Huom! Oamkin blogi poistuu käytöstä
Osana verkkoympäristön uudistustyötä blogisivusto poistuu käytöstä 30.6.2024. Blogien kirjoittajat vastaavat omien tekstien talteenottamisesta ja arkistoimisesta.
Ajankohtaisten blogien julkaisemista kannattaa tarjota Oamk Journalille. Blogi on saatavilla lukutilassa sisäverkosta 31.12.2024 saakka.
Osallistuin lokakuun lopussa Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) järjestämään seminaariin kolmannesta auditointimallista. Seminaarissa esiteltiin kehitteillä oleva auditointimalli ja eri sidosryhmien edustajat kommentoivat sitä.
Ensimmäisessä laatublogissani kirjoitan tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta nyt kun yhteistyössä eri tahojen kanssa valmistelemani Tasa-arvo-ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2016-2018 – Opiskelijat on julkaistu.
Mitä mielestäsi on tasa-arvo ja yhdenvertaisuus?
Vaikka kyseinen suunnitelma on eroteltu henkilöstön tasa-arvosuunnitelmasta, koskee se opiskelijoiden lisäksi kaikkia opiskelijoiden kanssa työskenteleviä. Otsikkoon on lisätty myös sana yhdenvertaisuus. Tasa-arvolla tarkoitetaan naisten ja miesten välistä syrjimättömyyttä. Tasa-arvolain muuttaminen laajensi syrjinnän kiellot koskemaan mm. myös syrjintää sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun perusteella. Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan syrjimättömyyttä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Henkilöä voidaan syrjiä kahden tai useamman syyn perusteella, jolloin kyseessä on moniperusteinen syrjintä. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo eivät siksi ole toisistaan erillisiä, vaan saattavat kietoutua toisiinsa syrjintätilanteessa.
Suunnitelma perustuu päivitettyyn tasa-arvo-, ammattikorkeakoulu-, ja yhdenvertaisuuslakiin sekä Opiskelijakyselyn 2016 tasa-arvokysymysten tuloksiin, Oamkin strategiaan ja Oamkin sukupuoli- ja ikäjakaumatietoihin.
Mitä asioita sinä lähtisit tavoittelemaan tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyen Oamkissa?
Oamkin tasa-arvotyön yleisinä tavoitteina on mm. edistää kaikkien opiskelijoiden tasa-arvoista ja yhdenvertaista kohtelua, selvittää Oamkin tasa-arvotilannetta, suunnitella tarvittavia toimenpiteitä tasa-arvon edistämiseksi sekä lisätä tietoisuutta tasa-arvotyöstä. Näitä asioita on kuvattu suunnitelmassa.
Oamkin tasa-arvotyön keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet 2016-2018 liittyvät opiskeluympäristön esteettömyyteen ja saavutettavuuteen sekä fyysinen, sosiaalinen että psyykkinen ympäristö huomioiden. Toisena keskeisenä tavoitekokonaisuutena on sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun perustuvan syrjinnän ennaltaehkäiseminen sekä kolmantena keskeisenä kohtana kansainvälisyyden, monikulttuurisuuden ja monikielisyyden edistäminen. Tarkemmin näistä tavoitteista on kerrottu suunnitelmassa.
Miten sinä voisit edistää tai toteuttaa tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyviä tavoitteita? Minne sinä voisit viedä tietoa eteenpäin tasa-arvotyöstä?
Tavoitteet tarvitsevat onnistuakseen hyvää tiedottamista, ohjeistamista ja käytäntöön viemistä sekä henkilökunnalle että opiskelijoille. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioiden tulee olla läpileikkaavia kaikessa toiminnassa ja kaikilla on niistä vastuu. Tärkeää on myös tunnistaa nykyisiä käytänteitä ja parantaa valmiutta kehittää niitä.
Oletko sinä huomannut syrjintää Oamkissa tai onko joku opiskelija tullut kertomaan tällaisesta? Miten olet lähtenyt asiaa viemään eteenpäin?
Asioihin pitää puuttua ja vastuu on meillä jokaisella. Suunnitelmassa on esitelty yhteystahoja ja työryhmiä, joihin opiskelija voi esimerkiksi olla yhteydessä ja joissa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioita käsitellään. Asiat etenevät tapauskohtaisesti asian ja kyseisen työryhmän toimintatavan mukaan.
Tasa-arvoasioita tulee tarkastella eri työryhmissä vuosittain. Suunnitelma päivitetään kerran kolmessa vuodessa.
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman (fi+en) kokonaisuudessaan löydät Heimosta
sekä Oivan Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus-sivulta.
Tasa-arvoista viikkoa toivottaa,
Anne Tuomi
koulutussuunnittelija
Lokakuussa Oamkissa järjestettiin kierrätysaamu kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Tällä kertaa omistajaa eivät vaihtaneet kirjat tai vaatteet, vaan ideat ja hyvät käytänteet.
Hallintojohtaja Marja Sarajärvi avasi tilaisuuden. Hyviä käytäntöjä on Oamkissa kierrätetty aiemminkin, hän kertoi, mutta kevään sisäisessä auditoinnissa nousi esille tarve järjestää yhteisiä tilaisuuksia. Hyvien käytäntöjen kierrättämiseen keskittyviä tapaamisia onkin tarkoitus järjestää lukukausittain. Marja huomioi, että kierrätystilaisuudet ovat Oamkin arvojen mukaista toimintaa ja toivoi myös koulutusosastojen ja palveluyksiköiden aktivoituvan hyvien toimintamallien kierrättämiseen yhteisten tilaisuuksien lisäksi. Lisäksi Marja toivoi tilaisuudesta runsaasti palautetta, jotta sitä voi kehittää eteenpäin.
Ulla-Maija Seppänen, Jussi Haukkamaa ja Kari-Pekka Heikkinen esittelevät LABeissä toteutuvaa osaamisen jakamista. GameLABissa, DevLABissa ja EduLABissa opiskelee tällä hetkellä reilut 120 opiskelijaa. Opiskelijat sitoutuvat toimintaan yleensä koko lukukaudeksi. Toiminta on monikulttuurista, yli 30 kansallisuutta on mukana. Yrittäjämäinen asenne, eli sisäinen yrittäjyys on kiinteä osa LABien opintoja.
LABien verkosto on laaja, ja osaamista ja kokemuksia jaetaan jokapäiväisessä toiminnassa. LABien ovet on vierailijoille aina auki, ja näin opiskelijoille pyritään luomaan kontakteja alusta lähtien. Jussi hoksautti, että myös kansainvälisiä kumppaneita löytyy, mm. Japanissa, Romaniassa ja Alankomaissa on toiminnassa LABeja, joiden kanssa yhteistyö on aktiivista.
Ulla-Maija kertoi toimivasta yhteistyöstä sidosryhmien kanssa uusien konseptien kehittämisessä: ”Opiskelijoita pyritään aktiivisesti ajamaan ulos.” Kommunikaatiotapoja LABeissa riittää. Yhteisten ja säännöllisten palaverien kautta tiimit tietävät mitä tapahtuu ja näin myös valmennus kehittyy. Ulla-Maija luetteli erilaisia toimintamalleja: seminaareja järjestetään, somea hyödynnetään, uutiskirjeitä lähetetään, artikkeleita laaditaan. Julkisten Gate-tapahtumien kautta opiskelijat pääsevät pitsaamaan ideoitaan.
Kari-Pekka korosti, että henkilöstön perehdytys LAB-malliin on tärkeä osa käytänteiden jakamista ja kehittämistä. Perehdytys aloitetaan puolen päivän tai koko päivän LAB Camp-jaksolla, joka keskittyy mallin perusperiaatteiden ja termistön läpikäyntiin. Seuraavana siirrytään tekemään, eli valmennusta suunnitellaan omien vahvuuksien ja mieltymysten pohjalta. Itse valmentaminen on osa normaalitoimintaa. Kuukausittain istutaan alas noin 1.5 tunniksi perehdytettävien kanssa pohtimaan havaintoja ja kirjaamaan niitä ylös jatkokehittämistä varten, ja samalla jaetaan myös kokemuksia ja käytänteitä. Kunkin lukukauden lopussa järjestetään vielä yhteinen palautetilaisuus, jossa kootaan kaikkien palaute menetelmistä ja sisällöistä.
Kuuman ryhmän kokouksissa on kiinnitetty erityistä huomiota henkilökohtaistetun ja osaamisperustaisen opettajankoulutuksen kehittämiseen. Pilotoinbtivaiheen jälkeen ammatillinen opettajankoulutus on tällä hetkellä henkilökohtaistettua ja osaamisperusteisesti toteutettua kaikille opiskelijoille. Henkilökohtaistetussa opettajankoulutuksessa opiskelijan vastuu osaamisensa kehittämisestä korostuu.
Kari nosti esille yhteisöllisen työskentelyn ja ideoinnin merkityksen koulutuksen yhteisen perustan varmentamisessa. Yhteisöllisen työskentelytavan myötä Amokissa kaikilla on samalla mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa yhteisiin linjauksiin. Se muodostaa pohjan Amokin laatutyölle. Yhteisen ymmärryksen etsimiseen (ja löytämiseen!) vaikuttaa myös hyvä johtaminen. Tällä hetkellä yhteisöllinen toiminta on itsestäänselvyys ja ihmiset haluavat osallistua koulutuksen kehittämiseen.
Pia nosti vielä hyvänä käytänteenä esille Amokin pikavinkkaukset ja minikoulutukset. Nämä tarkoittavat sitä, että joku ottaa ajankohtaisen asian haltuun ja opettaa perusasiat sitten muille. Esimerkkinä hän mainitsi iPadin, Moodleroomsin ja Pepin käyttökoulutukset.
Kun uusi henkilö saapuu työpaikalle, on sovittu, että hänellä on työvälineet valmiina. Heimon kautta on helppo tutustua Oamkin yhteiseen perehdytyspakettiin ja tärkeimpiin dokumentteihin ja ohjeisiin; tarvittaessa esimies tai mentori auttavat. Anssi kertoi, että aiemmin tanssinopettajakoulutuksen puolella uusi työntekijä sijoitettiin aluksi tiiminvetäjän kanssa samaan huoneeseen, jotta apu on tarvittaessa lähellä. Tällä hetkellä Anssi on luopunut omasta työhuoneestaan ja istuu läppärinsä kanssa siellä missä häntä eniten tarvitaan.Hän kuvailikin itseään ”liikkuvaksi helpdeskiksi”!
Tieto liikkuu osastokokousten ja tiimipalaverien kautta, samoin jokapäiväisillä yhteisillä aamukahveilla käsitellään ajankohtaisia asioita. Digimentorien toiminta on ollut viime aikoina paljon esillä.Yhteisiin kokouksiin on varattu keskiviikkoiltapäivät, muut ajat on varattu opetukseen. Tämä Oamkin tason linjaus on herättänyt sekä puoltavia että kriittisiä mielipiteitä.
”Manaamme tai iloitsemme – ja sitten teemme!” Anssi ja Riitta
Lopuksi Riitta nosti haasteena esille Oamkista pois siirtyvien henkilöiden osaamisen hyödyntämisen. Millä tavalla vuosikymmenten aikana kerätty tieto saadaan jouhevasti koulutusosaston uusien toimijoiden käyttöön? Myös perehdyttämisen seurannan suhteen olisi vielä tekemistä.
Kiitos kaikille esittelijöille ja osallistujille onnistuneesta tilaisuudesta! Salin ilmatila aivan kuhisi hyvistä ideoista. Seuraava hyvien käytäntöjen kierrätystilaisuus järjestetään kevätlukukaudella 2017, seuraa tiedotusta Heimossa. Tervetuloa mukaan kierrättämään ja hyödyntämään ideoita!
Marianne Isola (laatukoordinaattori) sekä esittelijät
Vuoden päästä tähän aikaan tehdään viimeisiä valmisteluja ulkoista auditointivierailua varten. Otsikko on tosin hiukan provosoiva, mitään erityisiä temppuja ei tarvitse tehdä, kun perusasiat hoidetaan normaalissa työssä kunnolla. Toisaalta laakereillekaan ei auta jäädä lepäilemään. Meillä on talon sisällä tapahtunut viime vuosina suuria muutoksia eikä tämäkään syksy ole poikkeus. Koulutuksesta on hallitus tehnyt lakkautuspäätöksen säästöjen vuoksi. Tilakysymys on ollut jokaisen mielessä enemmän tai vähemmän koko vuoden ajan.
Kehittämistyötä tehdään kuitenkin tällä hetkellä ahkerasti. Henkilöstö- ja opiskelijaintran uudistaminen on parhaillaan menossa ja prosesseja kuvataan, koska strategia on uudistunut, samoin organisaatio ja esimerkiksi roolit ja vastuut ovat muuttuneet. Toimintaympäristössäkin on tapahtunut muutoksia viime vuosina.
Palautejärjestelmät ovat erityisesti huolen aiheena. Opiskelijapalautejärjestelmä on kokonaisuutenaan melko hyvä ja kattava. Henkilöstö- ja sidosryhmäpalautejärjestelmät tarvitsevat tehostamista, jotta ne toimivat riittävän hyvin ja palvelevat tarkoituksenmukaisesti. Niiden kehittämistä pohditaan parhaillaan pyrkimyksenä saada vuorovaikutusta tukeva järjestelmä. Mutta vaikka kuinka kehittäisimme järjestelmiä, niitä kuitenkin käyttävät ihmiset. Siksi on tärkeää, että me jokainen muistamme oman roolimme, välitämme tarvittaessa tietoa ja ohjaamme eteenpäin. Huolehdimme, että palaute tulee kuulluksi ja sen antajalle vastataan.
Ulkoisessa auditoinnissa arvioidaan osin samoja asioita kuin edelliselläkin kierroksella vuonna 2011, mutta uudistuksiakin on tullut. Toimitamme Kansalliselle koulutuksen arviointikeskukselle (Karvi) perusmateriaalin lisäksi itsearviointiraportin laatujärjestelmästämme. Esimerkiksi arvioimme itse laatujärjestelmän kytkeytymistä strategiseen johtamiseen ja kolmen tutkinto-ohjelman koulutuksen suunnittelua, toteutusta ja laadunhallintaa. Karvin sivuilla on kerrottu kattavasti auditoinnin kulusta ja sisällöistä.
Itsearviointia olemme harjoitelleet osana sisäistä auditointia jo pariin otteeseen. Tänä syksynä tutkinto-ohjelmat tekevät itsearviointiraportit. Raporttien ja tunnuslukujen pohjalta valitaan sitten ulkoiseen auditointiin lähtevät tutkinto-ohjelmat.
Tuttu toimintatapa on, että ulkopuolinen arviointiryhmä tulee Oamkiin 3–5 päivän vierailulle ja haastattelee opiskelijoita, henkilöstöä ja ulkoisten sidosryhmien edustajia. Haastattelut suunnataan jokaisen oman roolin mukaan, joten niihin ei tarvitse erityisesti valmistautua.
Ulkoista auditointia varten nimettiin syyskuussa ohjausryhmä, jotta työhön saadaan näkemys sekä johdolta, henkilöstöltä että opiskelijoilta. Esitysten pohjalta ryhmään on nimetty seuraavat henkilöt:
Varajäseninä ovat Riitta Tötterström KTKI-johtaja, kulttuurialalta, Kirsi Koivunen, tutkintovastaava, ensihoito ja hoitoaloilta sekä Eija Svanberg, lehtori/ hanketyöntekijä, liiketaloudesta. Esittelijöinä toimin minä ja toinen laatukoordinaattorimme Marianne Isola. Lisäksi viestintäjohtaja Anne-Maria Haapala pidetään kuulolla käydystä keskustelusta.
Olemme tosi tyytyväisiä siitä, että yhteiseen työhön saadaan nyt mukaan ryhmä, jolta saamme arvokasta näkemystä kehittämisasioita pohdittaessa. Jos haluat vaikuttaa ja sinulla on ideoita, voit aina olla yhteydessä minuun tai Marianneen tai välittää näkemyksesi kokouksiin ohjausryhmän kautta. Ensimmäinen kokous on marraskuussa ja siinä ideoidaan muun muassa Oamkin valinnaista auditointikohdetta. Se voi olla jotain, mitä haluamme tuoda Oamkista esille ja kehittää. Valinnainen auditointikohde ei vaikuta auditoinnin tulokseen. Jos sinulla on ideoita, laita kommenttia tai viestiä, niin viemme sen eteenpäin.
Mukavaa syksyn jatkoa kaikille!
Kun kysytään kaikkitietävältä Google-hakukoneelta, mitä sille tulee mieleen sanoista ”Parasta laatua yhdessä”, tulee yhdeksän osumaa. Otsikon sanathan tulevat viime keväänä Oulun ammattikorkeakoulu Oy:ssä (Oamk) käyttöön otetusta laatusloganista, jolla pyrittiin kiteyttämään lyhyesti Oamkin laadukas laatutyö.
Noista Googlen yhdeksästä osumasta kolme osui ja upposi eli viittasi Oamkin uuteen laatusloganiin. Yksi osuma viittasi ruokakermaan. Voisikohan Oamkin laatusloganin muuttaa seuraavaan muotoon: Laatu on parasta kermaa tai Laatu kuorii kermat päältä. Vastaavasti yksi osuma meni matkapuhelinfoorumi.fi-sivulle, yksi pelikauppaan ja yksi tieteellisten artikkelien sivustolle. Google löytää myös kaksi englanninkielistä sivua, jotka molemmat ovat www-sivujen analysointisivuja.
Toisen analysointisivun kautta tulee mielenkiintoisia tilastotietoja, kun hakusanaksi annetaan Oamkin verkkotunnus (domain) oamk.fi. Kyseisen analysointityökalun mukaan esimerkiksi päivittäisiä kävijöitä oli 2321, päivittäisiä www-sivujen aukaisuja 15086 ja Oamkin www-sivujen kaupallinen potentiaali oli kuusi dollaria päivässä, mikä tekee 2190 dollaria (noin 1950 euroa) vuodessa. Noista mahdollisista mainostuloista voidaan päätellä, että mainoksien myyminen Oamkin www-sivuille ei merkittävästi helpottaisi Oamkin tiukkaa taloustilannetta.
Ovatko Oamkin www-sivut sitten laadukkaita, kun niitä peilataan kävijämäärillä tai vaikkapa kaupallisella mainospotentiaalilla? Tähän kysymykseen vastaamisen jätän sinulle arvoisa lukijani.
Oamkin laatuslogan on ainutlaatuinen suomalaisessa korkeakouluyhteisössä: toista samanlaista ei ole, joten sekoittumisen vaaraa johonkin toiseen korkeakouluun ei ole. Eikä tosin muuhunkaan suomalaiseen organisaatioon. Ainutlaatuisuus tekee siitä jo sinällään arvokkaan. Toisaalta ainutkertaisuudessa piilee vaara kuolla sukupuuttoon.
Iskulauserekisterin mukaan hyvän iskulauseen (sloganin) kriteerejä ovat omaperäisyys ja erottautumiskyky. Lisäksi se on ytimekäs lause, johon kiteytyy tuotteen/ palvelun/yrityksen keskeinen lupaus tai kuluttajaetu. Mikäli haluaa rekisteröidä hyvän iskulauseen, voi sen tehdä iskulauserekisterin kautta – maksusta tietenkin. Rekisteröityjä iskulauseita on syyskuun 2016 puolessa välissä noin 2500.
Muuten iskulauseen numero 2423 (Action for the Future) on rekisteröinyt SeAMK – Seinäjoen ammattikorkeakoulu vuoden 2016 helmikuussa. Testasin Googlessa iskulauseen omaperäisyyttä ja erottautumiskykyä. Google löysi vain noin 3,4 miljoonaa vastaavaa lausetta netistä.
Koska lainausmerkeillä voidaan joskus osoittaa kirjoittajan asennetta, esimerkiksi ironista tai kriittistä suhtautumista johonkin ilmiöön, ei otsikossa olevien lainausmerkkien tarkoituksena ole suinkaan suhtautua kriittisesti Oamkin laatusloganin, vaan lainausmerkkejähän tarvitaan lauseen alussa ja lopussa, mikäli halutaan etsiä esimerkiksi Googlella sanajonoja, jossa sanat ovat täsmälleen tietyssä järjestyksessä.
Parasta laatua yhdessä –iskulause mielestäni kiteyttää hyvin, mitä laatutyö on Oamkissa: tehdään yhdessä asioita – laadusta ei ole niin väliä, sillä se tulee siinä sivussa automaattisesti yhdessä tekemällä. Laatu on tärkein sivutuote hyvin tehdystä työstä.
Seppo Pakanen
Suunnittelija
Tietotuotantotiimi
Keskustelu Oulun ammattikorkeakoulusta ja mahdollisista tutkinto-ohjelmien lakkautuksista käy tällä hetkellä vilkkaana – hyvä niin.
Ottamatta kantaa suuntaan tai toiseen Kalevan esittämiin väitteisiin lakkautusuhan alla olevista koulutuksista tai ammattikorkeakoulun mahdollisiin säästökohteisiin, on joka tapauksessa hienoa nähdä aktiivisuutta asian suhteen niin opiskelijoiden kuin henkilöstön puolelta. Korkeakouluyhteisön tuleekin keskustella asioista avoimesti, faktapohjaisesti ja ennen kaikkea yhdessä.
Yhdessä tehdyt päätökset ovat kestävämpiä, silloin yhteiseen päämäärän on helpompi kaikkien sitoutua. Mikäli koko yhteisö ei ole hankkeiden takana, tulee se näkymään tuloksessa. Tämän voi yleistää ohjenuoraksi kaikkiin yhteisöihin. Läpinäkyvä ja osallistava valmistelu, julkiset esitykset ja julkinen keskustelu voivat hidastuttaa toimintaa, tehdä päätöksenteosta jäykkää ja luoda haasteita mm. viestinnälle. Ne kuitenkin takaavat sen, että kaikki toimet ovat varmasti perusteltuja ja viestintä hyvää ja suunniteltua – muuten asiasta tullaan keskustelemaan vielä kriittisemmin julkisuudessa. Keskeneräisyys on laiska salailunverho, koska juuri silloinhan asioihin voi vielä vaikuttaa ja sitähän se sana tarkoittaa: asia on kesken, ei valmis. Perustelut yhteisön jättämiselle ulos heitä koskevista päätöksistä on löydettävä muualta.
Oamkin yksi arvoista on yhteisöllisyys. Se on arvo, mitä jaksan aina puolustaa kaikissa tilanteissa ja tehtävissäni. Mielestäni opiskelijoiden ja henkilöstön reaktiot julkisuudessa ja käytävillä toteuttavat tätä arvoa. Yhteisöllisyydestä on mahdollista saada voimaa ja lisäarvoa, oli kyseessä yhdistys, yhtiö tai vaikka ammattikorkeakoulu. Yhteisöllisyys on kuitenkin asia, jonka eteen tarvitsee tehdä tietoisia päätöksiä ja valintoja, se ei tapahdu itsestään. Sille pitää aktiivisesti luoda mahdollisuuksia syntyä ja siinä kohtaa ei riitä, että niitä on luomassa vain opiskelijakunta ja opiskelijajärjestöt. Yhteisöllisyys on koko yhteisön jokaisen jäsenen yhteinen asia. Jokaisen ammattikorkeakoulussamme tulisi aina peilata toimiaan sen sekä kolmen muun arvomme kautta.
Nyt nähtävissä oleva ilmiö, jossa korkeakouluyhteisö osoittaa halunsa keskustella julkisuudessa, on hyvää kehitystä. Meidän pitää mielestäni ottaa arvokas oppi tästä, vastata yhteisömme tahtotilaan tehdä päätökset yhdessä ja kehittyä entistä paremmaksi korkeakouluksi. Sellaiseksi, jossa meillä on aidosti yhteinen päämäärä, jonka eteen kaikki teemme yhdessä töitä.
Valtteri Törmänen
Hallituksen jäsen, Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta (OSAKO)
Hallituksen jäsen, Oulun ammattikorkeakoulu Oy
Tilaisuuden avasi opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen. Hän kiitteli puheessaan yhteistyötä Pohjoismaiden välillä, mutta nosti esille myös korkeakoulutuksen eroja. Suomessa tiedollinen puoli on hänen mukaansa hyvällä mallilla, mutta työelämä vaatii yhä enemmän nk. siirrettäviä taitoja, eli viestintää, ryhmätyökykyä, ongelmanratkaisutaitoa, luovuutta ja kriittistä ajattelua. Miten nämä integroidaan entistä paremmin tutkinto-ohjelmiin? Lehikoinen korosti opiskelijoiden tarpeiden huomiointia, se tuo aidon opiskelijakeskeisyyden koulutukseen. Korkeakoulujen opiskelijat eivät ole homogeeninen joukko, vaan kyseessä on monialainen, -ikäinen ja -taitoinen ryhmä.
Konferenssin pääpuhujana toimi professori Bjørn Stensaker Oslon yliopistosta. Hän haastoi osallistujat pohtimaan, miten laatuauditoinnit saadaan lähemmäksi oppimista järjestelmien tarkastelun sijaan. Laadunhallinnanhan pitäisi tarkoittaa samaa kuin oppimistavoitteiden asettaminen ja seuranta. Stensaker puhui ”avointen” oppimistavoitteiden puolesta; hänen mukaansa liian yksityiskohtaiset tavoitteet rajaavat oppimistilanteita liikaa. Oppimistavoitteiden tulisi pikemminkin luoda yhteisöihin vuorovaikutusta. Hän väitti myös, että korkeakouluilla on tendenssi mitata helposti mitattavia asioita (opintopisteet, tenttitulokset, alkupalkat) ja unohtaa kokonaan tärkeämpien asioiden eli arvojen, asenteiden ja toimintatapojen arviointi.
Opiskelijoiden ja henkilökunnan roolit ovat muuttuneet korkeakouluissa ja ne muuttuvat edelleen. Yhteisessä keskustelussa tuotiin esille, että tämä murros tuo vastuuta molemmille osapuolille: opiskelijoiden oletetaan huolehtivan omasta oppimisestaan ja suunnittelevan ajankäyttöään entistä laajemmin. Opettajat ja palveluhenkilökunta tekevät kaikkensa sujuvoittaakseen oppimisprosessia. He varmistavat, että korkeakoulun ohjaus ja tuki vastaavat erilaisten opiskelijoiden erilaisiin tarpeisiin. Laatua on korkeakoulu, joka on olemassa opiskelijoitaan varten.
Konferenssin esitykset sekä nauhoite käytetyistä puheenvuoroista löytyvät Karvin nettisivuilta: http://karvi.fi/2016/karvin-jarjestama-pohjoismainen-student-centred-approach-and-the-quality-of-degree-education-konferenssi-kerasi-finlandia-talolle-kaksisataa-osallistujaa/
Marianne Isola
Laatukoordinaattori
Opiskelen Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulussa korkeakouluhallinnon ja -johtamisen maisteriohjelmaa. Opintojen kautta olen päässyt näkemään korkeakoulutusta sekä kansainväliseltä, kansalliselta että korkeakoulun tasolta. Korkeakoulutuksen globaalien trendien sekä alalla kehitettyjen moninaisten teorioiden ja mallien kautta pystyn katsomaan minulle jo entuudestaan kovin tuttua Oamkia uudella tavalla. Moni oamkilainen saattaakin muistaa minut sosionomiopiskelijana, opiskelijakunnan aktiivina sekä opiskelijakunnan koulutussihteerinä vuosien varrelta. Työskentelen kesän ajan Oamkissa opiskelijapalveluassistenttina.
Korkeakoulujen kyky reagoida ongelmiin ja haasteisiin sekä sisäisesti että ulkoisesti on nykyajan korkeakoulutuspolitiikan keskeisiä keskustelunaiheita. Bolognan prosessin myötä laatu ja laadun varmistaminen koulutuksessa on kivunnut yhtäältä erinomaiseksi tavaksi kehittää toimintaa ja tuloksia, mutta myös toisaalta tavaksi tuoda trendikkäitä työkaluja korkeakouluihin.
Toiminnan kehittäminen on tärkeää ja merkki hyvästä, oppivasta ammattikorkeakoulusta. Maailma muuttuu vauhdilla ja esimerkiksi 1980- ja 1990-luvuilla kehitellyt teoriat tietoyhteiskunnasta ja tietotaloudesta ovat nousseet keskeisiksi tavoiksi yrittää ymmärtää monimutkaista yhteiskuntaa. Trendikkäiksi korkeakoulupolitiikan työkaluiksi on muodostunut esimerkiksi juuri laadunvarmistus ja rahoituksessa tuloksellisuusindikaattorit, jotka pyrkivät virtaviivaistamaan korkeakouluja ennalta määrättyjen indikaattoreiden suuntaan.
Vaikka kyseessä ei ole korkeakoulualan opintoihin liittyvä harjoitteluni, ajattelin kuitenkin harrastaa työni ohella Oamkin toiminnan terveellistä kriittistä tarkastelua. Mielestäni jokainen huomio ”laatupoikkeamasta” tai laatukulttuurin tietystä – hyvästä tai haasteellisesta – piirteestä on tärkeä. Näitä huomioita halutaan kuulla jokaisessa korkeakoulussa, jonka johto ymmärtää korkeakoulutuksen olevan niin monimutkainen ilmiö, että sen jatkuvaksi ymmärtämiseksi tarvitaan jatkuvaa työtä, oppimista ja uteliaisuutta.
Hyvät oamkilaiset, ohessa kesän vinkkilistani kesälomaa odottaville! Toimii myös kesäloman aikana, jota tosin itse en pääse viettämään:
Jari-Pekka Kanniainen
Kesäopiskelijapalveluassistentti
Korkeakouluhallinnon ja -johtamisen maisteriopiskelija Tampereen yliopistossa
Sisäinen auditoinnin palauteseminaari pidettiin 20.4. Seminaarissa esiteltiin auditoinnin tuloksia ja keskusteltiin, mitä Oamkissa aiotaan tulosten perusteella tehdä. Johtoryhmään viedään toukokuussa esitys konkreettisista toimenpiteistä, joista tärkeimmät on tässä jaoteltu Oamkin arvojen alle:
Arvomme: Yhteisöllisyys
– Täsmennetään linjauksia viestintäkäytänteistä ja -kanavista
– Yhtenäistetään toimintatapoja rajapinnoissa mm. prosessikuvausten kautta
Arvomme: Työelämäkumppanuus
– Uudistetaan sidosryhmäsuunnitelma ja -palautejärjestelmä
Arvomme: Kehittymishalukkuus
– Muodostetaan foorumeja osaamisen ja hyvien käytänteiden jakamiseksi
– Kehitetään opiskelijoiden ja opettajien työelämätaitoja
Arvomme: Tuloksellisuus
– Selkiytetään viestintää johtamisjärjestelmän osa-alueista: roolit ja vastuut kirjataan näkyviin
– Kehitetään päätöksentekoa ja määritellään päätösaikataulu.
Johtoryhmän jäsenet, koulutus- ja tki-johtajat Riitta Tötterström ja Tuomo Pesola kommentoivat toimenpide-ehdotuksia seminaarissa. Tuomo korosti yhteisten toimintatapojen ja rutiinien tärkeyttä: ”Selkeys on arvo.” Tuomo oli tyytyväinen siitä, että toimenpide-ehdotuksissa oli esillä aktiivinen viestintä henkilöstölle ja heidän osallistamisensa. Hän toivoi, että kaikkien oamkilaisten näkemys pääsisi jollain tapaa esille. Hän myös hoksautti, että hyvien käytänteiden olisi liityttävä jotenkin Oamkissa muutenkin kehitettäviin ajankohtaisiin asioihin. Riitta pohti puolestaan sitä, miten henkilöstö voisi olla enemmän kontaktissa työelämän kanssa – ehkä opettajien uusi resursointiohje suo siihen jatkossa mahdollisuuksia. Hyvien käytänteiden jakamista varten on Riitan mukaan tarpeen olla eritasoisia foorumeita, esimerkiksi tutkinto-ohjelmien, koulutusosastojen ja kampusten tasolla. Hyvänä asiana molemmat pitivät sitä, että toimenpide-ehdotukset on sidottu Oamkin arvoihin – niiden pitää näkyä ammattikorkeakoulun toiminnassa.
Tilaisuudessa julkistettiin myös uusi motto laatutyölle. ”Parasta laatua yhdessä” nousi Heimon ja Oivan äänestyksessä voittajaksi, ja sitä käytetään tästä lähtien koko laatujärjestelmän otsikkona. Myös mustana hevosena äänestykseen mukaan noussut mottoehdotus ”Laatu syntyy osaamisesta” koettiin erinomaiseksi kiteytykseksi, ja sekin otetaan jollain tavalla käyttöön.
Ulkoisten sidosryhmien edustaja, Oulun yliopiston ylioppilaskunnan koulutuspoliittinen asiantuntija Henna Määttä kertoi omista kokemuksistaan auditoijana. Hänestä auditointi oli ”tosi positiivinen kokemus”. Hän koki, että auditointiryhmässä hänen mielipidettään arvostettiin, eikä olo tuntunut missään vaiheessa ulkopuoliselta. Haastateltavien heittäytyminen ja valmius keskustella vaikeistakin asioista yllätti. Raportin viimeistelylle olisi hänen mukaansa voinut varata lisää aikaa. Oli mukava kuulla, että Hennan mielestä oamkilaisuus näkyy ja kuuluu – tästä kulttuurista Oamkin kannattaa pitää kiinni!
Hyvien käytänteiden osuudessa lehtori Eero Nousiainen kertoi työelämäyhteistyön mallista tietotekniikan tutkinto-ohjelmassa. Kaksi ensimmäistä lukuvuotta on suunniteltu joka toisella jaksolla toteutuvien yhteistoteutusprojektien ympärille. Rakenne valmistaa myöhempien opintovuosien tuotekehitysprojekteihin ja harjoitteluihin. Yritykset käyvät tällöin esittäytymässä opiskelijoille ja kertomassa tarjoamistaan mahdollisuuksista. Tällä hetkellä tilanne on se, että paikkoja olisi enemmän kuin opiskelijoita!
Yliopettaja Kaisa Koivisto ja opiskelija Niina Patronen esittelivät ylemmissä tutkinnoissa käytössä olevaa kehittäjäopiskelija-menetelmää. Jo kolme vuotta käytössä ollut menetelmä mahdollistaa opiskelijoiden osallistumisen master-koulutuksen suunnitteluun ja kehittämiseen käyttäjälähtöisesti. Kehittäjäopiskelijat keräävät opiskelijoilta palautetta koulutuksen kontaktipisteistä ja opintopoluista, ja käsittelevät tuloksia yhdessä opettajien kanssa. Kehittäjäopiskelijana on Niinan mukaan ollut tosi mukava toimia, on päässyt mukaan sisäiseen auditointiin ja vaikuttamaan seuraavan vuoden opintoihin.
Palauteseminaarin aluksi sisäisen auditoinnin toteuttaneet auditointiryhmät esittäytyivät. Puheenjohtajat kiittelivät kilvan omia ryhmiään! Kiitoksiin on helppo yhtyä; meillä laatukoordinaattoreilla on ollut ilo olla mukana useamman auditointiryhmän toiminnassa vuosien aikana. Auditointiin osallistuminen koetaan yleensä positiiviseksi: ryhmän jäsenet kokevat saavansa sen kautta uutta osaamista, näkemystä ja motivaatiota omaan työhönsä. Oamkin seuraava sisäinen auditointi kohdistuu tutkinto-ohjelmiin, ja se toteutetaan alkuvuodesta 2017. Kiinnostaako sinua toimia auditoijana? Ota yhteyttä!
Marianne Isola & Sari Ahvenlampi
Laatukoordinaattorit
”Ulkopuolinen katsoo asioita eri vinkkelistä”. Se varmaan oli yksi peruste, miksi sain kutsun tulla mukaan Oamkin sisäiseen auditointiin. Virallisemmin sanottuna edustin Oamkin sidosryhmiä, omassa tapauksessani Oulun seudun koulutuskuntayhtymää Osekkia. Oamkilla ja Osekkilla on yhteistyötä ja yhteistä historiaa pitkältä ajanjaksolta. Ja Osekkin ylläpitämästä Oulun seudun ammattiopiston opiskelijoista moni jatkaa opintojaan juuri Oamkissa.
Auditointi on siitä mainio menetelmä, että jos hallitsee sen tekniikan ja on käytettävissä asiankuuluvat materiaalit, niin pystyy kyllä auditoimaan kohteen kuin kohteen. Itselleni oli jo aiempaa kokemusta, joten sen pohjalta oli hyvä lähteä liikkeelle. Joku voisi kysyä, miksi lähteä toista organisaatiota auditoimaan, onhan sitä työmaata jo omassa talossa. Keskeinen syy pestin vastaanottamiseen oli oppiminen. Oppisin lisää auditoinnista, joka hyödyttäisi omaa työtäni ja organisaatiostani. Oppisin myös Oamkin toiminnasta ja laadunhallinnasta. Ja kyllähän meidän toimijoiden ja organisaatioiden tulee tehdä yhteistyötä myös tällä tavalla – ”vuoroin vieraissa”.
Pääsin ryhmään, joka sai auditointikohteekseen Oamkin uudet palveluyksiköt. Hyvä kohde – päästiin selvittämään, mikä on niiden laadunhallinnan tilanne tässä uudessa tilanteessa. Saimme hyvät eväät työskentelyyn ja laatuleipuri-Sari kaitsi meitä eteenpäin. Meillä oli käytettävissä kirjallista materiaalia palveluyksiköistä ja muualtakin, niiden avulla pystyimme määrittämään auditointikysymyksemme. Kaikkea ei pidä kysyä, varsinkaan itsestään selvyyksiä.
Meillä oli mainio ryhmä, jossa oli sopivasti erilaisia ihmisiä, ja onneksi mukana oli myös opiskelijoiden edustaja. Kysymykset sun muut valmistelut saatiin kyllä tehtyä – ja ajoissa. Sitten koitti se suuri päivä: palveluyksiköistä valittujen henkilöiden haastattelu. Uskallan sanoa, että päivä oli mielenkiintoinen, antoisa ja mikä parasta – haastateltavat olivat mukana samassa veneessä. Keskustelut olivat avoimia ja tilaisuuksissa oli hyvä henki. Kiitos vielä kerran haastateltaville!
Jos haastattelu oli mukavaa, niin on tunnustettava, että raportin laatiminen olikin jo työläämpään. Miten löytää juuri keskeimmät vahvuudet, kehittämistarpeet ja hyvät käytänteet? Tässä tuli esille oman auditointiryhmän tärkeys ja vahvuus: kun jokainen kantoi kortensa ketoon, niin raportti kyllä valmistui – hyödynnettäväksi kehittämistyössä. Kehittämiskohteiden lisäksi tulee ehdottomasti huomioida siinä oleva vahvuudet ja juhlistaa niitä porukalla vaikka kahvikupposella nisun kera.
Tulokset löytyvät raportista, mutta yksi asia pisti erityisesti silmääni, positiivisessa mielessä, eli henkilöiden kehittämismyönteisyys. Halutaan kehittää omaa työtä ja oman yksikköä eteenpäin. Homma ei ole henkilöstöstä kiinni! Ei muuta kuin hatusta kiinni ja eteenpäin!
Suunnittelija, laatukoordinaattori Sauli Alaruikka, Oulun seudun koulutuskuntayhtymä
