Category: Hyvät käytänteet

Oamkin Täydennyskoulutus-yksikön toiminta itsellisenä yksikkönä lakkautettiin tämän lukuvuoden alussa. Tuhkasta syntyi uusi koko Oulun seudun ammattikorkeakoulun aikuis- ja täydennyskoulutusta palveleva toimintamalli. Uudessa toimintamallissa koordinoinnista ja yksiköiden ohjauksesta vastaa rehtorin toimiston alaisuudessa toimiva täydennyskoulutuksen tiimi.

Täydennyskoulutus-yksikön lakkauttaminen ei siis vähäisimmässäkään määrin tarkoita sitä, että täydennyskoulutuksen rooli ja merkitys Oamkin ja Osekkin toiminnassa pienenisi, vaan pikemminkin päinvastoin. Uusi organisointimalli mahdollistaa edellytyksiämme toimia aikuiskoulutuksen ja työelämäosaamisen ylläpitäjänä ja vahvistajana entistäkin paremmin.

Täydennyskoulutus on nyt koko Oamkin asia. Yksiköt vastaavat tulostavoitteisesti täydennyskoulutuksen toteuttamisesta. Jokaisessa yksikössä on oma vastuuhenkilö, jonka kautta täydennyskoulutuksen ohjausta ja seurantaa toteutetaan. Yksikön nimeämä vastuuhenkilö on myös täydennyskoulutuksen ohjausryhmän jäsen. Ohjausryhmä on keskusteleva ja yhteistoiminnallinen foorumi, jossa edistetään ja linjataan muun muassa täydennyskoulutuksen monialaisuutta, työelämäläheisyyttä, sidosryhmäyhteistyötä, aluevaikuttavuutta ja myös täydennyskoulutuksen roolia ja vaikutusta yksiköiden perusopetuksen tuloksellisuuteen.

Uuden toimintamallin suunnittelutyötä on tehty erittäin tiiviisti ja sen tulokset alkavat näkyä myös ulospäin hyvin pian. Täydennyskoulutustoiminta ei ole syksyn aikana ollut pysähdyksissä, vaan sitä on toteutettu vanhoille ja uusille asiakkaille entiseen malliin. Täydennyskoulutuksen näkyvyyttä vahvistetaan asiakkaillemme ns. yhden luukun -periaatteella.  Monialainen ja vahva osaajaverkostomme mahdollistaa alueemme yrityksille ja muille organisaatioille laajan koulutus- ja palvelutarjonnan. Oamkin tulee olla erityisesti omalla alueellaan yhteistyössä elinkeino- ja muun työelämän kanssa.

Suurimmat haasteet ovat meidän omien korvien välissä. Kysymys ei ole siitä, että haluammeko tehdä täydennyskoulutusta, vaan miten toteutamme sitä parhaalla mahdollisella tavalla. Täydennyskoulutus ei ole rasite perusopetuksen toteuttamiselle, vaan täydennyskoulutuksen tulisi muodostaa tutkintoon johtavan koulutuksen kanssa saumattomasti toisiaan täydentävä kokonaisuus (www.futurex.utu.fi). Olennaista on myös, että maksullista palvelutoimintaa kehitetään oppimisen ja opetuksen laadun parantamiseksi ja että maksullista palvelutoimintaa toteutetaan kannattavasti.

Opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaluonnoksessa (2011-2016) kirjoitetaan täydennyskoulutuksesta seuraavasti:

”126. Korkeakoulut suunnittelevat koulutustarjontaansa kokonaisuutena siten, että tutkintoon johtava koulutus ja muu koulutus muodostavat työelämän tarpeisiin vastaavan yhtenäisen kokonaisuuden. Korkeakoulut huolehtivat siitä, että tutkinnon osien ja kurssien suoritusmahdollisuuksia on riittävästi tarjolla joko integroituna tutkintokoulutukseen tai järjestettynä erillisissä ryhmissä. Koulutus voidaan toteuttaa omaehtoisesti suoritettavana avoimena korkeakouluopetuksena ja/tai maksullisena täydennyskoulutuksena esimerkiksi työnantajan tilauksesta. Selkiytetään korkeakoulujen aikuiskoulutuksen maksuperusteita.”

Täydennyskoulutustiimin ammattilaiset vastaavat mielellään kysymyksiin ja toivomme keskustelun avauksia täydennyskoulutusta vahvistavista ajatuksista ja ideoista!

Pekka Silvén, täydennyskoulutuspäällikkö

Laatuleipurit jalkautuivat jälleen kaikkiin yksiköihin viikoilla 41 ja 42. Kiertue alkoi Sotelta, jossa tuoreen laatuleivän tuoksu houkutteli paikalle paljon opiskelijoita ja henkilökuntaa. Liiketalouden yksikössä oli myös vilkas meininki ja myös kv-opiskelijat innostuivat visailemaan. Raahen molemmilla kampuksilla leivät menivät kaupaksi yllättävän nopeasti, ja Rehtorin toimistolla kilvoiteltiin siitä, kuka voittaa Laatutekijä-paidan arvonnassa. Amokissa keskusteltiin Tyrnävän perunasadosta ja muista polttavista puheenaiheista henkilöstön ja kahden opiskelijaryhmän pohtiessa laatuvisan kysymyksiä.

Oulaisten kiertueen kanssa sattui hassuja ja ikäviäkin kommelluksia, kun ensin kiertueen rekvisiitat olivat hukassa, auto oli liian pieni ja vain yhdellä Oamkin opiskelijaryhmällä oli opintoja sinä aamuna, mutta henkilökuntaa oli sentään hyvin paikalla ja reissu oli hilpeä. Kulttuurin ja Tekniikan yksiköiden yhteinen kiertue oli vilkas. Leipiä oli ennätysmäärä ja päivä oli pitkä. Iltapäivän laatukoulutus toi jopa auditointiryhmän puheenjohtajan ja sihteerin visailemaan opiskelijoiden kanssa. Leivänjakoa suoritettiin vielä loppuviikosta Luovalla ja kuntayhtymäpalveluiden tiloissa Oulunsalossa mukavissa tunnelmissa.

Laatuvisan suorittamisen kriteerit olivat tiukentuneet kevään kiertueesta, sillä tällä kertaa piti saada kahdeksan vastausta oikein. Kukaan ei kuitenkaan jäänyt puremaan kynsiään vaan kaikki saivat hyvän mielen ja leivän matkaansa. OSAKO pyysi palautetta opiskelijaintrasta ja vastanneiden keskeen arvotaan laatukintaita. Lisäksi pyöritimme diaesitystä oppimispalautteesta. Oamkissahan otettiin syksyn alusta lähtien käyttöön kaikille yksiköille yhteinen opintojaksopalaute, joka kautta opiskelijat osallistuvat Oamkin laadunvarmistukseen ja toiminnan kehittämiseen. 17.10.2011 julkaistu tiedote löytyy sekä Oivasta että Heimosta.

Enimmäkseen laatuvisa meni hyvin läpi, mutta ulkoisen auditoinnin ajankohta ei vieläkään näyttänyt olevan selvillä kaikilla opiskelijoilla. Myös koulutusohjelmatiimien kokousten osallistumismahdollisuudet eivät olleet riittävästi tiedossa: koulutusohjelmatiimien kokoukset ovat nykyisin avoimia kaikille! Viimeistään nyt henkilöstön kannattaakin tutustua Laatuleipurin reseptit henkilöstölle–oppaaseen sekä Laatukäsikirjaan ja opiskelijaintra-Oivasta löytyy Opiskelijan laatureseptikirja. Laatuleipuri-konsepti sai kuitenkin paljon positiivista palautetta ja laatuleivän idea lohkoineen avautui monelle opiskelijalle. Kaiken kaikkiaan kiertue oli laadukas! 

Pinja Hietalahti, laatukiertueen koordinaattori

Resurssi, prosessi, sertifiointi, organisaatio, dokumentointi, auditointi ja laadunvarmistusjärjestelmä ISO-nönnönnöö. Mitä ihmettä?! Mitä tämä tarkoittaa? Ei ei, nyt ei kannata vaipua synkkyyteen. Taustalla piileskelee kuitenkin hyvä ja tarkoitusperää palveleva asia. Nimittäin se, kuinka voidaan taata, että toiminta pysyy laadukkaana ja kehittyy. Meidän tapauksessa toiminnan laadukkuus on opetuksen laadun ylläpitämistä ja parantamista.

Oulun seudun ammattikorkeakoulussa suoritetaan ulkoinen auditointi nyt 23. – 25.11. välisenä aikana. Auditointi tarkoittaa siis arviointia. Oamkiin saapuu arvioitsijoita ympäri Suomen ja he antavat haastattelujen jälkeen loppuarvionsa ammattikorkeakoulumme toiminnasta. Toivottavasti he saavat nostettua esille ne ongelmakohdat, joihin meillä ei ole osattu tarttua ammattikorkeakoulumme toiminnassa. Arvioinnin myötä myös hyvät käytänteet nousevat entistä paremmin kaikkien tietoisuuteen.

Meillä kaikilla, niin henkilökunnalla kuin opiskelijoillakin, on kuitenkin vastuumme koulun laadun tekijöinä. Kaiken A ja O on se, että osaamme kukin kohdallamme ottaa palautetta vastaan sekä antaa sitä asiallisessa muodossa eteenpäin ja näin kehittyä palautteen myötä paremmaksi yhteisöksi. Auditoinnissa arvioidaan kuinka tämä reilun kahdeksantuhannen henkilön yhteisömme pyörii kaikilta osiltaan ja yhdessä.

Minun oma henkilökohtainen mielipiteeni on se, että laatu lähtee siitä kuinka viihdymme opiskeluympäristössämme . Ilmapiirin ollessa hyvä keskeyttämisiä tapahtuu myös vähemmän. Yhteishengen parantamisessa opiskelijakunta OSAKOlla ja koulusalajärjestöillä on iso merkitys. Yhteishengen ollessa korkealla opetuksen kehittäminen on myös helpompaa, kun kaikki tietävät oman paikkansa tässä organisaatiossa.

Koulutusalajärjestöiden (KAJ) tehtävä on suuri tässä paletissa. KAJ:n tehtävä on kehittää omalta osaltaan yksiköitään opiskelijoiden tahdon mukaisesti. KAJ on tärkeä palautekanava opiskelijalle. OSAKOn tehtävä on antaa työkaluja koulutusalajärjestöjen toimintaa varten ja toimia linkkinä ylemmäs vaikuttamisen portailla.

Toivon mukaan saamme auditoinnin läpi ja sertifioinnin merkkinä hyvästä laadusta. Opiskelijoilla ja henkilökunnalla on mahdollisuus tutustua Oamkin laadunvarmistukseen viikoilla 41 ja 42 laatukiertueen merkeissä, jolloin laatuajattelua taas jalkautetaan kaikkiin yksiköihin. Saavu paikalle, vastaa kyselyyn, anna palautetta ja ota tästä mahdottoman kovasta vaivasta palkinnoksi maukas leipä. 

Palauterikasta alkanutta lukuvuotta!

Jussi Ylitalo, Opiskelijakunta OSAKO

Sosiaali- ja terveysalan yksikön henkilökunta kokoontui lukukauden alkajaisiksi yhteiselle kehittämispäivälle Pohtoon.  Ennen virallisen ohjelman alkamista henkilökunnalla oli aikaa vaihtaa kuulumisia yhteisen aamiaisen merkeissä. Juttua riitti, sillä olihan kesäloma juuri päättynyt. Aamupalatilan täytti puhesorina niin kesällä kasvaneesta keskivartalon kupolista kuin parhaimmista hilla- ja kalajutuista. Ajattelin mielessä, että odottakaapa hitusen, niin pääsette kuulemaan päivitykset yksikkömme tunnuslukutiedoista.

Virallinen osuus käynnistyikin tuttuun tyyliin järjestäytymisellä. Oli aistittavissa, että tuttu työinnostus oli vallannut jo henkilökunnan. Pian löytyi pöytäkirjan tarkistajiksi kaksi vapaaehtoista. Päivän ohjelmassa oli nippu ajankohtaisia, tärkeitä asioita.  Tilaisuus avattiin rehtorin puheenvuorolla. Puheenvuorossa käytiin muun muassa läpi viime keväänä yksikön johdonkatselmuksessa esiin nousseita tärkeitä haasteita. Saimmepa samalla myös vinkkejä navigoinnista männikössä maastopyörän kanssa.

Itseäni jäi erityisesti mietityttämään visio pedagogisen ideaalimallin toteutumisesta. Tässä mallissa ajatellaan, että opetus ja tki-toiminta pyritään integroimaan tarkoituksenmukaisesti tiiviisti toisiinsa hyödyntäen samalla moniammatillisuutta. Tämän toiminnan lähtökohtana tulisi olla myös työelämän aidot koulutus- ja kehittämistarpeet.  Tiedän, että tällainen toimintatapa on myös mielekäs opiskelijoille ja edistää osaltaan innovatiivisuuteen kannustavan opiskeluympäristön syntymistä. Tällaisenaan tämä ei vaikuta liian suurelta haasteelta. Haaste siitä muodostuu, kun opetusryhmien koot kasvavat ja siitä huolimatta opiskelijat saisivat suoritettua opintonsa jouhevasti.  Ajatustenjuoksun katkaisi viereiseltä penkkiriviltä kuulunut voimakas aivastus. Keräilin ympäri pöytää levinneitä muistiinpanopapereita.

Paikalle pöllähtivät rehtorin toimiston laatuleipurit. Osasin odottaa kesän jäljiltä maukkaita reseptejä ja niitä myös saimme. Uunituoreet laatuoppaat odottivat henkilökuntaa. Nyt viimeistään kaikki yksikkömme henkilöstöstä tietävät, kuinka laadussa paistatellaan. Laatukoordinaattorit antoivat tiiviin ja selkeän tietopaketin syyskauden tulevista asioista – niinhän sitä sanotaan, että taikinaa ei saa liikaa vaivata.

Päivän aikana saimme myös päivitettyä tietoa niin uusista työntekijöistä kuin tila- ja turvallisuusasioista. Aihe, joka sai taas ajatuksenjuoksun jälleen vauhtiin, oli työhyvinvointiasiat. Erityisesti pidän tärkeänä asiana sitä, että työhyvinvoinnin ja jaksamisen yhteys luovuuteen ja innovatiivisuuteen ymmärretään myös entistä paremmin. Tietynlainen ”hyvinvointijohtamisen” ideologia ei ole yhtään pahitteeksi näin suuressa asiantuntijaorganisaatiossa. Tärkeäähän se on, että panostetaan terveyden ja työkyvyn säilymiseen sekä parannetaan työelämän laatua.

Päivä päättyi mielenkiintoiseen paneelikeskusteluun. Viimeisen tuokion aiheen oli keskusteleva korkeakouluyhteisö. Evästystä keskusteluun saatiin korkeakoulun viestintästrategiasta.  Sosiaali- ja terveysalan ihmiset koetaan mukautuvaisina ja kiltteinä – keskustelutilaisuuden ja päivän anti osoitti jälleen, että tämän stereotypian voi jo unohtaa.  Keskustelua riitti vielä iltanuotiolla meren rannassa. Illan hämärässä ratkottiin myös yksikön tikkamestaruus. Olen varma, että tämän työyhteisön lajin mestarit löytyvät sote-yksiköstä!

Niko Männikkö
laatukoordinaattori Sosiaali- ja terveysalan yksiköstä

Kävin Liiketalouden yksikön laatuiltapäivässä. Yksikönjohtaja Päivi Vesala toi esille sen, kuinka tarvitsemme Heimoutumista ja Oivalluksia. Tällä hän viittasi henkilöstö- ja opiskelijaintroihin. Ne ovatkin käyttökelpoisia työkaluja monella tapaa, mutta sanaleikissä on myös mukavalla tavalla tuotu esille yhteisöllisyys ja uuden oivaltamisen ilo. Oma sosiaalinen media on käytössä introissa ja voimme niitä käyttäessä jakaa myös arkisia asioita. Vapaaseen sanaan kirjoittaessamme muokkaamme omalta osaltamme samalla myös korkeakoulumme yhteishenkeä. Millaista Heimoutumista me rakennamme?

Syksystä on tulossa puuhakas, ainakin täällä rehtorin toimistossa.  Jo keväällä aloimme suunnitella ulkoisen auditoinnin näyttökokonaisuutta yhteistyössä yksiköiden kanssa. Nyt elokuussa näyttöjä viimeistellään läpi koko organisaation ja syyskuussa kokonaisuus on valmis lähtemään Oamkia auditoivalle ryhmälle. Näyttökokonaisuudesta on tulossa varsin monipuolinen, kiitos siitä jo kaikille, jotka ovat kanssamme sitä tekemässä.

Syksyn ensimmäinen laatukoulutus järjestetään 28.9. Tekniikan yksikön auditoriossa 1 klo 8.30 alkaen. Tuolloin aiheena on luonnollisesti tuleva auditointi, mutta myös oivallinen opiskelijaintra opettajan työkaluna. Hyvien käytäntöjen osuuteen on löydetty aiheita näyttökokonaisuudestamme. Iltapäivällä on sitten samassa tilassa ympäristöasioiden vuoro. Päivän tarkempi ohjelma ilmestyy introissa lähiaikoina.

Toinen laatukoulutus järjestetään 19.10. iltapäivällä klo 12.00 alkaen. Tuolloin tilaisuuteen saapuu paikalle myös Oamkia auditoivan ryhmän puheenjohtaja, laatu- ja palvelujohtaja Marjo Nykänen (Mamk) ja KKA:n erikoissuunnittelija Krister Talvinen, joka toimii ryhmän sihteerinä. Toivottavasti mahdollisimman moni pääsee paikalle! Paikkana on tuolloin myös auditorio 1 Tekniikan yksikössä.

Laatukiertue järjestetään nyt jo neljättä kertaa ja se on viikoilla 41 ja 42 (10.-21.10.). Jälleen voi testata tietonsa Laatuvisassa ja tienata mukaan maistuvan laatuleivän.  Kehittämisideoitakin otamme mieluusti vastaan. Marraskuun lopussa (23.-25.11.) arvioidaan sitten laatuleipää ihan kunnolla, kun auditointiryhmä vierailee Oamkissa. Noin kuukautta ennen saamme vahvistuksen haastateltavista, mutta tässä vaiheessa toivomme, että mahdollisimman moni pitää tuon ajankohdan vapaana työmatkoista ja pitkistä kokouksista.

Syksyä rytmittää siis monella tapaa tuleva ulkoinen arviointi. Tällä hetkellä meillä on hyvät tunnelmat asian suhteen, onhan työtä tehty pitkään yhteisrintamalla. Laatuhan kuuluu meille kaikille ja on osa jokaisen arkea, tapoja, joilla työ tehdään mahdollisimman hyvin. Siitä lähtökohdasta on hyvä mennä eteenpäin.

Sari Ahvenlampi
Laatukoordinaattori rehtorin toimistosta

P.S. Jos haluat tutustua tämän vuoden sisäisen auditoinnin koontirapottiin, vilkaisepa ePookista.

Sain viettää oman kesälomani sään helliessä ja lähes kokonaan vapaana työhuolista. Palasin tällä viikolla sateisena maanantaiaamuna töihin aivot jokseenkin nollattuna. Muutamat kollegat olivat ehtineet aloittaa jo viikkoa aiemmin. Ensimmäinen aamupalaveri käsitteli toimintajärjestelmämme lähestyvää katselmusta. Tuntui kuin pyörremyrsky olisi pyyhkäissyt ylitseni ikitehokkaiden laatukoordinaattoriemme käydessä läpi kuluneen viikon työn satoa samalla, kun he listasivat lähiviikkojen töitä. Melko monessa kohdin totesin olevani se tuotannon tekijä, joka mitä ilmeisimmin jarruttaa asioiden etenemistä.

Tällainen ”havahduttamiskokous” oli toisaalta oikein hyvä aloitus. Iltapäivällä työt jo rullasivat melkein normaalia vauhtia ja loppuviikon kalenterikin alkoi selkiintyä. Luulenpa, että voimme tarjota vastaavia elämyksiä muillekin lomilta ja vapaajaksoilta palaaville. Yksiköiden ja rehtorin toimiston syksyn aloitustilaisuuksissa on varattuna puheenvuoro toimintajärjestelmästämme ja laadunvarmistuksesta. Saamme tällöin hyvän tilaisuuden tarkastella Oamkin tilaa ja kehitysnäkymiä. Marraskuussa meillä on edessämme ulkopuolisten arvioitsijoiden katselmus, johon keräämme parhaillaan näyttöjä toimintajärjestelmämme kattavuudesta ja sen eri osien jatkuvasta kehittämisestä.

Töihin käydessämme meidän jokaisen on hyvä muistaa laadun syntyvän monista pienistä osatekijöistä. Toimintamme laatu ja tuloksellisuus kehittyy, kun arvioimme toimiamme ja prosessejamme säännöllisesti. Monistamalla hyviä käytänteitä ja parantamalla havaittuja kehittämiskohteita syntyy Oamkin laatua. Sehän on laatujärjestelmän symboliikankin mukaan jokapäiväistä leipäämme. Laadun jatkuva kehittäminen pidentää ja ennen kaikkea leventää leipäämme jatkossa.

Risto Kimari
vararehtori

Kävin henkilöstövaihdossa Kingstonin yliopistossa Iso-Britanniassa muutama viikko sitten. Kingstonin yliopisto on 25 000 opiskelijan opinahjo, entinen ”Polytechnic”, joka yliopistolain muuttuessa sai nimekseen ”University”. Pääasiassa tutustuin yliopiston laadunvarmistusjärjestelmään ja erilaisiin laadun kehittämistoimenpiteisiin. Tapasin kaikki laatuasioiden parissa hallinnossa työskentelevät suunnittelijat ja juttelin heidän kanssaan mm. suomalaisen ja brittiläisen korkeakoulujärjestelmän eroista ja yhtäläisyyksistä. Opetus oli tämän lukuvuoden osalta ohi, joten en tavannut opettajia ja opiskelijoistakin vain muutamia. Pääsin kuitenkin keskustelemaan myös opetuksen kehittämisestä vastaavan johtajan kanssa sekä kansainvälisten asioiden suunnittelijan kanssa.

Laadunvarmistukseen liittyvää matkan antia olen esitellyt laatutyöryhmän kokouksessa (vastaan mielelläni asiaa koskeviin kysymyksiin), mutta laatuleipurin blogiin ajattelin nostaa teemaksi vertaistuen. Kingstonin yliopistossa (kuten muissakin brittiläisissä yliopistoissa) opettajien vertaistuki on varsin korkealla tasolla.

Opetussuunnitelmat laaditaan aina opettajien yhteistyönä, uudet opsit validoidaan ja vanhat auditoidaan kuuden vuoden välein. Auditoinneissa ovat aina mukana niin johto, opettajat, opiskelijat kuin sidosryhmätkin. Suomessa tilanne on validointia lukuun ottamatta sunnilleen samanlainen. Yllättävää on, että arviointikin tehdään opettajien ja sidosryhmien yhteistyönä. Jokainen opettaja arvioi oman opintojaksonsa tuotokset, ja siirtää nämä sen jälkeen kollegalleen. Kollega arvioi sekä tuotoksia että arviointia ja antaa palautetta arvioinnin tasapuolisuudesta opettajalle. Tämän lisäksi joka vuosi kaikista tuotoksista lähetetään näyte (n. 10 %) yliopiston ulkopuoliselle arvioijalle. Tämä katsoo tuotokset kolmannen kerran läpi, arvioi arvioinnin toteutusta ja antaa kehittämisehdotuksia. Tällä tavalla toimitaan Kingstonin yliopiston jokaisessa koulutusohjelmassa!

Olisiko Oamkilla jotain oppimista Kingstonin yliopistosta? Kannattaisiko yhteisöllisyyden ajatusta levittää opsien työstämisestä aina arviointiin asti? Toimitaanko jossain koulutusohjelmassa ehkä jo näin? Opiskelen itse parhaillaan Amokissa, ja olen esitellyt matkan antia myös opiskelukavereilleni. Heidän reaktionsa oli välittömän positiivinen; ainakin aloittelevan opettajan näkökulmasta tällainen vertaistuki tuntui hyvältä idealta.

Marianne Isola, laatukoordinaattori, rehtorin toimisto

Aloitin Oamkin opintotoimiston harjoittelijana huhtikuun alussa ja pääsin heti Mariannen ja Sarin mukaan laatukiertueelle. Kun sain hienon Laatutekijä-paidan päälleni, tunsin olevani osa työyhteisöä. Oulun yliopiston kasvatustieteiden opiskelijana Oamkin yksiköt eivät olleet minulle tuttuja ennestään, mutta heti harjoitteluni alkuun laatukiertue oli hyvä tutustumiskierros koko Oamkiin.

Liiketalouden yksikössä oli vilinää ja pääsin avustamaan jopa ulkomaalaisia opiskelijoita laatuvisan täyttämisessä. Sosiaali- ja terveysalan yksikössä oli laatuleivän hakijoita ihan jonoiksi asti. Oli suorastaan työlästä pysyä perässä siitä, ketkä olivat jo tehneet visan. Rehtorin toimistossa tuli kiitettävän paljon laadun kehittämisideoita. Ilmeisesti kaikki halusivat voittaa Laatutekijä-paidan arvonnassa. Kulttuurin ja Tekniikan yksiköiden kiertuekertoihin en päässyt mukaan, mutta ainakin Oamkin Facebook-yhteisön kuvista päätellen laatuvisan tekijöitä riitti.

Matka Luonnonvara-alan yksikköön oli jännittävä, sillä sinä aamuna oli sankka sumu enkä tunne Sanginsuun seutua yhtään, joten en oikein tiennyt, minne olimme menossa. Aluksi näytti, ettei opiskelijoita ole tulossa, mutta loppujen lopuksi leivät loppuivat kesken ja jaoimme lahjakorttejakin leipomoon. Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa Asko Karjalainen viihdytti meitä hienolla pianon- ja kitaransoitolla, joten laatukiertue päättyi omalta osaltani oikein mukaviin tunnelmiin.

Oli kiva nähdä iloisia kasvoja ja onnistumisen kokemuksia, joita syntyi kun laatuvisasta tuli oikein 10/10. Tekninen toteutus tosin tökki välillä sen verran, että alkuun tuli ilmoitus aivan eri pistemäärästä kuin se oikeasti oli, mutta suuri enemmistö sai silti kahdeksan tai yhdeksän vastausta oikein. Jokaisessa yksikössä oli ilmoitustaulujen tai seinillä laatuleipuri-juliste ja kuulemani mukaan monet opiskelijat muistivat, mistä laatukiertueessa on kyse. Uskoisin, että laatukiertue on hyvä ja toimiva yhteisöllisen toimintakulttuurin kehittämisväline, josta Jonna Herva ja Jari-Pekka Kanniainen kirjoittivat blogissa (8.12.2010).

Kaiken kaikkiaan laatukiertueen henki oli hyvä ja loppujen lopuksi kaikki saivat laatuleivän ja hyvän mielen. Itsekin sain maistaa laatuleipää ja laadukkaalta se kyllä maistuikin. Hienoa oli myös tutustua eri yksiköiden laatukoordinaattoreihin ja opiskelijaedustajiin. Kiitos siis kaikille osallistujille ja tsemppiä ulkoiseen audintointiin!

 Pinja Hietalahti, harjoittelija, rehtorin toimisto