskelijoiden erilaisiin tarpeisiin. Laatua on korkeakoulu, joka on olemassa opiskelijoitaan varten.

Konferenssin esitykset sekä nauhoite käytetyistä puheenvuoroista löytyvät Karvin nettisivuilta: http://karvi.fi/2016/karvin-jarjestama-pohjoismainen-student-centred-approach-and-the-quality-of-degree-education-konferenssi-kerasi-finlandia-talolle-kaksisataa-osallistujaa/

Marianne Isola
Laatukoordinaattori

Sisäinen auditoinnin palauteseminaari pidettiin 20.4. Seminaarissa esiteltiin auditoinnin tuloksia ja keskusteltiin, mitä Oamkissa aiotaan tulosten perusteella tehdä. Johtoryhmään viedään toukokuussa esitys konkreettisista toimenpiteistä, joista tärkeimmät on tässä jaoteltu Oamkin arvojen alle:

Arvomme: Yhteisöllisyys
–       Täsmennetään linjauksia viestintäkäytänteistä ja -kanavista
–       Yhtenäistetään toimintatapoja rajapinnoissa mm. prosessikuvausten kautta

Arvomme: Työelämäkumppanuus
–       Uudistetaan sidosryhmäsuunnitelma ja -palautejärjestelmä

Arvomme: Kehittymishalukkuus
–       Muodostetaan foorumeja osaamisen ja hyvien käytänteiden jakamiseksi
–       Kehitetään opiskelijoiden ja opettajien työelämätaitoja

Arvomme: Tuloksellisuus
–       Selkiytetään viestintää johtamisjärjestelmän osa-alueista: roolit ja vastuut kirjataan näkyviin
–       Kehitetään päätöksentekoa ja määritellään päätösaikataulu.

 Johtoryhmän jäsenet, koulutus- ja tki-johtajat Riitta Tötterström ja Tuomo Pesola kommentoivat toimenpide-ehdotuksia seminaarissa. Tuomo korosti yhteisten toimintatapojen ja rutiinien tärkeyttä: ”Selkeys on arvo.” Tuomo oli tyytyväinen siitä, että toimenpide-ehdotuksissa oli esillä aktiivinen viestintä henkilöstölle ja heidän osallistamisensa. Hän toivoi, että kaikkien oamkilaisten näkemys pääsisi jollain tapaa esille. Hän myös hoksautti, että hyvien käytänteiden olisi liityttävä jotenkin Oamkissa muutenkin kehitettäviin ajankohtaisiin asioihin. Riitta pohti puolestaan sitä, miten henkilöstö voisi olla enemmän kontaktissa työelämän kanssa – ehkä opettajien uusi resursointiohje suo siihen jatkossa mahdollisuuksia. Hyvien käytänteiden jakamista varten on Riitan mukaan tarpeen olla eritasoisia foorumeita, esimerkiksi tutkinto-ohjelmien, koulutusosastojen ja kampusten tasolla. Hyvänä asiana molemmat pitivät sitä, että toimenpide-ehdotukset on sidottu Oamkin arvoihin – niiden pitää näkyä ammattikorkeakoulun toiminnassa.

Tilaisuudessa julkistettiin myös uusi motto laatutyölle. ”Parasta laatua yhdessä” nousi Heimon ja Oivan äänestyksessä voittajaksi, ja sitä käytetään tästä lähtien koko laatujärjestelmän otsikkona.  Myös mustana hevosena äänestykseen mukaan noussut mottoehdotus ”Laatu syntyy osaamisesta” koettiin erinomaiseksi kiteytykseksi, ja sekin otetaan jollain tavalla käyttöön.  

Ulkoisten sidosryhmien edustaja, Oulun yliopiston ylioppilaskunnan koulutuspoliittinen asiantuntija Henna Määttä kertoi omista kokemuksistaan auditoijana. Hänestä auditointi oli ”tosi positiivinen kokemus”. Hän koki, että auditointiryhmässä hänen mielipidettään arvostettiin, eikä olo tuntunut missään vaiheessa ulkopuoliselta. Haastateltavien heittäytyminen ja valmius keskustella vaikeistakin asioista yllätti. Raportin viimeistelylle olisi hänen mukaansa voinut varata lisää aikaa. Oli mukava kuulla, että Hennan mielestä oamkilaisuus näkyy ja kuuluu – tästä kulttuurista Oamkin kannattaa pitää kiinni!

Hyvien käytänteiden osuudessa lehtori Eero Nousiainen kertoi työelämäyhteistyön mallista tietotekniikan tutkinto-ohjelmassa. Kaksi ensimmäistä lukuvuotta on suunniteltu joka toisella jaksolla toteutuvien yhteistoteutusprojektien ympärille. Rakenne valmistaa myöhempien opintovuosien tuotekehitysprojekteihin ja harjoitteluihin. Yritykset käyvät tällöin esittäytymässä opiskelijoille ja kertomassa tarjoamistaan mahdollisuuksista. Tällä hetkellä tilanne on se, että paikkoja olisi enemmän kuin opiskelijoita!

Yliopettaja Kaisa Koivisto ja opiskelija Niina Patronen esittelivät ylemmissä tutkinnoissa käytössä olevaa kehittäjäopiskelija-menetelmää. Jo kolme vuotta käytössä ollut menetelmä mahdollistaa opiskelijoiden osallistumisen master-koulutuksen suunnitteluun ja kehittämiseen käyttäjälähtöisesti. Kehittäjäopiskelijat keräävät opiskelijoilta palautetta koulutuksen kontaktipisteistä ja opintopoluista, ja käsittelevät tuloksia yhdessä opettajien kanssa. Kehittäjäopiskelijana on Niinan mukaan ollut tosi mukava toimia, on päässyt mukaan sisäiseen auditointiin ja vaikuttamaan seuraavan vuoden opintoihin.

Palauteseminaarin aluksi sisäisen auditoinnin toteuttaneet auditointiryhmät esittäytyivät. Puheenjohtajat kiittelivät kilvan omia ryhmiään! Kiitoksiin on helppo yhtyä; meillä laatukoordinaattoreilla on ollut ilo olla mukana useamman auditointiryhmän toiminnassa vuosien aikana. Auditointiin osallistuminen koetaan yleensä positiiviseksi: ryhmän jäsenet kokevat saavansa sen kautta uutta osaamista, näkemystä ja motivaatiota omaan työhönsä. Oamkin seuraava sisäinen auditointi kohdistuu tutkinto-ohjelmiin, ja se toteutetaan alkuvuodesta 2017. Kiinnostaako sinua toimia auditoijana? Ota yhteyttä!

Marianne Isola & Sari Ahvenlampi
Laatukoordinaattorit