Category: Hyvät käytänteet

Kirjastoihmiset rikkoivat totuttuja kaavoja toukokuun lopulla. Eri kirjastosektoreilta ympäri Suomen kaksikymmentä kirjastotyöntekijää kokoontui Rovaniemelle epäseminaariin nimeltään Toinen eräpäivä.

Valitettavasti Oamkista mukana ei ollut edustusta, mutta epäseminaarin toteutuksesta, annista ja kokemuksista on luettavissa kolme blogikirjoitusta sekä Helsingin yliopiston verkkolehden artikkeli:

• Toinen eräpäivä – Epäseminaari nuotiopaikalla
• Toinen Eräpäivä – Tunnelmia erätulilta
• Infolukutaito kirjaston asiakaspalvelussa
• Toinen Eräpäivä kokosi kirjastojen asiakaspalvelijoita Rovaniemelle

Mietiskelin, että kuinka onnistuisi laatuasioiden benchmarking Koitelinkoskella tai Rokuan Pookivaaralla ilman Heimon esittelyä. Tällä hetkellä en yritäkään miettiä asiaa tämän pidemmälle – jään odottelemaan, rupeaako joku muu mietiskelemään samaa asiaa…

 Teija Harju, kirjaston laatukoordinaattori

Hyvää syyslukukauden alkua kaikille! Kun lomat on pidetty ja töihin palailtu taas uutta intoa ja virtaa puhkuen, ajattelin heittää ilmaan kaikkien pohdittavaksi muutamia ajatuksia loppukeväällä käymästäni koulutuksesta.

Korkeakoulujen laadunvarmistus -täydennyskoulutusohjelman toukokuisella lähiopetusjaksolla oli teemana itsearviointi. Tarkoituksena oli viritellä ajatuksia kohti toista auditointikierrosta, jolla painotetaan kehittämiseen tähtäävää itsearviointia. Oamkissa toinen kierros siintelee tosin vielä kohtuullisen kaukana tulevaisuudessa. Juurihan selvisimme onnistuneesti vuoden takaisesta ensimmäisen kierroksen auditointirutistuksesta. Itsearviointi on kuitenkin mielenkiintoinen asia muutoinkin kuin vain auditoinnin näkökulmasta.

Lukuvuoden saatossa on monia tilanteita, joissa teemme itsearviointia; kirjoitamme erilaisia raportteja, arvioimme omaa, yksikkömme ja organisaatiomme toimintaa, sisältöjä, prosesseja, tuotoksia, vaikutuksia, jne. erilaisista näkökulmista ja erilaisia tarkoituksia varten. Kannustamme myös opiskelijoita oman oppimisensa itsearviointiin. Onkin mielenkiintoista pysähtyä hetkeksi miettimään, millaisia kysymyksiä itsearviointiin syvällisemmin liittyy. Ketä varten milloinkin kuvaamme ja arvotamme toimintaamme? Millä tavoin nostamme esille omaa toimintaamme ohjaavia arvoja? Entä millä tavoin itsearviointi ennakoi tulevaisuutta?

Arviointi ohjaa aina jollain tavalla toimintaprosessiamme. Mitä tavoitteita itsearvioinnilla kussakin tilanteessa on? Näitä ja muita kysymyksiä on mielenkiintoista pohtia ja sijoitella itseään Mira Huuskon kuvaamalla itsearviointiakselistolla eri kohtiin eri itsearviointitilanteiden suhteen. Antoisia ja kehittäviä itsearviointihetkiä lukuvuoden varrelle!

Annukka Tihinen
Tuntiopettaja, Projektisuunnittelija

Oamkin laaduntekijät alkavat jo jäädä kesälomille ja kesävapaille.  Puutarhanhoito lienee suosituinta harrastetta kesäpäivien kuluttamisessa ja siksipä en malta olla antamatta vielä pientä oppituntia tähän liittyen.  Blogi on siihen varmaan aivan hyväksyttävä tapa myös meidän pedagogisessa viitekehyksessämme.

Kun nyt vapaallanne riennätte taimimyymälöihin ostamaan puutarhatilkuillenne puita, pensaita tai perennoja, niin oletteko tietoisia, että ostamanne kasvit ovat  läpikäyneet lakisääteisen laadunvarmistuksen. Meillä Suomessa Taimiaineistolaki ja Asetus koristekasvien taimiaineiston tuottamisesta ja markkinoinnista säätävät, että taimien tuottajilla ja markkinoijilla on oltava laadunvarmistus ja myytävien taimien on täytettävä lakisääteiset laatuvaatimukset.

Mitä siis on taimituotannon laadunvarmistus?  Asetus määrittää siitä seuraavaa:

”Koristekasvien taimiaineiston tuottajan, markkinoijan ja maahantuojan on järjestettävä toimintansa laadunvarmistus, ottaen huomioon toimintansa tai toimintojensa erityisluonteen, siten, että:  

1) tuotantojärjestelmän kriittiset vaiheet, jotka vaikuttavat aineiston laatuun tunnistetaan;

2) kriittisten tuotantovaiheiden seurannasta ja valvonnasta pidetään kirjaa;

3) näytteiden ottaminen ja niiden tutkiminen tapahtuu Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen hyväksymällä tavalla; …”

Teksti jatkuu vielä, mutta tässä ehkä oleellisin tieto. Tällaisen laadunvarmistuksen siis käyvät läpi ostamanne syreenit, angervot, pionit, kuunliljat ym.

Millaista laatua taimilta sitten vaaditaan?  Tähänkin löytyy asetuksesta runsaasti ehtoja. Asetuksen mukaan  markkinointia varten saa tuottaa, markkinoida ja maahantuoda vain sellaista taimiaineistoa, joka: 

• on kooltaan ja muodoltaan kullekin lajille ja lajikkeelle tyypillistä
• on riittävän nestepitoista (normaali nestejännitys)
• astia- tai paakkutaimien juuripaakku on juurtunut siten, että se pysyy hyvin koossa
• paljasjuuristen taimet ovat lepotilassa;
• normaalioloissa oikein istutettuna ja asianmukaisesti hoidettuna taimi juurtuu ja alkaa kasvaa

Näiden lisäksi taimien on täytettävä terveysvaatimukset ja ne on oltava oikein nimetty. Taimista täytyy siis löytyä nimilappu, joka kertoo kasvin nimen, mutta lisäksi tuotantomaan ja viljelijän tai myyjän nimen. Kun seuraavan kerran menette taimia ostamaan, tarkistakaapa täyttävätkö myytävät taimet näitä laatuvaatimuksia.

Voimmeko me Oamkissa ottaa tästä jotain oppia omaan toimintaamme. Sitä voitte jokainen itseksenne miettiä niitä taimia istutettaessanne.

Hyvää kesää kaikille!

Paula Syri

Kevään laatukoulutuksessa käsiteltiin ulkoisen auditoinnin palautetta. Puheenjohtaja Riitta Pyykkö Korkeakoulujen arviointineuvostosta kertoi ensimmäisen auditointikierroksen vaikutuksista. Korkeakoulujen tavoitteellisuus on lisääntynyt ja laatukulttuuri kehittynyt, hän arvioi. Laatutyö on tarkoituksenmukaistunut; kun aluksi tehtiin liikaa ja monimutkaisesti, nyt osataan jo keventää ja yksinkertaistaa järjestelmiä.

Oamkia auditoineen ryhmän puheenjohtaja Marjo Nykänen kävi läpi auditoinnin tuloksia ja vastaili osallistujien kysymyksiin. Hän kertoi auditointiryhmän olleen varsin yksimielinen raportissa esitettyjen havaintojen osalta. Oamkin vahvuuksiksi hän nosti intrat, jotka ovat laajuudestaan huolimatta hyvä pohja järjestelmän kehittämiselle. Kateeksi käy, hän kommentoi verratessaan niitä oman korkeakoulunsa Mamkin järjestelmiin. Myös Oamkin koulutusohjelmatiimien toimintamalli sai kiitosta.

Lopuksi Oamkin kehittämistä pohdittiin vararehtori Risto Kimarin luotsaamassa paneelikeskustelussa. Rehtori Jouko Paaso kertoi kehittämisen vireen jatkuvan myös yhtiöittämisen myötä. Yksikönjohtaja Riitta Tötterström avasi, millä tavalla henkilökuntaa ja opiskelijoita on sitoutettu laatutyöhön Kulttuurialan yksikössä. Lehtori Timo Heikkinen ideoi Heimon käyttöliittymää uusiksi ja informaatikko Sanna Savolainen kertoi kirjaston vakiintuneista palautekäytännöistä.  Hallituksen puheenjohtaja Markus Mäkitalo OSAKOsta valaisi, millaisten prosessien kautta opiskelijakunta perehdyttää uudet toimijansa.

Lopuksi todettiin, että auditoinnin perusteella tehtävistä toimenpiteistä päätetään Oamkin laadunvarmistus -työryhmän kokouksessa ensi viikolla. Osittain kehittämiskohteita on  tosin jo linjattu yksiköiden johdonkatselmuksissa huhtikuussa. 

Laatukoulutuksesta voi antaa palautetta Heimon ja Oivan kautta. Seuraava laatukoulutus järjestetään lokakuussa 2012 – ehdota kiinnostavaa aihetta koulutukselle!

Marianne Isola,
Laatukoordinaattori

Moni on kysynyt minulta viime syksyn ja talven aikana miltä työ IT-palvelujen ruorissa on tuntunut toisenlaisesta toimintaympäristöstä tulleena. Olen vastannut kysyjille moniselitteisesti, että tämä on mielenkiintoista ja jatkanut samaan hengenvetoon olevani sukujuuriltani puoliksi savolainen 😉

Organisaatioilla on omat toimintatapansa ja –kulttuurinsa, jotka näkyvät päivittäisessä työskentelyssä. On ollut opettavaista ja mielenkiintoista päästä vähitellen sisään Oamkin ja koko kuntayhtymän toimintaan. Toimintatavoissa on eroja yksiköidenkin välillä. Tämä on näkynyt myös IT-palvelujen arjessa. Henkilökuntaamme on sijoitettuna Oamkin eri yksiköihin, joiden välillä on eroavaisuuksia sen suhteen miten IT-toiminnot oli aiemmin järjestetty. Tämä heijastuu luonnollisesti erilaisina odotuksina IT-palvelujen toimintatavoille. Asian tiimoilta onkin käyty monia hyviä keskusteluja. Yhtenäisten toimintatapojen määrittely vaatii vielä työtä, jotta kaikilla olisi sama käsitys tarjolla olevista palveluista ja niiden laadusta.

Viimeisin puolitoista vuotta on ollut kaiken kaikkiaan IT:lle erittäin tapahtumarikas ja haastava. On ollut organisaatiomuutosta, toimintatapojen yhtenäistämistä ja kehittämistä, suuria inframuutoksia, puhelinoperaattorin vaihto, Oamkin laatuauditointi, kansallisia korkeakoulusektorin kehityshankkeita, strategian tekemistä, kokonaisarkkitehtuurityön käynnistystä, jne. jne. Kaiken tämän pyörityksen keskellä myös jokapäiväiset tehtävät on saatava hoidetuiksi. Tietojärjestelmien ja työasemien on toimittava, sähköpostin ja tietoliikenteen kuljettava, käyttäjien saatava apua ongelmatilanteisiin, järjestelmiä on kehitettävä… Tehtyjen töiden lista on lähes loputon, mutta pitkä on myös tekemistä odottavien. Uusia kehitysideoita pulppuaa ehtymättömänä virtana monelta taholta entisten jatkoksi. Koko ajan on tarve pohtia mitä todella kannattaa tehdä ja mihin ideaan tarttua, tarkoituksenahan on rakentaa kokonaisuus jota kyetään myös hallitsemaan. Menossa olevien töiden ja uusien mielenkiintoisten kehityskohteiden priorisoinnille on siis tarvetta.

IT-palvelut osallistui Oamkin laatuauditointiin osana tukipalveluja. Tämän jälkeen vastaan tulikin jo kuntayhtymän tilintarkastus ja sen yhteydessä tehty IT-tarkastus, jossa päästiin myös hyödyntämään auditointia varten tehtyä työtä. IT-tarkastuksessa käsiteltiin IT-toimintoja laaja-alaisesti. Osansa kysymystulvasta saivat myös muut kuntayhtymäpalvelujen toiminnot. Tapahtumana tarkastus oli auditoinnin tapaan miellyttävä ja opettavainen. Asioita tarkasteltiin eri näkökulmasta, mutta taustalta löytyy sama perusajatus, laadustahan tässäkin on kyse. Odotan tarkastuksen tuloksia mielenkiinnolla, saamme raportista varmasti lisää hyviä eväitä toiminnan kehittämiseen.

Hyviä eväitä tarjoaa myös Oamkiin perustettu IT asiakastarvetyöryhmä, johon on koottu edustus eri yksiköistä. Työryhmän tavoitteena on kehittää IT-palvelujen toimintaa ja lisätä yhteistyötä yksiköiden ja IT-palvelujen välillä. Tarkoituksena on nostaa esille päivittäiseen toimintaan liittyviä IT-asioita ja uusia kehityskohteita. Tarkastelemme näitä niin yksiköiden kuin IT-palvelujen näkökulmasta. Vaihdamme mielipiteitä ja priorisoimme asiat yhdessä, jotta käytössä olevat voimavarat osataan kohdentaa oikein. Perimmäisenä tavoitteenamme on opetuksen sujuvuuden varmistaminen IT-palvelujen toiminnan osalta. Laatutyötähän tämäkin on ja vieläpä sitä kaikkein oleellisinta jokapäiväiseen arkeen vaikuttavaa.

Älypuhelinten käyttö on lisääntynyt voimakkaasti viime vuosina. Myös tabletteja alkaa näkyä ja niille on löytymässä oma paikkansa myös työvälineinä. Molempien päätelaitetyyppien hallinta tulee asettamaan omat haasteensa IT-palvelujen työlle. Myös tietohallinto ja tiedon ”jatkojalostaminen” elävät merkittävää kehitysvaihetta. Oamkissa kerätään valtava määrä erilaista dataa, jota pitää pystyä hallitsemaan ja jalostamaan mm. johdon tarvitsemaksi, entistä helpommin saatavilla olevaksi tiedoksi. Tiedoksi, jonka avulla voidaan myös arvioida toiminnan laatua ja kehittää sitä. Mielenkiintoisia asioita tapahtuu siis näilläkin rintamilla vain muutamia esimerkkejä mainitakseni.

Eikä tulevaisuus näytä yhtään tylsemmältä. Toimintoja on kehitettävä ja uusi ratkaisuja otettava käyttöön. Koko ajan on huomioitava päätehtävämme opetuksen tarpeet sekä toimintaympäristömme ja siinä tapahtuvat muutokset. Tämä tulee olemaan mielenkiintoista myös jatkossa.

Timo Remes, IT-johtaja

Ruoka puhuttaa täällä Kotkantien kampuksella lähes päivittäin. Lähestyvän vapun kunniaksi päätinkin koota laadukkaan ja maistuvan menun kaikkien oamkilaisten maisteltavaksi.

Siispä tervetuloa tutustumaan KKA-tähdellä palkittuun Heimo-ravintolaamme
Bon appétit…..Bonne qualité, s’il vous plait!

Ravintolamme sai ensimmäisen KKA-tähtensä 28.3.2012. Olemme kuuluja erityisen hyvästä laatuleivästä. Uutena vaihtoehtona voidaan mainita kasvis- ja kalavaihtoehtojen yhdistelymahdollisuus. Sinulla on mahdollisuus valita esimerkiksi Projekti tai Hanke – vaihtoehdoistamme. Päivitämme jatkuvasti yhdistelymahdollisuuksia. Annathan palautetta, jotta voimme yhdessä kehittää ravintolamme tarjontaa meille kaikille sopivaksi.

Palan painikkeeksi sopii hyvin laatuleipä. Eräs ravintolamme leipureista heitti ilmaan ajatuksen uudistetusta reseptistä – kehittäminen keskiöön ja dokumentointi leivän reunamille. Tästähän voisi vinkata myös Minun Oamk -palstalle uusien reseptien yhteyteen.

Ja jälkiruuaksi sopii hyvin tummapaahtoinen, höyryävän kuuma Oamk -paahto. Joka on valmistettu vain parhaista kahvipavuista.

Silloin tällöin chef cuisinier yllättää ravintolamme ruokailijat kirpeän pirskastelevalla ja kuplivalla tervehdyksellään.

Tervetuloa tutustumaan myös Oiva ja Aimo ravintoloidemme monipuolisiin ja maistuviin menuihin.

Tämän menun tarjosi Kulttuurialan yksikön laatukoordinaattori
Paulina Melakari-Mustonen (laatutyötä jo vuodesta 2009)

Johan tuli Varamiehelle homma. Pitäis kirjottaa elämän ensimmäinen bloki-teksti. Pyysivät, että kirjoittaisin siitä, miltä on tuntunut tulla taloon ja mikä on yllättänyt. Itse asiassa tulin taloon jo vuonna 2009, mutta tämä uusin keikka alkoi joulukuussa. Täällä Rehtorin toimistossa suunnittelijana ja laatukoordinaattorina toiminut Sari Ahvenlampi jäi virkavappaalle, joten tuuraajaahan siinä tarvittiin näitä hommia hoitamaan.

Ja hommia on kyllä piisannut. Ensimmäinen tehtävä oli ehkä työhistoriani raskain, ja sattui heti ensimmäiselle työpäivälle. Piti semmoinen noin kahdesta kolmeen metriä pitkä tukki ottaa syliin ja heittää niin pitkälle kuin sai. Ensin ote lipesi, mutta lensihän se sitten usiamman metrin. Että ihan tyytyväinen sai olla siihen suoritukseen.

Seuraavat tehtävät ovatkin sitten olleet huomattavasti kevyempiä. Kaiken maailman raportointia ministeriöön, suunnitelmien lukemista, kirjoittamista ja kommentoimista, eri asioiden ja tapahtumien koordinointia. Erityisesti olen tuota teekooii-puolta (tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta) katellut. Ja pähkäilyä. Sitä olen harrastanut aika paljon. Sitä harrastin jo yksikössä toimiessani, kun välillä mietin, mistä nämä kaikki määräykset, toimeksiannot, pyynnöt, ohjeet yms., yms. tulevat. Ja vastaushan oli: hallinnosta.

Että sitä samaa olen täällä pohtinut: mistä näitä tulee. Kun paljon niitä tulee tännekin. Ei niitä kaikkia yksiköille tulevia asioita oltukaan keksitty Rehtorin toimistossa. On ollut varsin mielenkiintoista olla osa laajaa toimijaverkostoa, kun aiemmin olen tutkinut niitä. Joku tarvii vaikkapa jotain selvitystä jossakin ja sitten selvitetään, mistä ja keiltä selvitys saadaan. Ja yleensä koko selvitystä ei saada yhdeltä henkilöltä ja yhdestä paikasta, vaan kasataan tuolta ja täältä. Ja deadlinehan on yleensä ”eilen”. Ja siitäkin olen yllättynyt, että ite asiassahan paljonhan hallinnossa tehhään hommia, jotka sitten eivät jää yksiköissä tehtäviksi.

Jonku kyselyn (tiiättehän te ne kyselyt…) tuloksena saatiin, että hallinnon kieli olisi vaikeasti ymmärrettävää. Minusta se ei ole. Pistää vaan peräkkäin sanoja rategia, rosessi, kesu ja muutos. Niin ymmärretyksi tulee. Oikein tai väärin, niin ymmärretyksi kuitenkin.

Työolotutkimukset osoittavat, että ihimisillä olisi vähentynyt työn mielekkyyden kokemus. Sitä voikin pohtia, mistä jokaisen työn mielekkyys syntyy ja koostuu. Itselleni se syntyy kehittämisen ja eteenpäin menemisen tunteesta. Ellei niitä ole, ei työni ole mielekästä. Lisäksi tarvitsen perusteet, miksi jotain tehhään. Tai jätetään tekemättä. Mielekkyys voi syntyä myös pienistä asioista. Tuntui hyvälle, kun uusi työkaverini sanoi: ”Mukava, kun oot tullut tänne”. Ihimiselle on tärkeää myös tietää, miksi hän työtään tekee. Vaikkakin Varamiehenä, toivon työpanoksellani olevani tukemassa sekä yksiköissä tehtävää toimintaa että koko Oamkin kehittymistä.

Putouksen Varamies poistui jo näyttämöltä, mutta tämä Varanainen jatkaa vielä syksyyn,

Soja Ukkola

Kaikille avoin Pedagoginen foorumi järjestettiin Oamkissa jo toisen kerran. Mukana oli lähes sata opetuksen työelämälähtöisyydestä ja projektioppimisesta kiinnostunutta oamkilaista, sekä henkilöstöä että opiskelijoita. Avauksessa rehtori Jouko Paaso ja Ammatillisen opettajakorkeakoulun johtaja Asko Karjalainen pohtivat, miksi yhteinen keskustelu ammattikorkeakouluyhteisön sisällä on tärkeää. Jouko Paaso toi esiin Kimmo Mäen tutkimukseen (2012) viitaten, että opettajat saattavat jäsentää työtään erilaisista, toisilleen vastakkaisista työkulttuureista käsin. Asko Karjalainen nosti vahvasti esille arvo-osaamisen kehittämisen ja opiskelijoista välittämisen tärkeyden. Sekä Jouko että Asko painottivat opintojen joustavuutta: on hyväksyttävä se fakta, että opiskelijat käyvät töissä ja laadittava opintosuunnitelmat sen mukaisesti.

Laurea-ammattikorkeakoulun tutkimusjohtaja Katariina Raij kertoi kehittämisperustaisen Learning by Developing –pedagogiikan muotoutumisesta ja sen taustalla vaikuttavasta pragmatistisesta filosofiasta. LbD:n vakiintumiseen ja tuloksellisuuteen on vaikuttanut se, että kaikki opettajat on ”saatu junaan”, malli on kokonaisvaltainen koko opetustoiminnan läpäisevä sekä oppimisen autenttisuudelle perustuva. Kokeilunhalu, uskallus ”mennä metsään” ja epäonnistumisista oppiminen ovat olleet laurealaisten yhteisesti hyväksymiä periaatteita. Olennaisinta on, että oppiminen on uusien mallien luomista, eikä olemassa olevan tiedon toistamista. Projekteille perustuva oppimisen organisointi romuttaa yksittäisen opintojaksoille perustuvan opetussuunnitelman, koska projektien suunnittelussa osaaminen tulee väistämättä nähdä suurempiin kokonaisuuksiin liittyneenä. Pedagogisessa kehittämisessä on tutkimukselle perustuva vaikuttavuuden arviointi keskeistä. Katariina painotti myös johdon tuen merkitystä pedagogiselle kehittämistyölle.

Oamkin tekniikan yksikön lehtori Eero Nousiainen kertoi projektiharjoittelun toteutumisesta ohjelmistokehityksen suuntautumisvaihtoehdossa. Projektiharjoittelu on vakiintunut tapa rakentaa yhteistyötä paikallisten ohjelmistoyritysten kanssa. Eero toi esiin opiskelijoiden myönteisiä kokemuksia projektiharjoittelusta. Positiivisina tuloksina voidaan esittää myös projektiharjoittelun hyvät läpäisyluvut, jotka ovat olleet 97-100 %:n välillä. Opettajalta uudenlainen opetus vaatii uudenlaista suhtautumista ja epävarmuuden hyväksymistä. Haasteena onkin opettajien sitouttaminen projekteihin niin koulutusohjelman sisällä kuin laajemmin yksiköiden välillä. Haasteisiin voidaan vastata muuttamalla opintosuunnitelmia sellaisiksi, että ne mahdollistavat yhteistyöprojektit. Puheensa lopussa myös Eero korosti opettajien sitoutumiseen vaikuttavaa johdon sitoutumista.

Liiketalouden yksikön yliopettaja Jouko Isokangas esitteli Oamkin työelämäyhteistyön toimintamallia. Toimintamallin pedagoginen hahmotus tehtiin Engeströmin toiminnan teorian avulla, jonka nostaa opiskelijan tasavertaiseksi toimijaksi hankkeissa. Työelämäyhteistyön toimintamallissa keskeinen ajatus on palvelukoordinaattorin rekrytointi. Palvelukoordinaattorin tärkeimpiä tehtäviä on toimia yli yksikkörajojen ulottuvien, monialaisten hankkeiden edistäjänä ja yksiköiden välisen yhteistyön koordinoijana. Jouko painotti lopuksi tutkivan ja kehittävän yhteistoiminnallisen oppimisen edellyttävän opetuksen ja tki:n integroitumista, joka tarkoittaa siirtymistä pois luokkahuoneopetuksesta ja projektikokonaisuuksien lisäämistä opintosuunnitelmiin.

Loppukeskustelussa olivat yleisön kysymyksiin vastaamassa Katariina Raij, Asko Karjalainen, Jouko Isokangas, Eero Nousiainen, Anne Anttinen ja Irene Isohanni. Yleisön taholta mm. kysyttiin, mistä resurssit toiminnan kehittämiseen saadaan. Asko Karjalainen vastasi kertomalla valmisteilla olevasta hankehakemuksesta, joka toteutuessaan turvaisi mahdollisuudet pedagogiseen täydennyskoulutukseen.

Yleisö osallistui aktiivisesti Pedagogisen foorumin rakentumiseen esittämällä kysymyksiä ja kommentoimalla puheita. Tilaisuuden antiin on jokaisella oamkilaisella mahdollisuus perehtyä tarkemmin videoinnin kautta. Sekä videot että puhujien diaesitykset julkaistaan Heimossa.

Peda-tiimin puolesta,

Tiina Laajala ja Marianne Isola

Pullantuoksuiset terveiset Välkkylän kellarikerroksesta! Eilen laskettiin pulkalla mäkeä alas kovaa vauhtia, syötiin pullaa sekä hulluteltiin ja tänään on aika taas keskittyä opiskelijaedustajan arkeen.

 Aloitin opiskelijakunta OSAKOn hallituksen jäsenenä vuoden vaihteessa ja nämä kaksi kulunutta kuukautta ovat olleet ehkäpä elämäni kiireisimpiä. Päivät ovat menneet uuden opettelussa sekä työryhmissä istuessa.

Kokonaiskuva työnkuvasta ei ole vielä täysin selkiytynyt, mutta uskoisin senkin tapahtuvan vuoden kuluessa. Laatutyö on yhtenä osana työnkuvaani ja olenkin opiskelijoiden edustajana sekä laatukoordinaattoreiden että opiskelijapalautekysely työryhmissä.

 Oamkissa on herännyt huoli opiskelijoiden heikosta osallistumisesta työryhmiin ja mielestäni huoli on aiheellinen. Paras kanava palautteen antamiselle ovat koulutusohjelmatiimit, jotka saivat kiitosta auditoinnissa. Niissä opiskelijajäsenet voivat tuoda opettajien ja henkilökunnan tietoon epäkohtia ja toimivia käytänteitä. Miksi opiskelijat eivät koulutusohjelmatiimeissä käy? Syitä on varmasti monia ja suoraa vastausta ei varmasti tiedä kukaan.

 Olemme viime aikoina keränneet palautetta ständeillämme vaihtuvin aihein ja huomanneet opiskelijoiden haluttomuuden antaa palautetta. Kysyessämme syitä tähän, muutama vastanneista opiskelijoista koki palautteen antamisen turhana, koska sillä ei koeta saavutettavan mitään. Tulisiko palautteen käsittely tuoda lähemmäksi opiskelijaa? Tällä tavoin opiskelijat näkevät, miten heidän antama palaute vaikuttaa koulutuksen kehittymiseen.

 Opiskelijoiden aktivoiminen ei ole pelkästään opiskelijakunnan ja koulutusalajärjestöjen tehtävä, vaan myös koulutusohjelmavastaavien ja henkilökunnan yhteinen päämäärä. Opiskelijalähtöisessä ammattikorkeakoulussa opiskelija tuntee vaikuttamisen reitit ja uskaltaa kulkea niitä. Meidän on yhdessä rohkaistava kaikkia opiskelijoitamme astumaan vaikuttamisen polulle.

 Tiina Meriläinen, opiskelijakunta OSAKO

Oamkille on taottu uusi, entistä ehompi vuosikello! Hankintapäätös vuoden 2012 vuosikellosta hyväksyttiin laatutyöryhmän kokouksessa 25.1.2012. Hyvät vuosikellot ovat tunnetusti harvinaisia. Vuosikelloseppä kuitenkin voi ilolla kertoa, että Oamkin laadukas vuosikello on sijoitettu turvalliseen paikkaan kaikkien nähtäville: Heimoon.

Vuosikellosepän näkökulmasta tuleva vuosi näyttää positiiviselta. Erikoiskaupan liiton toteuttamassa alan suhdannekyselyssä (Taloussanomat 7.2.2012) 63 prosenttia vastaajista odottaa vuosikellojen myynnin kasvavan tammi–kesäkuussa yli kaksi prosenttia. Vuosikellokaupalla on koko valtakunnan positiivisimmat myyntiodotukset! Tämän takia vuosikellojen saatavuus voi kevään mittaan kärsiä ja odotusajat kasvavat – Oamk teki hyvät kaupat onnistuessaan hankkimaan vuosikellonsa heti alkuvuodesta.

Vuosikellojen kasvava kysyntä näkyy valitettavasti myös harmaana taloutena. Suositulla Suomi24-keskustelupalstalla ihmeteltiin uutisen jälkeen, onko kukaan kiinnittänyt huomiota Huutonetin vuosikellokauppiaisiin. Myyntipalstalla kuulemma liikkuu tyyppejä, joilla on kymmeniä, jopa satoja vuosikelloja myynnissä. Miten kukaan yksityinen ihminen voi omistaa noin paljon vuosikelloja, kysyi eräs huolestunut kansalainen. Vai ostavatko nämä Huutonetin vuosikellokauppiaat kellonsa halvalla eBaystä (siellä samat vuosikellot kuvia myöten!!!) vai myyvät ne meikäläisille Huutonetissa? Eikös tuo ole jo veronkiertoa? Oamkin vuosikello on taottu yhteistyössä useiden vuosikelloseppien kanssa, joten sen alkuperästä ei onneksi ole epäilyksiä. Käyntitarkkuudessakaan ei ole moittimista, karkausvuodetkin on otettu huomioon jo ennakolta.

Laadukkaiden vuosikellojen himo saattaa pahimmillaan johtaa jopa rikollisiin tekoihin. Trendikkäässä Nousevat julkkikset -blogissa esiteltiin joulukuussa 2011 varoittavana esimerkkinä Mikko X., jonka epäillään järjestäneen oman arvovuosikelloliikkeensä ryöstön lokakuun lopulla. Mikko X:n epäillään toimineen yhteistyössä ryöstäjän kanssa ja suunnitelleen hänen kanssaan valeryöstön vuosikelloliikkeeseen. Tällä hetkellä sekä Mikko X. että valeryöstäjä ovat onneksi poliisin hallussa törkeästä petoksesta epäiltynä. On sanomattakin selvää, että Oamkin vuosikello on tarkoitettu vain Oamkin toiminnan kehittämiseen, eikä sillä ole mitään tekemistä rikollisen toiminnan kanssa.

Kaikkien oamkilaisten onneksi Oamkin vuosikello 2012 on omassa läpinäkyvässä suojassaan turvassa mustan pörssin keinottelijoilta ja valeryöstäjiltä: se löytyy otsikon Muut prosessiin liitetyt tiedostot –otsikon alta osoitteesta: https://intraweb.oamk.fi/toiminnan_ohjaus/index.php?sivu=dokumentit&jarjestys=&suunta=&v_dok=2012

Marianne Isola, yksi vuosikellosepistä