Category: Hyvät käytänteet

Ensimmäisen kerran kuulin tästä sähköpostiarkistoni mukaan 2001 – 2002 tienoilla. Lähtökohtaisesti ajatus kuulosti kovin absurdilta: kuinka koulumaailma voisi toimia kuten tehtaan tuotantolinjat? Opinnoissa laatuun liittyvät asiat keskittyivät lähes pelkästään tuotantolinjoille yms. vastaaviin ympäristöihin. 

Ensimmäiset tuotokset laatujärjestelmästä kuvattuna Excelillä näyttävät nykyiseen järjestelmään verrattuna kovin sympaattisilta. Tärkeää pohjatyötä noiden Excelien koostaminen kuitenkin oli. Juuri sieltä tuli perusajatukset uuteen intrapohjaisen laatujärjestelmään. 

Kyllä nykyinen laatujärjestelmä alkaa vaikuttaa todella hyvältä. On hauskaa kuunnella ihmisten kommentteja laatujärjestelmään liittyen, sen verran laidasta laitaan löytyy erilaisia käsityksiä laatujärjestelmän tarpeellisuudesta ja sopivuudesta koulutusorganisaatioon. Osasta kommenteista kykenen tunnistamaan omat ajatukseni laatujärjestelmän ensivaiheilta. Omiin ajatuksiini ja tekemisiini uusi intra/laatujärjestelmä on uponnut jo täysin ja olen sen suuri fani :). 

IT-toimi uudelleenorganisoidaan vuoden vaihteessa ja keskitetään hallinnollisesti KYP:n alaisuuteen. On kuitenkin linjattu että IT-toimi jatkossakin on osa Oamkin laatujärjestelmää. Itse olen saanut tehtävän toimia uuden IT-organisaation laatuagitaattorina. Haasteenaa on saada ammattiopiston puolelta siirtyvä henkilöstö tietoiseksi omasta roolistaan Oamkin laatutyössä. 

Aion jatkossakin tehdä parhaani sen eteen Oulun seudulta valmistuu ammattitaitoista henkilökuntaa suuren maailman tarpeisiin, se lienee laatua parhaimillaan. 

Hyvää syyslomaa!

 Samuli Malinen, Oamk/Rehtorin toimisto/Tietohallinto

Oamkilaisilta kerätään intran kautta mielipiteitä koulutusohjelmatiimien uudesta toimintamallista. Omaan silmääni uudistuksessa näkyy ennen kaikkea toimintatavan yhtenäistäminen. Kokonaisuus vaikuttaa siltä, mitä tiimien olisi pitänyt olla aiemminkin.

Entisenä opiskelija-aktiivina minua kiinnostaa erityisesti opiskelijoiden osallistuminen toiminnan kehittämiseen koulutusohjelmatiimien kautta. Toimintamallin luonnoksessa todetaan, että opiskelijajäsenten rekrytoiminen tiimeihin on haastavaa. Problematiikkaa on käsitelty Oamkin hallinnossa niin kauan kuin muistan, ja taisinpa itsekin opiskelijakunnassa joskus piirrellä rekrytointiprosessia tehokkaammaksi. Enää en usko, että ongelma on siinä.

Pääni alkoi kääntyä parin ammattikorkeakoulun auditointiprojekteissa, joihin osallistuin muutama vuosi sitten, ja heilahti kokonaan ympäri viimeistään viime syksynä toteutetussa laatuyksikköarvioinnissa. Kymmenkunta vierailua eri ammattikorkeakouluissa paljastivat esimerkkejä opinnoista kumpuavasta osallistumisen kulttuurista, joka heijastuu myönteisesti opiskelun ulkopuolellekin.

Kun kehittäminen, arviointi ja rajoja ylittävä yhteistyö kuuluvat opintojen sisältöihin ja opiskelumuotoihin, koulutuksen parantamiseen kulutettavat voimavarat tuntuvat tärkeiltä satsauksilta. Pitkälle viety työelämäprojekteissa oppiminen, hautomot ja laboratoriot voisivat olla ammattikorkeakoulun idea pikemmin kuin vain innovatiivisimpien koulujen ylpeilynaihe.

Sellaistakin olen miettinyt, että kuinkahan moni opettaja olisi innokkaasti nykyisissä koulutusohjelmatiimeissä mukana, jos ne kokoontuisivat työajan ulkopuolella ja epätodennäköisen pullatarjoilun lisäksi käteen jäisi ehkä osallistumistodistus? Samoin opiskelijoiden mielenkiinto on todennäköisempää, jos tiimitoiminta koetaan oman ammatillisen kasvun osatekijäksi.

Kun kehittämistyön muodot ja tavat ovat selvästi sukua opiskelun muodoille ja tavoille, se ei tunnu irralliselta ja ylimääräiseltä. Ja saattaapa käydä niinkin, että samoilla muodoilla ja tavoilla kehitetään myös työelämässä.

Opiskelija-aktiiveille myönnettävistä opintopisteistä en kuitenkaan juuri perusta. Tuli niitä jokunen minunkin tutkintooni, mutta motivaation herättäjäksi niistä ei ole. Minusta opiskelijatoiminnan opintojaksot ovat korvauksina symbolisia ja niiden merkitys periaatteellinen; niillä korkeakoulu tunnustaa, että opiskelijatoiminnalla on sille jotain arvoa.

Koulutusohjelmatiimien toimintamallin luonnokseen voi sanoa sanansa intranetissä vielä huomisen perjantain ajan. Näytä muille mallia ja käväise lukemassa ja kertomassa tuntemukset!

Suurin osa lukijoista on varmastikin huomannut, että Oamkissa leivotaan hyvää laatuleipää. Yksi leipomiseen erinomaisesti sopiva paikka on työryhmä, mikä intrasta löytyvien työryhmien määrästä päätellen on meillä ilmiselvästi huomattu. 

Kirjastollakin työryhmiä on ihan mukavasti. Ei liikaa, mutta riittävästi kuitenkin. Siitä huolimatta kirjaston väki on soluttautumassa muidenkin työryhmiin. Täh, miksi ihmeessä joku haluaa itselleen lisää työryhmiä ja työryhmien kokouksia?! No ei siksi, etteikö kirjastossa kaikilla olisi työtehtäviä ilmankin – kyllä niitä riittää kaikille päivittäisissä tehtävissä ja laatuleipää leipoessa –  vaan siksi, että kirjaston ja koulutusyksiköiden yhteistyö tiivistyy työryhmissä ja kirjasto pystyy entistä paremmin kehittämään palvelujaan vastaamaan entistäkin paremmin asiakkaidensa tarpeisiin.

Ai miten muka? No työryhmissä välittyy palaute kirjaston toiminnasta koulutusyksiköiltä kirjastolle. Sitä kirjastoväki oikein hamuaa, varsinkin sitä kriittistä palautetta. No onhan kehujakin mukava kuulla, nehän lämmittävät mieltä. Niin, ja onhan kehuissa sekin hyvä puoli, että silloin kirjastossa tiedämme varmasti tekevämme oikeita asioita oikealla tavalla emmekä paista leipiä liian kuumassa uunissa.

Työryhmissähän tulevat esiin myös kehittämistarpeet ja kehittämisehdotukset puolin ja toisin. Ja liittyy tähän vielä bonuskin: kirjastolla on suora väylä tehdä koulutusyksiköissä kaikille tutuksi tähän asti joitakin heikohkosti hyödynnettyjä kirjaston tarjoamia palveluja! Siis oikea win-win-tilanne kaikin puolin!

Teija Harju, laatukoordinaattori, kirjasto

Täydennyskoulutuksessa, tuttavallisemmalta nimeltään Takossa, on viimeisen vuoden aikana tohinalla menty mukaan laadunvarmistustyön pyörteisiin. Työ on ollut haastavaa ja aikaa vaativaa, usein hyvin kiireistäkin, mutta kaiken kaikkiaan kuitenkin antoisaa ja kehittävää.

Huhtikuussa pidettiin Takossa ensimmäinen sisäinen auditointi.  Yksi oleellisimpia asioita ennen sitä oli tuottaa ajan tasalla olevat prosessikuvaukset intran prosessitietokantaan sekä kuvata Takon organisaatio ja vastuunjako. Perusopetuksen yksiköihin verrattuna toiminnaltaan hyvin erilaisen ja pienen yksikön näkökulmasta prosessikanta ja siinä erityisesti opetuksen ja oppimisen ydinprosessin osaprosessijako tuntuivat hankalilta ja vaikeasti hahmotettavilta. Yksikkömme koulutustoimintaan kuuluu monia keskenään erityyppisiä koulutusmuotoja. Henkilöstömme mielestä paremmin hahmotettava vaihtoehto olisi ollut jakaa opetus ja oppiminen näiden koulutusmuotojen mukaan omiksi kokonaisuuksiksi. Nykymallissa koulutusmuodot ja niiden osaprosessit tuntuivat pirstaloituvan niin, ettei kokonaisuutta oikein enää saanut hahmotettua.

Asiasta käytiin keskustelua rehtorin toimiston kanssa useaan otteeseen ja harmaita hiuksiakin tämä asia taisi osapuolille aiheuttaa 🙂 Lopulta mukauduimme kuitenkin koko Oamkissa hyväksyttyyn osaprosessimalliin. Tämän päätöksen myötä pääsimme lopulta kunnolla vauhtiin työn kanssa. Henkilöstö jaettiin pieniin tiimeihin, joiden kesken prosessikuvausten vastuut jaettiin. Laatukoordinaattorit ohjasivat työskentelyä sekä kokosivat auditointimateriaalin. Sisäinen auditointi järjestettiin huhtikuun puolessa välissä ja se koettiin onnistuneeksi. Auditointiraportista poimittiin monta kehittämiskohdetta, joista osaan on tänä syksynä jo tartuttukin.

Tämän syksyn suurimmaksi kehittämishaasteeksi on otettu arviointi- ja palautejärjestelmän kehittäminen. Arviointi- ja palautejärjestelmä on ydinasia laadunvarmistuksessa ja siten keskeisessä roolissa myös tulevassa tammikuisessa sisäisessä auditoinnissa. Syksyn ensimmäinen ns. laatutyöpaja pidettiin elokuun lopussa. Henkilöstö jaettiin kolmeen tiimiin: opetus ja oppiminen, TKI ja toiminnan ohjaus. Tiimit ovat lähteneet työstämään saamiaan tehtäviään intensiivisesti ja varsinkin Kestilässä syyskuun alkupuolella pidettyjen kehittämispäivien yhteydessä huomasimme, että henkilökunta vaikuttaa olevan mukana kehittämistyössä aidon innostuneesti. Tämä johtunee suurelta osin siitä, että keväisen, ehkä hieman puuduttavan prosessikuvausten työstämisen jälkeen tämän syksyn kehittämistyön koetaan aidosti hyödyttävän omaa työtä ja koko yksikköä.

On hienoa nähdä, kuinka koko henkilöstö on sitoutunut kehittämistyöhön. Viime vuoden lopun takaisten pienten vaikeuksien ja epäilysten kautta pääsimme kuin pääsimmekin hyvään vauhtiin. Se, pääsimmekö voittoon asti, arvioitaneen sitten ensi vuoden puolella 😉

Laadukasta syksyä kaikille!

Täydennyskoulutuksen laatukoordinaattorit Leena Tuisku ja Annukka Tihinen

Oamkin laatukiertue alkoi viime viikolla, ja saavutti ennätysmäisen suosion! Tuoreen laatuleivän tuoksu houkutti paikalle runsaasti kiinnostuneita. Laatuvisaa tehtiin innolla niin liiketalouden, tekniikan, kulttuurin kuin luonnonvara-alankin yksiköissä. Tällä viikolla kiertue jatkuu sosiaali- ja terveysalan yksikössä Oulussa ja Oulaisissa, ja ensi viikolla kiertue päättyy Raaheen. OSAKOsta kerrotaan, että kiertueella on saatu rekrytoitua myös runsaasti uusia jäseniä koulutusohjelmatiimeihin.

Olen päässyt muutaman kuukauden seuraamaan aitiopaikalta kansainvälistymiseen liittyvien asumispalvelujen sekamelskaa, sillä olen istunut keväästä alkaen opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulujen kansainvälistymiseen liittyviä asumispalveluja pohtivassa työryhmässä. Kysymys on päivänpolttava ympäri Suomea ja pääkaupunkiseudulla se on suorastaan akuutti hätätilanne satojen ulkomaisten opiskelijoiden jäädessä vaille majapaikkaa.

Koulutusmarkkinat ovat jatkuvasti kansainvälistyneet. Nykyisin käytännössä kaikkien maiden koulutuksen kehittämisstrategioihin kuuluu koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälistyminen, koulutuspalveluiden myynti ja kilpailu koulutusmarkkinoilla. Koulutuspalveluista kaavaillaan myös Suomelle uutta vientimarkkinaa ja ulkomaankaupan aluetta.

Kilpailu liikkuvista opiskelijoista tulee jatkossa siis entisestään kiristymään. Opiskelija – riippumatta siitä, maksaako hän lukukausimaksuja vai ei – ”ostaa” koko paketin, johon sisältyvät laadukkaan ja hyvämaineisen koulutuksen lisäksi myös toimivat ja laadukkaat tukipalvelut sekä kilpailukykyinen toimintaympäristö.

Maria Kelon Academic Cooperation Associationille (ACA) tekemän ENATIS-selvityksen mukaan Eurooppaan opiskelemaan tulleet Erasmus Mundus-opiskelijat arvottivat asumispalvelut tärkeimmäksi (20 %) yksittäiseksi palveluksi ennen opintojen alkamista. Asumispalvelut säilyttivät kärkipaikkansa (14 %) myös opintojen jo alettua. Opiskelijat odottivat vähintään tietoa asumistyypeistä, hinnoista ja sijainnista, mutta sen sijaan heillä ei välttämättä ollut vaatimusta asunnon etsimisestä heidän puolestaan.

Kuitenkin lähes puolet vastaajista kertoi, ettei tarvittavaa tietoa tai apua asumiseen ollut korkeakoulun puolelta saatavilla, tai ettei heillä ollut tietoa sellaisten palvelujen olemassaolosta. Vaikka akateemiset aspektit ovat ykkössijalla opiskelupaikkaa valittaessa, ovat laadukkaat opiskelijapalvelut (ml. asumispalvelut) tärkeitä houkuttelevuudelle. Lisäksi täytyy varmistaa, että opiskelijat ovat tietoisia tarjolla olevista palveluista. Sillä, opiskelijoille on aivan sama, onko niitä lainkaan olemassa, elleivät he niistä tiedä.

Edelleen ENATIS-selvityksen mukaan opiskelijoiden vaatimukset ovat realistisia, eivätkä he vaadi kaikkea, vaan keskittyvät olennaisimpaan: lentokentältä ei tarvitse hakea, mutta asumiseen liittyvä tieto ja tuki on elintärkeää! Vastaanottopalveluja pidettiin lähinnä mukavana eleenä opiskelijoita kohtaan, mutta niitä ei pidetty välttämättöminä.

ENATIS-selvityksen tärkeimmät viestit korkeakouluille asumispalveluihin liittyen olivat, että opiskelijat kaipaavat:
– Tietoa asumispalveluista ja niihin liittyvistä prosesseista, mieluiten yhdestä lähteestä ja myös englanniksi (korkeakoulu on luonnollinen ensikontakti)
– Tukea erilaisten asuntolähteiden löytämiseen ja hakuprosessien ja sääntöjen ymmärtämiseen
– Oikeaa ajoitusta: jos asuntoa ei löydy ajoissa, opiskelija saattaa mennä muualle -> yhteistyö korkeakoulujen, asuntoja tarjoavien tahojen ja konsulaattien ja muiden maahantuloviranomaisten välillä on tärkeää

Yllä olevaa ENATIS-hankkeessa esitettiin minimitasoksi, joka pitäisi voida taata kansainvälisille opiskelijoille, mutta tilaa on myös kilpailulle, eli asuntopalvelut voivat myös toimia korkeakoulun myyntivalttina. Suomessa vastaavasta on jo esimerkkejäkin, sillä esimerkiksi Lappeenrannassa taataan kaikille LTY:n ja Saimaan amk:n uusille opiskelijoille asunto ensimmäiseksi vuodeksi.

ENATIS-hankkeessa tuotettiin myös kansainvälisten opiskelija- ja tukipalvelujen hyvät käytännöt -ohjeet, jotka löytyvät osoitteesta http://www.aca-secretariat.be/fileadmin/aca_docs/documents/ACA_Flyer_21_06_FINAL.pdf

Ovatko Oamkin kansainvälisille opiskelijoille tarjottavat palvelut riittävällä tasolla? Osin ovat, osin eivät –  ja yksiköidenkin välillä on eroavaisuuksia.

Lisätietoja ENATIS-hankkeen julkaisemasta tutkimuksesta on osoitteessa http://www.aca-secretariat.be/index.php?id=456.

Sami Niemelä, kansainvälisten asioiden suunnittelija

Kesän huoahdustauko laadunvarmistuksen rintamalla on takanapäin ja syksy tuo uutta vipinää asioihin. Yksiköissä laatukoordinaattorit ovat sisäisen auditoinnin ensimmäisen kierroksen raporttien perusteella kokoamassa toimenpidetaulukoita aikatauluineen ja vastuuhenkilöineen raportin osoittamista kehittämiskohteista.

Sisäisen auditoinnin toiseen kierrokseen on alettu myös valmistautua tutkailemalla jo auditoitujen korkeakoulujen auditointiraportteja ja vertaillen, millaista arviointia loput KKA:n ulkoisissa auditoinneissaan soveltamista auditointikohteista tuovat tullessaan. Toisen kierroksen sisäiset auditoinnithan suoritetaan yksiköissä tammi-helmikuun aikana ensi vuoden alussa ja niihin aletaan kokoamaan materiaalia Mariannen ja Sarin laatiman yhtenäisen ohjeistuksen pohjalta. Kaiken auditointimateriaalin pitäisi olla marraskuun lopussa valmiina intrassa sisäisten auditoijien tutustumista varten. Sitä ennen ulkoisista sidosryhmistä tulevat auditointiin osallistuvat henkilöt ovat saaneet pikakoulutuksen tehtävään ja heidän lisäkseen jo ensimmäisellä kierroksella mukana olleet henkilöstömme edustajat ovat ehtineet järjestäytyä uusia kohteita silmällä pitäen.

Toisella sisäisen auditoinnin kierroksella auditoinnin kohteina ovat varsinaisesti loput kolme KKA:n soveltamista seitsemästä korkeakoulujen ulkoisen auditoinnin kohteista ja nehän ovat (suluissa KKA:n käyttämä numerointi):

1. (3.) Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen
2. (5.) Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus
   1. Korkeakoulun sisällä
   2. Ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta
3. (6.) Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seuranta, arviointi ja jatkuva kehittäminen

Nämä auditoinnin kohteet ovat monessa mielessä meille hyvin haastavia. Yksi sisäisen auditoinnin tavoite on valmistaa perustavaa laatua olevia näyttöjä melko pian (syksy 2011) seuraavaa ulkoista auditointia varten.

Näyttöjen saaminen laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytymisestä juuri uudistettuun strategiaan perustuvaan johtamiseen ja toiminnanohjaukseen on miltei abstrakti juttu. Varsinkin kun strategiasta johdetut kehittämissuunnitelmat ja toimenpideohjelmat ovat vielä viimeisiä linjauksia vailla suunnittelupöydällä. Saattaakin olla, että näytteiksi joudutaan kokoamaan enemmän suunnitelmia kuin toteutumatietoja.

Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuudesta ja saatavuudesta sekä ammattikorkeakoulumme sisällä, että ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta voisimme koota paljon todentavampaa näyttöä, jos suunnitteilla olevat palautejärjestelmämme olisivat valmiita ja ne olisivat jo ehtineet tuottaa auditointikohteen edellyttämää palautetta. Tässä tilanteessa käytämme ja sovellamme eri yksiköissä toteutettua erilaisin ja vaihtelevin menetelmin ja tuloksin hankittua tietoa.

Nähtäväksi jää myös, miten hyvin uudehkon henkilöstöintramme seurantamittarit on asetettu ja ovatko ne jo ehtineet tuottaa laadunvarmistuksen arviointiin  ja jatkuvaan kehittämiseen sopivaa arvokasta ja käyttökelpoista tietoa.

Me kaikki sisäisen auditoinnin kanssa työtä tekevät, sekä auditoitavat että auditoijat samoin kuin aikanaan raporteista tietoa saavat toivomme, että ensi maaliskuussa, sisäisen auditoinnin raporttien valmistuessa, meillä olisi edessämme mahdollisimman todellinen ja realistinen kuva toiminnanohjausjärjestelmästämme ja laadunvarmistuksemme toimivuudesta.

Matti Alila, laatukoordinaattori, Tekniikan yksikkö

Oamkin opiskelijoiden uusi intranet on avattu. Nyt myös opiskelijat löytävät kaiken mahdollisen opintoihin liittyvän tiedon yhdestä ja samasta paikasta (henkilökunnallahan oma intra on ollut käytössä jo useamman vuoden ajan).  Esimerkiksi ”Opiskelijan polun” päivitetyt tiedot löytyvät nykyisin vain intrasta – julkisilta nettisivuilta polku poistuu kokonaan, kun Oamkin uudet nettisivut otetaan käyttöön. Intra korvaa vähitellen myös yksiköiden entiset opiskelijaintrat.

 Aluksi intra kattaa suomenkielisen tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat, mutta syksyn aikana käyttöön otetaan myös englanninkielinen versio. Jokaiseen yksikköön on nimetty intra-vastaava, jonka tehtävänä on tukea ja kouluttaa yksikön opettajia opiskelijaintran käytössä. Tiedätkö, kuka on oman yksikkösi intravastaava? Henkilökunta pääsee tutustumaan opiskelijaintraan osoitteessa www.oamk.fi/intra. Jokainen pääsee opiskelijaintraan omilla staff-tunnuksillaan, samoilla joilla kirjaudutaan henkilöstöintraan.

 Kaikkien yhteinen opiskelijaintra on osa Oamkin laadunvarmistuksen kokonaisuutta (yhdessä henkilöstöintran kanssa). Tästä syystä on tärkeää, että se toimii yhdenmukaisesti kaikissa yksiköissä – toisin sanoen, että opettajat ja opiskelijat käyttävät sitä aktiivisesti!  Intra on automaattisesti profiloituva (jokainen opiskelija näkee oman koulutusohjelmansa tiedot) ja henkilökohtaisesti personoitava (opiskelija voi muokata omaa etusivuaan). Intra on helposti päivitettävä, joustava, käyttäjäystävällinen ja aidosti hyödyllinen ajasta, paikasta ja selainohjelmasta riippumatta.

 Kannattaa tutustua 🙂

Marianne Isola, laatukoordinaattori

Ajatukset karkaavat aika ajoin jo kesälomaan ja sen myötä tuleviin mukaviin, rentouttaviin hetkiin. Aah, nautinnollista laatuaikaa tiedossa! Uppoudun hetkeksi tähän niin houkuttelevaan mielikuvitusmaailmaan. Pyöräilen Ahvenanmaan saaristossa kirkkaassa auringonpaisteessa. Aurinko kuumottaa mukavasti ihoa. Kevyt tuulahdus kutittaa kasvojani. Kotoinen tervan tuoksu leijailee meren rantaan jätetyistä puuveneistä. Kuulen laineiden liplatuksen ja lokkien huudon. Vihreää, sinistä.. kesän värit loistavat täydessä kukoistuksessaan suoraan edessäni. Pysähdyn, laskeudun pyörältä ja annan kaikki aistien herkistyä ja ottaa vastaan sen mitä ympäristöllä on sille tarjottavanaan. Totean hiljaa mielessä: ”Tätä on Suomen kesä parhaimmillaan”.

Tämä on vain yksi pieni näyttö siitä, mitä voi olla kesän laatuaika. Tietysti kesäloman suunnittelu on käynnistynyt jo hyvissä ajoin kevättalvella. Ennen toteutusvaiheeseen pääsyä internetin lukuisat matkasivustot ovat tulleet tutuiksi ja suosituimmat sivustot ovat päätyneetkin selaimen kirjanmerkkeihin. Jotta benchmarking tuottaisi parhaan hyödyn, työkavereita ja ystävien lomakokemuksia on analysoitu ja vertailtu yhteisissä katselmuksissa. Kokonaiskuva kesäloman ykköskohteesta muodostui lopulta varsin kivuttomasti.

No suunnitelmat on tehty ja kesäloma realisoituu varsin pian. Tiedossa on täysi kuukausi laatuaikaa. Ensimmäistä matkaa odotetaan jo kuumeisesti. Suunnitelmissa on matkan lisäksi myös ystävien näkemistä, liikuntaa, grillailua ja vain oleskelua. Kuukausikelloa ei ole siis laadittu tiukaksi ja ehdottomaksi – pienet hukkapalat sallitaan. Joku on sanonut, että laatuaika tarkoittaa veruketta vastuuttomuudelle. Minä ainakin aion varata vuosikelloon laatuaikaa aina kun on mahdollista.

Niko Männikkö, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö

 Jos istut metrossa ja huomaat kaikkien kanssamatkustajien poistuvan junasta, sinunkin kannattaa varmaan tehdä samalla tavalla. Yksinään junaan jääminen ei tiedä hyvää. Kuten opin ollessani viikon henkilöstövaihdossa Madridissa, metro voi hyvin tehdä silmukan kesken matkaa ja lähteä ajelemaan takaisin menosuuntaansa. Kirjaa ei näköjään kannata lukea niin intensiivisesti, ettei huomaa mitä ympärillä tapahtuu.

Saman logiikan voidaan ajatella pätevän myös korkeakouluihin, niin kaukaa haetulta kuin se tuntuukin. Korkeakoulutuksen maailmassakaan yhteen junaan ei kannata jäädä, vaan kokoajan täytyy seurata, mitä muita junia ympärillä on, minne ne menevät ja mitä kautta. Mikä juna kuljettaisi meidän korkeakoulua oikeaan suuntaan juuri tällä hetkellä? Kirjoista löytyy paljon hyödyllistä tietoa junien liikkeistä, mutta vielä olennaisempaa lienee tarkkailla ympäristöä.

Kysymys kuuluukin, onko Oamk edelläkävijä vai seurailija? Jääkö se oikeaan metroon päästyään huokaisten istumaan paikoilleen ja poistuu vastahakoisesti viimeisten joukossa, kun jotain odottamatonta tapahtuu? Vai tarkkaileeko Oamk aktiivisesti ympäristöään ja vaihtaa tarvittaessa nopeampaan junaan, suoremmalle reitille? Tai kenties kokonaan englanninkieliseen vaunuun?

Minä jäin Madridissa kerran yksin metroon. Istuin kirja nenässä ja huomasin vasta ovien sulkeutumisen jälkeen, että taidan olla ainoa matkustaja vaunussa. Seuraavalta asemalta matkustajia taas tuli kyytiin, ja muutaman aseman jälkeen huomasin myös, että olemme matkalla takaisin sinne mistä olin tulossa. Mutta opin yhden kerran jälkeen. Sen jälkeen toinen silmä seurasi koko ajan asemia ja matkustajia, ja vain toinen keskittyi kirjaan. Seuraavalla kerran nousinkin junasta ensimmäisten matkustajien joukossa.

Marianne Isola, laatukoordinaattori