Category: Rohkeasti kirjasto

Kuva on Ruokaherkkuja -blogista. Kiitos lainasta!

Joulun aikaan on lupa herkutella, eikös? Ja tottahan toki se herkkujen tekeminen pitää aloittaa jo hyvissä ajoin, ehtiipä näitä tehdä uudestaan sitten vielä lähempänä joulua vaikka pieniksi paketeiksi ystäville ja tuttaville. Tai miksipä namujen tekoa ei voisi yhdistää pienimuotoiseen illanviettoon, jossa puuhailtaisiin porukalla karamelleja yhteiseksi iloksi? Tässäpä pari testattua reseptiä, joilla pääsee hyvin alkuun.

Suklaaraksut

125 g maitosuklaata
50 g pieniä vaahtokaramellejä
(tai isompia pieniksi silputtuina)
25 g saksanpähkinöitä hienoksi pilkottuina
(tai muita pähkinöitä)
25 g kuivattuja aprikooseja pilkottuina
(myös karpalot toimivat)

Peitä uunipelti leivinpaperilla. Sulata suklaa vesihauteessa. Hämmennä vaahtokarkkeja, pähkinöitä ja aprikooseja varovasti suklaassa, kunnes kaikki palat peittyvät suklaakuorrutukseen. Nostele seoksesta kukkurallisia teelusikallisia leivinpaperille. Anna raksujen kovettua jääkaapissa. Irrota valmiit raksut varovasti leivinpaperista. Raksut säilyvät viileässä paikassa tiiviissä rasiassa jopa pari viikkoa.
(alkuperäinen lähde: http://www.savonsanomat.fi/vapaalla/ruoka-ja-juoma/makeat-leivonnaiset/suklaaraksut/574872)

Suklaafudge
(n. 30 kpl)

125 g (tummaa) suklaata
60 g voita
1/2 dl kermaa
1 appelsiinin raastettu kuori tai vaikkapa hieman kuivattuja karpalonpaloja pieniksi silputtuina
6 dl tomusokeria

Sulata suklaa ja voi vesihauteessa. Lisää joukkoon kerma ja appelsiininkuoriraaste/karpalopalat ja sekoita hyvin. Lisää joukkoon tomusokeri ja sekoita seos tasaiseksi. Vuoraa 10×30 cm kokoinen vuoka leivinpaperilla ja kaada seos vuokaan. Anna jähmettyä. Irrota levy vuoasta ja leikkaa se sopivankokoisiksi palasiksi. Säilytä suklaafudge jääkaapissa.
(alkuperäinen lähde: Mads Moe: Ihana joulunaika, 2004.)

Kirjastossa odotellaan jo joulua kovasti. Sen innoittamana rykäisimme pystyyn joulukalenterin, ja luukkuja on luvassa jokaiselle arkipäivälle aina aatonaattoon saakka. Luukkujen sisällöksi luvataan hyödyllisiä, ei-hyödyllisiä, hauskoja ja enemmän tai vähemmän kirjastoon ja jouluun liittyviä tai liittymättömiä  linkkejä, vinkkejä ja pieni kilpailukin.

1.luukku

Ei kovin jouluisa, mutta uskomattoman superhauska video. Itse olen katsonut videon ainakin kymmenkunta kertaa ja vieläkin se naurattaa niin, että työskentelystä ei tahdo tulla mitään. =D Voisihan tämän kautta rantain yhdistää vielä hetken jylläävään pikkujoulukauteen? Ehkä? 🙂

Marko Tekniikan kirjastossa, Antti Liiketalouden kirjastossa ja Hanne Luonnonvara-alan kirjastossa. Kolme ahkeraa harjoittelijaa erilaisilla taustoilla. Olemme kolmannen vuoden kirjasto-opiskelijoita Oamkista. Haimme Oamkin kirjastoon harjoittelemaan, koska halusimme harjoitella yleisen kirjaston lisäksi myös tieteellisessä kirjastossa. Myös kirjastoyksiköiden sijainti vaikutti Markon ja Antin valintaan. Antin harjoittelupaikka on kirjaimellisesti oman koulun alakerrassa.

Eräänä syksyisen harmaana päivänä kokoonnuimme Liiketalouden yksikön tuttuun ja turvalliseen Kiriacammioon pohtimaan kokemuksiamme Oamkin kirjastosta harjoittelupaikkana…

Asiakkaat

Marko: Tekniikan kirjaston asiakkaana on enimmäkseen nuoria miehiä, joka on kivaa vaihtelua, koska yleensä kirjaston asiakkaat ovat naisia. On mukaan mahtunut myös muutama tyttökin 🙂 Kävin tekemässä päivystyksen Kulttuurialan kirjastossa, jonka asiakkaat olivat hieman erilaisia: kaikki eivät käyneet kirjastossa kengät jalassa.

Antti: Olin aiemmassa harjoittelussani yleisessä kirjastosta ja liiketalouden asiakaskunta poikkeaa kovasti edellisestä paikasta. Liiketalouden kirjastossa on asiakkaina paljon ulkomaalaisia opiskelijoita, joten olen saanut porista englantia 🙂

Hanne: Minäkin olen ollut kesätöissä yleisessä kirjastossa ja luonnonvara-alan kirjaston asiakaskunta on tosi erilaista. Ns. hankaliin asiakkaisiin en ole harjoittelun aikana törmännyt kertaakaan!

Aineistot

Marko: Ennen harjoittelun alkamista mietin, miten selviän Tekniikan kirjaston haastavasta matemaattisesta aineistosta. Onnekseni kirjastoalan koulutus oli valmistanut minut hyvin syksyn koitokseen. Suosituimpia kirjoja ovat kurssikirjat, mutta esimerkiksi standardit löytyvät helpoiten Internetistä. Poistojen teko on työllistänyt minua paljon. Tulkaa hakemaan täältä kirjoja ilmaiseksi, meillä niitä riittää!

Antti: Liiketalouden kirjaston aineisto on minulle hieman kaksijakoinen. Minulle ovat monet tekniikan kirjat kovasti tuttuja, toisaalta liiketaloutta käsittelevä aineisto on pääosin täysin outoa. On ollut hyvin mielenkiintoista tutustua tähän aineistoon. Olen saanut tehdä muutaman hankintapäätöksen ja uuden materiaalin valinta on ollut haastavaa ja kehittävää. Kirjastoalan aineisto on ollut hirvittävää hyllytyksen kannalta. Pieniä lippulappuja löytyy pilvin pimein hyllytettäväksi.

Hanne: Luovan aineisto on mielestäni yllättävänkin monipuolista. Kurssikirjojen lisäksi kirjastossa on paljon esimerkiksi ruoka-, askartelu- ja eläinkirjoja. Töiden ohessa olen löytänyt paljon myös itseäni kiinnostavaa lukemista.

Työtehtävät

Marko: Olen nauttinut liukuvasta työajasta. Pyrin tulemaan aikaisin työhön, jotta loppupäivästä minulle jää enemmän vapaa-aikaa. Päiväni kuluvat kirjaston perusaskareiden parissa. Asiakaspalvelu sijoittuu enimmäkseen päivystysvuoroille, muulla ajalla teen itsenäisempiä tehtäviä.

Antti: Harjoittelun aluksi tein työvuoroja aina yhden vakituisen työntekijän vuorojen mukaan, mutta kaikenlaisten projektien myötä työajat ovat alkaneet elää omaa elämäänsä. Jostain ihmeellisestä syystä olen tykännyt kovasti luetteloinnista 🙂 Myös asiakaspalvelu on mukavaa, koska uusia tilanteita tulee edelleen päivittäin vastaan.

Hanne: Olen saanut alusta asti olla mukana melkeinpä kaikissa kirjaston töissä. Aika kuluu nopeasti, kun on paljon tekemistä ja työtehtävät ovat monipuolisia.

Projektitehtävä

Marko: Työharjoitteluun kuuluu osana vapaavalintainen projektitehtävä. Olen tehnyt Hannen ja Opetuksen kehittämisen tiimin kanssa opastusvideoita Oamkin internetsivuille. Eri ryhmien kanssa työskentely asettaa mielenkiintoisen haasteen tehtävälle.

Antti: Minun projektitehtäväni oli Oamkin ympäristöpäivään liittyvä kirjastonäyttely. Sain suunnitella näyttelyn, hankkia materiaalin, sommitella ja tietenkin lopuksi purkaa koko homman 😀

Hanne: Minä olen tehnyt useampia pieniä (ja vähän isompiakin) projekteja. Mielenkiintoisimpia niistä ovat olleet lehtien lukusalikäytön seuranta, energiansäästöviikon hyväntekeväisyystempaus ja tuo Markon jo mainitsema videoprojekti, jossa olen ollut mukana auttelemassa.

Mitä olet oppinut?

Marko: Suurin hyöty on harjoittelusta on ollut se, että työhön liittyvä itsetunto on parantunut. Työn tuomia haasteita ei pelkää, vaan uudet tehtävät virkistävät. Lisäksi perustaidot ovat vahvistuneet.

Antti: Olen tutustunut harjoitteluni aikana jonkun verran kirjastojärjestelmä Voyagerin toimintaan mobiilikäyttöliittymä-projektin myötä. Tämä on valaissut monia kirjastojen käytäntöihin liittyviä asioita, joita on tässä opiskelun aikana ihmetellyt, että miksi jotkin asiat tehdään niinkuin ne tehdään.

Hanne: Asiakaspalveluun on tullut lisää itseluottamusta ja kirjaston eri työtehtävien merkitys ja yhteys toisiinsa hahmottuu nyt paremmin. On myös ollut kiinnostavaa seurata oppilaitoksen toimintaa ”kulissien takana”, henkilökunnan näkökulmasta.

Oamk on ollut koko harjoittelumme ajan muutosten kourissa. Tämä on vaikuttanut harjoitteluaikaankin monella eri tavalla. Kriiseistä voi kuitenkin aina oppia jotakin. Se on vain ajan henki. Tuleville harjoittelijoille yhteinen neuvomme on selvä: kannattaa olla aktiivinen ja hakeutua rohkeasti erilaisiin työtehtäviin harjoittelupaikassa. Suosittelemme tutustumista tieteellisten kirjastojen maailmaan.

Henkilökunnalle suunnattujen Erasmus-apurahojen tullessa hakuun lukukaudelle 2010-2011 päätin kokeilla onneani ja hakea apurahaa kielikurssia varten. Liiketalouden kirjastossa asiakkaista suuri osa on englanninkielisten koulutusohjelmien opiskelijoita, joten myös henkilökunta joutuu käyttämään englantia enemmän tai vähemmän päivittäin. Oma osaamiseni lienee tasoa ”ihan hyvä”, mutta ainahan sitä haluaisi suoriutua työstään paremmin.

Apuraha myönnettiinkin, ja koska tarkoitus oli kohentaa englannin osaamista, oli kohdemaaksi helppo valita Iso-Britannia. Kurssin ja kaupungin valinta olikin jo vaikeampaa. Kielikouluja sijaitsi kyllä ympäri maata, mutta kirjastoenglannin kursseja ei käytännössä ole tarjolla, eikä liike-elämän englantikaan oikein vastannut tarvetta. Aikaakin oli käytettävissä vain viikko, kun kurssien minimipituus puolestaan oli useimmiten kaksi. Lopulta päädyin viikon yleiskurssiin Skotlannin pääkaupungissa Edinburghissa. Kirjastoyksiköllä ei ole omaa kv-koordinaattoria, ja vaikka apua sai aina pyydettäessä, oli paperisodan keskellä välillä vaikeuksia uskoa siihen, että matkaan vielä joskus pääsisi. Viimein lähtö kuitenkin koitti juhannuksena.

Kielikoulussa opiskeltiin pienryhmissä, ja ryhmääni kuului mm. lääkäri, yliopisto-opiskelija, lukiolaisia ja omia taitojaan kertaamassa ollut englannin opettajakin. Monipuolisia harjoituksia tehtiin pareittain tai muutaman hengen ryhmissä. Opettaja jakoi istumisjärjestyksen uusiksi useita kertoja päivässä, varmistaakseen, että kaikille löytyisi pari ja että töitä ei tehtäisi koko ajan saman kaverin kanssa. Tämä tuntui tehokkaalta käytännöltä, verrattuna siihen miten suomalaisissa luokissa välillä tuhlataan aikaa paikanvaihtoon, kun kukaan ei vapaaehtoisesti liikahtaisi eikä ainakaan vieraan ihmisen viereen!

Kurssiviikon aamupäivät opiskelin kielikoululla, ja iltapäivistä kului osa läksyjen tekoon ja esitelmien valmisteluun, mutta totta kai Edinburghin nähtävyyksiinkin täytyi tutustua. Vierailin mm. Edinburghin keskiaikaisessa linnassa, Georgian House -kotimuseossa, kuninkaallisella Britannia-aluksella, Forthin salmen risteilyllä ja Mary King’s Close -kadulla, joka aikoinaan on jätetty yläpuolelle pystytetyn rakennuksen perustuksiksi, ja joka nykyisin toimii historiallisena turistinähtävyytenä.

Skotlannin kansallismuseossa vietin aikaa useana päivänä. Kokoelma oli laaja ja sisäänpääsy ilmainen. Käväisin myös Skotlannin kansalliskirjastossa ohi kulkiessani. Kirjaston näyttelytilaan oli koottu edustava otos eri syistä aikoinaan kiellettyjä kirjoja. Näytteillä oli kirjojen lisäksi myös lista nimekkeistä joita yhdysvaltalaisia kirjastoja on pyydetty poistamaan kokoelmistaan. Yllätyksekseni olin sadan kirjan luettelosta lukenut lähes viidesosan, joista suurin osa oli lasten- ja nuortenkirjoja. Pari kansalliskirjastossa näytillä ollutta kuvakirjaa lukaisin vielä paikan päällä.

Edinburghin keskustassa ei voi olla huomaamatta kirjailija Sir Walter Scottin muistomerkkiä. 61 metriä korkea torni on maailman suurin kirjailijan muistoksi pystytetty monumentti. Ylimmälle näköalatasanteelle kiipeämisestä sai jopa kunniakirjan, tosin jo alhaalla olevasta lippukioskista! Kiipesin kuitenkin portaat – 287 kappaletta – huipulle asti, vaikka ehkä yksi alemmistakin tasanteista olisi riittänyt. Tornin korkeus ei vielä päätä huimannut, mutta portaikon kapeus sai jalat vapisemaan. Paikoitellen vastaantulijoiden ohittaminen onnistui vain peruuttamalla edelliselle tasanteelle. Näköalat olivat komeat kaikista kerroksista.

Kielikurssiin olin tyytyväinen. Viikon aikana ei ehkä juuri uutta ehtinyt oppia, mutta harjoittelu teki hyvää. Uskaltaisin ainakin arvella, että tänä syksynä on englantia puhuttu hieman vähemmän kieli solmussa. Kaupunkivalintaan vasta tyytyväinen olinkin!

Saija Toppila
Liiketalouden kirjasto

Oamkin kirjastojen arjessa on kuluvan vuoden aikana kiinnitetty paljon huomiota ympäristöasioihin ja kestävään kehitykseen.  Valmistaudumme parhaillaan vastaamaan WWF:n Green Office ympäristöjärjestelmän kriteereihin.  Vuoden vaihteen tienoilla sitten selviää, saammeko Green Officen Panda-merkin käyttöömme. (Ja luulen, että jos merkin saamme, siitä tulee hehkutusta tänne bloginkin puolelle)

Kirjaston perustoiminta, lainauspalvelu, on jo lähtökohtaisesti kestävän kehityksen aatteen mukainen, mutta on toiminnassa vielä viilattavaakin. Muun muassa paperinkulutukseen, jätteiden lajitteluun ja päivittäisiin energiansäästötapoihin on kiinnitetty huomiota, ja pikku parannuksia saadaan aikaiseksi koko ajan. Voisi siis sanoa, että jokainen päivä on ympäristöpäivä.

Nyt vietettävän energiansäästöviikon ja torstain 13.10 ympäristöpäivän varjolla on hyvä kiinnittää huomiota sellaisiin tapoihin, joiden pitäisi jo olla osa päivittäistä arkea. Aiheesta on viime aikoina ollut niin paljon puhetta, että tuskin löytää ketään, joka ei vähintäänkin olisi tietoinen tyhjän tilan valaisemisen tai käyttämättömien tietokoneiden sammuttamisen vaikutuksista kiinteistön sähkönkulutukseen. Eri asia on sitten siirtää se tietoisuus käytäntöön. Täytyy tunnustaa, että itsekin piti sitä valojen sammuttamista hieman harjoitella, mutta nyt se sujuu jo rutiinilla. 🙂

Valojen sammuttamisen ja biojätteen lajittelun lisäksi kestävä kehitys on niin paljon muutakin.  Kun lähemmin tarkastellaan, löytyy paljon erilaisia näkökulmia kestävään kehitykseen niin arjessa kuin ammatilliseen osaamiseenkin liittyen.  Kirjastoissa on kuluvan viikon teemoja huomioitu mm. nostamalla esiin aiheeseen liittyvää materiaalia. Teemana on kestävä kehitys ja ympäristö, mutta näkökulma vaihtelee kirjaston edustamien aihepiirien mukaan.  Tervetuloa tutustumaan!

Kierrätysteemaa toteuttavat myös kirjastojen poistohyllyt, joista kokoelmista poistettua aineistoa saa ottaa omaksi. Kirjojen lisäksi poistohyllystä voi bongata myös kansioita ja muita opiskelussa hyödyllisiä toimistotarvikkeita. Ainakin Tekniikan kirjastossa on tarjolla satunnaisia eriä mappeja ja kansioita.  Luonnonvara-alan, Kulttuurialan, Sosiaali- ja terveysalan sekä Raahen korkeakoulukirjastossa myös asiakkaat voivat tuoda hyllyyn kirjoja, lehtiä, nuotteja tms. kierrätettäväksi. Tällä viikolla Kulttuurialan kirjastossa on esillä myös vaihtoehtoisia tapoja hyödyntää poistokirjoja.

Ja koska kestävää kehitystä on myös toisista välittäminen, voi tässä lopuksi mainostaa että,  Luonnonvara-alan yksikössä voi tällä viikolla neuloa tai virkata lämpimikseen. Viikon aikana tuotetut peittotilkut ja asusteet menevät hyväntekeväisyyteen.  Jos ei paikan päälle pääse neulomaan, niin valmiita töitä voi toimittaa 14.10 mennessä Luonnonvara-alan kirjastoon.

Hyviä ympäristöpäiviä kaikille toivottaa
Henna tekniikan kirjastosta

Yleisimpiä kysymyksiä Raahen korkeakoulukirjaston asiakkailta on viime keväänä ja tänä syksynä olleet kirjastopalvelujen saantiin liittyvät kysymykset. Raahessahan tehtiin keväällä isoja muutoksia, kun Liiketalouden yksikön Raahen opiskelijoiden ja henkilökunnan oli muutettava Raahen Porvari- ja Kauppakoulun tiloihin. Tekniikan ja talouden väen väliin tuli siis 1,5 kilometrin matka Rantakatua. No vähän muutoksessa lohduttaa se, että sillä matkalla näkee kaunista merenrantaa ja saa raitista ilmaa – yleensä tietenkin reiluhkon tuulen tuomana.

Koska Raahen opiskelijoita opetetaan nyt kahdella kampuksella, kohtaamispaikkoja tekniikan ja talouden opiskelijoiden kesken on vähän. Paitsi että molemmat voivat tulla amkin kirjastoon!

Siis ammattikorkeakoulun kirjastopalvelut ovat edelleen yhdessä paikassa. Tai eivät aivan, sillä oikeastaan kirjastopalvelut talouden opiskelijoille lisääntyivät, kun myös RPKK:n kirjastossa on luettavissa lehtiä – jopa enemmän kuin amkin kirjastossamme – sekä käytettävissä tietokoneita, tulostin, skanneri ja kopiokone.

Kirjastoja erottaa se, että lainaus amkin opiskelijoille on mahdollista vain amkin kirjastossa! Toisin sanoen edelleen vain meiltä löytyvät lainattavat kurssikirjat ja muut materiaalit. Samoin Oamkin Oulun ja Oulaisten kirjastojen kokoelmat ovat lainattavissa amkin kirjastosta vanhaan malliin.

No RPKK:n kirjaston hyllystä löytyy kyllä jokaista kurssikirjaa yksi käsikirjastokappale – sen jälkeen, kun opettajat varmistavat käytössä olevat kurssikirjat tai ne selviävät sitä mukaa, kun opiskelijat lainaavat meiltä kurssikirjoja… Niitä voi lukea kirjastossa paikan päällä, tai skannata tai kopioida omaan käyttöön. Ainakin kielten kirjojen kopiointimahdollisuudelle toivottavasti on kysyntää, sillä merkintöjen tekeminen kirjaston kirjoihinhan on kiellettyä. Itse asiassa Porvari- ja Kauppakoulun kirjaston kopiokone varmasti tekee huomattavasti parempaa jälkeä kuin amkin kirjaston vanha kone…

Okei, vielä yhteenvetona kaikki edellinen tiivistettynä yhteen lauseeseen: Raahen korkeakoulukirjasto palvelee kaikkia asiakkaitaan kuten tähänkin asti!

Tervetuloa kirjastoon!

Oamkin kirjaston henkilökunnalla oli mahdollisuus käydä työmatkalla Lontoossa toukokuun lopulla. Reissussa tutustuttiin British Libraryn palveluihin ja tiloihin St. Pancrasissa ja Oamkin kv-partnerin, London Metropolitan Universityn kirjasto- ja tietopalveluihin Holloway Roadilla.

Kyllä tällaiset tutustumiskäynnit ovat avartavia kokemuksia. British Library oli tietysti Britannian kansalliskirjaston ominaisuudessa ihan omaa luokkaansa palveluineen ja kokoelmineen ja kohua herättäneine tiloineen; tämä 1997 valmistunut rakennushan tuli maksamaan 500 miljoonaa puntaa. 14 kerrosta ja valtavat kokoelmat, sekä monipuoliset että arvokkaat. Kirjastoa hyödynnetään mm. tutkimuksessa ja opetuksessa ja sieltä voi saada apua vaikka liikeidean kehittämiseen tuotteeksi (http://www.bl.uk/bipc/ ).

British Librarysta löytyy myös sellaisia aarteita kuin pari Gutenbergin raamattua (1600-1700 luvuilta), Magna Carta -kopio 1200-luvulta, Händelin nuotteja, The Beatlesin käsikirjoituksia, Jane Austenin muistikirja, Leonardo da Vincin muistiinpanoja ja vaikka mitä (http://www.bl.uk/whatson/permgall/treasures/). Me kirjastotädit kiinnostuimme tietysti ammatillisista asioista ja tutustuimme mm. kirjaston organisaatioon, asiakaspalveluun, kirjojen varastointiin ja automatisoituun kuljetusjärjestelmään, jolla kirja matkustaa maan alta varastosta lukusaliin asiakkaalle. Ihan noin vain ei lukusaliin kävellä sisään, asiakkuutta täytyy anoa ja se myönnetään tiukoin kriteerein.

London Metropolitan University Libraryssä saimme ihastella juuri remontoituja tiloja, jotka oli avattu asiakkaille vasta paria kuukautta aiemmin; osa tiloista oli vielä remontoimatta. Uusituissa tiloissa oli avaraa ja valoisaa, ja värejä oli käytetty rohkeasti. Brittiläisille rakkaat kokolattiamatot peittivät lattioita ja se pisti kyllä miettimään, että pysyvätköhän ne kurakelillä puhtaana. Kirjastossa vallitsi hienoinen meteli, kun porukkaa oli paljon ja uudet tilat saavuttaneet suuren suosion; siellä oli rento meininki. Pohjakerroksessa sallittiin ruokien ja juomien tuominen kirjastoon ja siellä oli myös kahvio. Kyllä aika monella näyttikin olevan purtavaa mukana tietokoneen äärellä. Aukioloajat olivat melko pitkät, pisimmillään klo 21 saakka. Tästä tykkäisivät varmasti meidänkin opiskelijamme. Kirjastopalvelujen integroitumista opetukseen pyrittiin kehittämään erityisesti siihen paneutuvien kirjastonhoitajien toimesta (academic liaison librarians). Oli mukavaa jakaa ajatuksia paikallisten kollegojen kanssa ja kyllä sieltä kehittämisideoitakin jäi muhimaan.

Lontoossa kun oltiin, oli tietysti muutakin nähtävää kuin kirjastot. Itse kävin katsomassa Mamma Mia -musikaalin ja täytyy sanoa, että harvoin sitä suomalaisen teatterin katsomossa yleisö istuu drinkkejä siemaillen ja riehaantuu niin, että alkaa laulaa ja tanssia esityksen aikana. Lontoossa näemmä näinkin voi käydä. Virkistävää!

Leena Ojala
Liiketalouden kirjasto

Sosiaali- ja terveysalan kirjasto ehti toimia Oulussa osoitteessa Professorintie  5 vuodesta 1991. Tältä näytti Soten kirjastossa vielä vuosi sitten:

 Aikaa myöten tilat kuitenkin kävivät ahtaiksi ja monta vuotta haaveiltiin isommista tiloista kirjaston tarpeisiin. Uudisrakennukselle saatiin lopulta lupa ja muutokset tuulet alkoivat puhaltaa myös Soten kirjastossa. Alkoi uuden kirjaston suunnittelu ja keväällä 2011 rakennustyöt olivat jo täydessä käynnissä.

Suoraan uuteen kirjastoon ei kuitenkaan päästy muuttamaan, sillä uudet tilat valmistuvat vasta jouluksi 2011. Ruokala tarvitsi kuitenkin kirjaston entiset tilat käyttöönsä, joten kirjaston oli väistyttävä alta pois. Tämän vuoksi kesän korvilla tuli eteen muutto väliaikaistiloihin. Muuttomatka ei onneksi ollut pitkä, sillä kirjaston väliaikaiset tilat sijaitsevat OSAO:n Kontinkankaan yksikön puolella.

Kirjastomme sijaitsee tällä hetkellä Kontinkankaan yksikön entisessä liikuntasalissa, jota on hieman remontoitu muuttuviin tarpeisiin. Pääsimme tutustumaan uuteen työtilaan etukäteen, ja melko tyhjältä näytti väliaikaiskirjasto vielä pari päivää ennen muuttoa:

Hiirenkorvien kasvaessa alkukesän aurinkoisina päivinä kirjaston henkilökunta aloitti pakkausurakan. Me pakkasimme kirjat, lehdet, videot ja kaiken muun materiaalin muuttolaatikohin…

Hiljalleen kaikki asiat ovat löytäneet paikkansa väliaikaistiloissakin. Kesäkuun 13. päivä kirjasto avasi taas ovensa.

Muutto on kuitenkin mielessä koko ajan, sillä jo jouluna 2011 on tiedossa muutto Kontinkankaalle valmistuviin uusiin tiloihin, jossa on myös kirjastolle kokonaan uudet puitteet. Tältä näytti tuleva kirjasto syyskuun puolivälissä, eli seinät alkavat olla jo paikoillaan, mutta tilat ovat vielä vähän vaiheessa…

Siihen saakka kuitenkin näkemisiin osoitteessa Kiviharjuntie 8!

Kirjastoihminen on täysin oma ihmisrotunsa, ainakin tällaisen käsityksen kirjastoihminen itsestään saa kun kuuntelee omaan alaansa tai työhönsä liittyviä kommentteja. Suurimman hämmästyksenaiheen tarjoaa kyselijöille yleensä se, että tämä outo kirjastoihminen on ihan oikeasti kouluttautunut alalleen ja sitä varten pitää osata muutakin kuin aakkoset. Se outo kirjastossa viihtyvä ihminen ei olekaan mikään toimiston ylijäämä tai sopivasti sukulainen, vaan yleensä korkeasti koulutettu ammattilainen, joka kuten minä, on kutsumusammatissaan.

Vanhempieni kertoman mukaan olen kolmevuotiaana ilmoittanut että että minusta tulee isona kirjastontäti. Lucky me, sillä maailma on siitä ajasta ehtinyt jo muuttua aika paljon, mutta kirjastoihmisiä edelleen tarvitaan. Olen syntynyt aikaan, jolloin koulun esitelmiä varten haettiin aineistoa painetuista tietosanakirjoista, omat lapseni googlettavat sujuvasti ja nauravat äidilleen joka yrittää kertoa ajasta jolloin televisiossa oli vain kaksi kanavaa. Myös kirjastoihmisen rooli on muuttunut, kirjastossa on muitakin tiedonlähteitä kuin ne käsikirjaston tunkkaiset tietosanakirjat.

Soten kirjasto esimerkiksi muutti kesäkuun alussa.

Etenkin kesäaika tuo kirjastoihmisen eteen usein toistuvan kysymyksen: mitä ihmettä te teette siellä kirjastossa kun eihän teillä ole asiakkaitakaan. Ensimmäiselle ja ehkä toisellekin kysyjälle kirjastoihminen jaksaa vielä kertoa, mutta sen kolmannen kohdalla alkaa jo ärsyttämään. Ehkä tässä onkin hyvä paikka kertoa että mitä ne kirjastoihmisen puuhailevat kesäaikana. Kesä itseasiassa on vilkasta aikaa, kun kirjastoissa tehdään talven aikana kertyneitä rästitöitä ja toisaalta taas valmistaudutaan tulevaan lukuvuoteen. Monelle saattaa tulla yllätyksenä vaikkapa se, että kurssikirjat eivät tulekaan itsekseen kirjakaupoista tänne, vaan kirjastoihminen tilaa niitä sopivan määrän, käsittelee ne lainausvalmiiksi (me rohkeasti oudot puhumme luetteloinnista ja sisällönkuvailusta) ja huolehdimme että ne ovat hyllyssä tarvitsijoita varten. Me pidämme myös huolen siitä että vanhentunut aineisto poistetaan hyllyistä. Suurin osa meistä valmistautuu kesäaikana myös tulevan lukuvuoden koitoksiin valmistelemalla esimerkiksi tiedonhaun opetuksia. Olemme osaltamme mukana myös Oamkin toiminnan kehittämisen arvioinnissa, jota myös auditoinniksi kutsutaan. Sitäkin marraskuista tapahtumaa varten me rohkeasti oudot puristelemme harmaita aivosolujamme vielä näin kesäkuumillakin.

Ja ettei totuus unohtuisi. Kirjastot ovat aika pitkälti auki kesälläkin, eli kyllä me täällä ollaan ihan teitäkin varten.

Tervetuloa, meillä on muuten nyt pitemmät laina-ajatkin !

Tiina Tolonen
Kulttuurialan kirjasto

Oamkilla on tänä keväänä puhuttu paljon valmistumistalkoista, eli kuinka valmistumisen rajamailla kiikkuvat opiskelijat on saatava valmistumaan tämän kevään aikana. Ansioitunut rehtorimme antoi talkoisiin osallistumisesta erittäin konkreettisia ohjeita jo tammikuussa, ja aiheesta on muistutettu niin monta kertaa, että jopa minä, täällä Oamkin toimintojen takavasemmalla haahuileva suhteellisen tuoreehko informaatikko, olin kuullut asiasta jo huhtikuuhun mennessä.

Kirjasto osallistuu opinnäytetöiden käsittelyyn sikäli, että kirjaston väki tarkistaa sekä Intraan että Theseukseen palautettujen töiden kuvailutiedot ja tietysti luetteloi jokaisen työn Leeviin tulevien vuosien opinnäytetyöntekijöiden löydettäväksi ja hyödynnettäväksi. Kirjaston henkilökunta on siis suhteellisen työllistetty joka vuosi käsitellessään valmistuvien opiskelijoiden opinnäytetöitä.

Tämän vuotinen opinnäytetyötulva on ollut vaikuttava, mutta en sattuneesta syystä pysty kommentoimaan, että miten valmistumistalkoot ovat vaikuttaneet hyökyyn suhteessa aiempiin vuosiin. Sen verran osaan kommentoida, että opinnäytetöitä on sadellut touko- ja kesäkuussa semmoiseen tahtiin, että ainakin allekirjoittaneen osalta kaikki muut työt ovat edelleen siinä vaiheessa, mihin ne ennen vappua jäivät.

Voin tietysti selvittää pari asiaa havainnollistavaa lukua. Koska opinnäytetyön matka kaikkine mutkineen päättyy Leeviin, ja sieltä jo löytyvät työt on käsitelty kirjastohenkilökunnan toimesta kaikkien taiteen sääntöjen mukaisesti, tarvittavat luvut kannattaa poimia sieltä. Parin tiedonhaun perusteella käy ilmi, että Leevissä on 360 Theseukseen ja 198 Intraan raportoitua vuonna 2011 julkaistua opinnäytetyötä. Yhteensä kirjastoväen käsien läpi on siis kulkenut tänä keväänä 558 opinnäytetyötä, ja voin kertoa, että vaikka pahin hyöky näyttäisi olevan ohi, muutamia viimeisiä tipahtelee silti edelleen.

558 opinnäytetyötä tarkoittaa noin 17,4 opinnäytetyötä per työntekijä. Yhden työn kuvailutietojen tarkistamiseen ja luettelointiin menee vähintään 20 minuuttia useimmiten enemmän, jolloin 558 työn käsittelyyn on kulunut vähintään 186 tuntia eli yli 25,6 täyttä työpäivää, joka vastaa yli 5 kokonaista työviikkoa. Tämä työmäärä jakaantuu sitten toimipisteiden ja niissä opinnäytetöistä vastaavien henkilöiden kesken. Niin. Että ei se ole kumma, ettei minunkaan nakkilistani ole lyhentynyt toukokuun aikana.

Anu Liikanen
Kulttuurialan kirjasto