Monthly Archive: maaliskuu 2010

Seurattuani Oamkin sisäisen auditoinnin toteutusta ja kuunneltuani yhteensä 23 auditointihaastattelua olen löytänyt uuden määritelmän laadulle: ”Laatu on läpinäkyvyyttä”. Se on suunnittelun selkeyttä, toteutuksen tomeruutta, seurannan systemaattisuutta ja kirjaamisen kirkkautta.

Haastattelut ovat nimittäin osoittautuneet varsin paljastaviksi. Puoli tuntia on lyhyt aika, mutta yllättävän paljon asioita siinäkin ehtii selvitä. Jossakin yksikössä johto voi esimerkiksi kertoa, kuinka hyvin koulutusohjelmatiimit toimivat, opettajat vahvistavat asian, tukipalveluhenkilöstö kiittää, opiskelijat kehuvat ja sidosryhmätkin ovat tyytyväisiä. Kaikki siis tietävät, miten koulutusohjelmatiimit toimivat ja minne toiminta on dokumentoitu, ja ovat toiminnan onnistumisesta samaa mieltä.

Toisessa yksikössä eri ryhmien haastattelut voivat keskenään ristiriitaisia. Muutama ryhmä voi vuolaasti kehua, miten monipuolisesti esimerkiksi opiskelijapalautetta hyödynnetään, kun taas toiset ryhmät eivät ole asiaan törmänneet ollenkaan. Näissä tapauksissa auditointiryhmän tuntosarvien täytyy nousta välittömästi. Toiminta ei ole läpinäkyvää, lavasteita havaittavissa! Jos joku toiminta kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, näin yleensä onkin…

Laatu ei siis tarvitse lavasteita, aidosti hyviä käytänteitä löytyy varmasti joka yksiköstä. Oamkin sisäinen auditointi on vasta puolivälissä, mutta se on palautteen perusteella osoittautumassa varsin hyvin toimivaksi kehittämisen työvälineeksi. Vai mitä mieltä sinä olet?

Marianne Isola, laatukoordinaattori

Olen täyttänyt omaa kehityskeskustelulomaketta, joka ei toimi. Lomake ei siis ole kunnollinen lomake, mutta kaikesta huolimatta se on täytettävä. Perusasia, toimiva lomake puuttuu, joten ajatus linjakkaasta toiminnasta koko organisaatiossa eli kaikille sovitusta kehityskeskustelukäytännöstä ja -lomakkeesta ei lohduta, kun taistelen tottelemattoman dokumentin kanssa. Laatu tökkää sellaisessa kohdassa, jossa sen pitäisi olla perusasia: täyttäähän tämänkin lomakkeen useampi sata ihmistä.

Toiminnan kehittäminen on välillä kimuranttia. Asioita voi miettiä isossa mittakaavassa ja ne tuntuvat teoriassa hyviltä, mutta käytännössä jotain unohtuu. Sen ei tarvitse olla edes kokonaisuudessa kovin iso, mutta sillä voi olla merkitystä monelle. Tässä tapauksessa asian olisi voinut saada helposti korjattua, mutta nyt olemme kaikki linjakkaasti toimimattoman lomakkeen koukussa.

Voisihan ajatella, että muodosta viis, sisältö on tärkein. Sillä periaatteella toimimalla jää kuitenkin monessa kohtaa laatu saavuttamatta. Hyvät työkalut sopivat tarkoitukseen, johon ne on mietitty. Hyvin suunniteltu on myös helposti tehty – ja täytetty.

Hyvän määritelmän mukaan laatu on tarkoitukseen soveltuvaa. Puhutaan myös asiakkaan odotusten täyttämisestä. Ja asiakkaitahan – ulkoisia ja sisäisiä – meillä on jokaisella, kun prosesseissamme toimimme.

Olen kokeillut Twitter-markkinointia avoimen ammattikorkeakoulun touhuissa nyt noin kuukauden ajan. Perustin kyseiseen palveluun (lue kuvaus Wikipediasta) profiilin ja ilmoitin ensimmäisessä viestissäni, että ”Oamkin avoin ammattikorkeakoulu pyrähti Twitteriin markkinoimaan, vuorovaikuttamaan ja oppimaan”. Käynnissä on testijakso sen selvittämiseksi, soveltuuko palvelu tarkoitukseen eli avoimen amk-toiminnan markkinointiin. Asiakkaiden eli Oamkin yksiköiden odotteena olisi saada motivoituneita opiskelijoita.

Twitterissä ja muualla yhteisöllisessä mediassa toimiminen korostaa tarkoitukseen sopimisen merkitystä. Yhteisöissä on oma kulttuurinsa, johon sopeutuminen ottaa aikaa ja hoksottimia. Perusajatus on se, ettei yhteisömediassa olla vaan siellä toimitaan. Facebook-sivu ei ole mainos vaan tila tai väline mainostaa. Sosiaalisessa mediassa viestintä on kaksisuuntaista – jos markkinoijan resurssit eivät riitä aktiiviseen vuorovaikutukseen, yhteisömediaan ei kannata mennä itseään munaamaan. Kun tarkoitus on vain tiedottaa, siihen ”sossumedia” ei sovellu.

Yhteisöllisen median palvelut eivät ole keskenään samanlaisia. Valitsin Twitterin avoimen kokeilualustaksi, koska ajattelin hallitsevani sen käytön itse parhaiten. Palvelun luonteeseen kuuluu myös henkilökohtaisuus. Avoimen amk:n profiilista selviää, kuka viestejä kirjoittaa, ja keskusteluihin osallistuminen vaatii muutakin kuin kasvotonta ja yleistä jargonia. Monille organisaatioille henkilökohtaisuus on uutta mutta jälleen tarkoitukseen sopivaa.

Twitter-retken laatuympyrässä ollaan tultu hyvän matkaa suunnittelusta toteutusvaiheeseen, mutta seurantaa ja arvointiakin tarvitaan. Ylipäänsä kaikki askelemme sosiaalisessa mediassa ovat tällä hetkellä enemmän tai vähemmän kokeiluja ja harjoituksia, joiden lopullista soveltuvuutta tarkoitukseen toimiva laadunvarmistusjärjestelmä tarkastelee.

Tarkoitukseen sopiminen laadun määrittelynä tuli mieleeni myös eilen spinning-tunnilla. Huomasin fiilisteleväni useita sellaisia biisejä, joiden myötä vaihtaisin yleensä kanavaa tai sulkisin stereot. Rasvanpolttoa rytmittämään ne eurohumpat sopivat kuitenkin paremmin kuin hyvin.