Monthly Archive: marraskuu 2012

”Mitä, omenoita? Missä laatuleipä? Liittyykö tämä taas siihen auditointiin?”, ihmetteli useampikin opiskelija laatukiertueella. Laatuleipuri-konsepti ja ulkoinen auditointi ovat siis jo melko tuttuja opiskelijoille, mutta entä opintoihin vaikuttaminen yleisesti?

Opiskelijapalautejärjestelmien työkalut, tulokset ja muu seurantatieto ovat introissa. Palautteita käsitellään systemaattisesti eri foorumeilla, kuten yksiköiden johtoryhmissä, johdonkatselmuksissa, koulutusohjelmatiimeissä ja muissa työryhmissä sekä kehityskeskusteluissa. Oiva-intranetin sivuille päivitetään jatkuvasti Tietoa opiskelusta –kohdan alle informaatiota mm. laatutyöstä ja siitä, miten opiskelija voi vaikuttaa omiin opintoihinsa. Opiskelijaa lähinnä olevat palautekanavat ovat opintojaksoilta sähköisesti annettava oppimispalaute, tällä hetkellä käynnissä oleva laaja opiskelijakysely ja koulutusohjelmatiimit. Näistä lisää alla.

Viime syksynä on otettu käyttöön Oamkin yhteinen sähköinen järjestelmä oppimispalautteen keräämiseksi. Opiskelijat ovat antaneet opintojaksopalautetta vaihtelevasti, ja opettajat ovat myös käsitelleet vastauksia vaihtelevalla aktiivisuudella. Opettajat voivat julkaista koosteen opintojaksosta opiskelijoilleen. Myös yksikkö- ja koulutusohjelmakohtaisia koosteita tulisi julkaista Oivassa ja käsitellä yksiköiden ja koulutusohjelmien sisällä.

Oamkin ja OSAKOn yhdessä suunnittelemalla laajalla opiskelijakyselyllä selvitetään opiskelijoiden mielipiteitä yleisesti mm. opetusjärjestelyistä, opiskelijapalveluista sekä tyytyväisyydestä omiin opintoihin ja opintojen kehittämistä valmiuksista. Viimekertaisen opiskelijakyselyn tulokset johtivat konkreettisiin muutoksiin kaikissa yksiköissä ja niiden koosteet ovat nyt näkyvillä joka yksikössä julisteina. Opiskelijakyselyä on moitittu liian pitkäksi, mutta sitä on myös kiitelty sen monipuolisuudesta. Ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoille on järjestetty ohjattu tunti, jolla opiskelijat täyttävät kyselyn. On erittäin tärkeää, että opettajat pitävät huolen siitä, että opiskelijat vastaavat kyselyyn, sillä kehittämistoimet koulutusohjelmissa ja yksiköissä alkavat sitä ripeämmin, mitä moniäänisempi on opiskelijoiden viesti. Vielä on pari päivää aikaa!

Koulutusohjelmatiimit ovat ko:n sisällä kaikille avoimia opettajien, opiskelijoiden ja työelämän yhteistyöelimiä. KKA:n ulkoisen auditoinnin haastatteluissa sekä opiskelijat että opettajat kuvailivat, että koulutusohjelmatiimit toimivat hyvin palautteen käsittelyfoorumeina. Tiimeihin osallistumalla opiskelijat voivat aidosti vaikuttaa koulutusohjelmansa kehittämiseen; sen sisältöön, rakenteeseen ja opetukseen. OSAKO teki kannanoton 12.11.2012 koulutusohjelmatiimien toimivuudesta: ”Opiskelijakunta OSAKO on tyytyväinen koulutusohjelmatiimien toimintamallin käyttöönoton jälkeiseen kehitykseen koulutusohjelmatiimien toiminnassa, mutta huomauttaa samalla, että työ ei ole vielä ohi. Toimintamalli on vietävä jokaiseen koulutusohjelmatiimiin. —Koulutusohjelmatiimien toimintamalli pitäisi uskaltaa tarvittaessa avata uudelleen ja korjata siinä olevat mahdolliset epäselvyydet.” Kaikki koulutusohjelmatiimit eivät siis ole tasalaatuisesti toimivia.

Kaikissa auditoinneissa on käynyt ilmi vastapalautteen merkitys. Palautteen palautteen antamiseenkin on luotu työkalu Oivaan, mutta ilmeisesti sitä ei ole käytetty kovin aktiivisesti. Ulkoisen auditoinnin haastatteluissa opiskelijat myös kertoivat toivovansa palautetta antamastaan palautteesta. Opettajien antama vastapalaute opiskelijoilleen olisi tärkeää, jotta opiskelija näkee konkreettisesti, että yksittäiselläkin palautteenannolla on merkitystä ja siihen reagoidaan. KKA:n auditointiraportissa kehotetaan organisaatiota lisäämään opiskelijoiden tietoisuutta palautteiden vaikutuksesta kokoamalla keskitetysti tietoa eri puolille organisaatiota hajaantuneista kehittämistoimenpiteistä.

Myös välittömän palautteen tulisi olla tärkeä (ellei jopa tärkein?) osa opiskelijan palautejärjestelmää. KKA:n auditointiraportissa todetaan: ”Oamkissa arvostetaan välitöntä palautetta ja korkeakouluyhteisön jäseniä rohkaistaan antamaan sitä. Tämän arvokkaaksi koetun palautteen osalta kannattaisi pohtia, miten se saataisiin liitettyä osaksi laadunvarmistusjärjestelmää.” Opiskelijalta vaaditaan rohkeutta avata suunsa, joten kenties opettajat ja henkilökunta voisivat tehdä siitä vähän helpompaa. Jututimme opiskelijoita laatukiertueella ja johan tuli monenlaista yksittäistä palautetta mm. huonosti toimivasta opintotarjonnasta syyslukukautena tai kylmistä opetusluokista! Tämäkin ohimennen saatu palaute laitettiin korvan taakse eteenpäin vietäväksi. Opettajat ja muut opiskelijoiden kanssa tekemisissä olevat henkilöt voisivat myös vapaamuotoisemmin kysellä esim. oppituntien päätteeksi tai lounasruokalassa, mitä opiskelijat ovat mieltä opinnoistaan yleisesti tai jostakin tietystä kurssista. Näin opiskelijat saisivat äänensä kuuluviin, jos sähköisten palautekyselyjen ja lappujen täyttäminen eivät innosta tai ko-tiimeihin osallistumiseen ei ole aikaa.

Jokaisen opettajan ja henkilökunnan jäsenen tulisi mielestäni osata ohjata opiskelijaa antamaan palautetta näiden kaikkien kanavien kautta.

Nyt palautetta kehiin, puolin ja toisin!

Pinja Hietalahti, laatukoordinaattori

”Hyvältä valistavalta asiantuntijalta odotetaan, että hän yhtäältä tuntee asiansa, mutta että hän toisaalta tuntee ne pedagogiset menetelmät, joilla eri asiakkaat ymmärtävät sanoman.” – Ilkka Pirttilä 1997

Näillä Ilkka Pirttilän sanoilla Anja Alasilta aloitti valmennuksensa asiatekstien tekijöille Oamkissa 31.10. Alasillan mukaan asiantuntijoiden viestintävalmiuksiin tulisi kiinnittää paljon nykyistä enemmän huomiota. Ei riitä, että asiantuntija tuntee asiansa. Hänen on myös kyettävä viestimään se selkeästi ja ymmärrettävästi muille!

Siinäpä haastetta meille asiantuntijoille, jotka sorrumme usein viestimään oman alan käsitteillä omaa oppineisuutta osoittaen. Kirjoitamme kiireessä, sillä sisältöhän on tärkein. Vai onko?

Alasillan mukaan omien viestien epäselvyyttä perustellaan usein kiireellä. Kiireessä ei ehdi lukemaan omaa sähköpostiviestiä moneen kertaan ennen lähettämistä, saati miettimään sen ymmärrettävyyttä. Väärin! Alasillan mukaan juuri tällainen työskentelytapa on oikea aikasyöppö. Jonkun on aina käytettävä aikaa. Jos se ei ole esimerkiksi sähköpostiviestin lähettäjä, se on sähköpostiviestin vastaanottaja.

Varmasti monelle on tuttu tilanne, että saadun sähköpostin sanoma ei aukea vielä kolmannellakaan lukemiskerralla. Mutta mitä jos viestinä lähettäjä olisi ennen lähettämistä uhrannut viestille vielä pari minuuttia lisäaikaa? Se olisi säästänyt viestin saajilta monin verroin aikaa, kun ei tarvitsisi kysellä muilta viestin saaneilta kollegoilta, mitä viestin lähettäjä mahdollisesti yrittää viestissään sanoa.

Käytännön vinkkejä tehokkaampaan tekstiin

Alasilta jakoi valmennuksessa myös käytännön vinkkejä tehokkaampaan tekstiin ja selkeämpään viestintään. Tässä teille kaksi konstia, millä on helppo lähteä parantamaan omaa ilmaisuaan:

1. Tehokas teksti mukailee uutisrakennetta

Laita tärkein asia alkuun, mahdollisesti jo pääotsikkoon.Panosta ensimmäiseen virkkeeseen. Se on kynnys, joka joko nappaa lukijan koukkuun tai sitten ei.Jätä taustatiedot viimeiseksi.

2. Pyri eroon kapulakielestä:  

Vaihda vieraat ja vaikeat sanat tutumpiin ja helpompiin.Lyhennä ja yksinkertaista virkerakenteita. Jos et tiedä pilkun paikkaa, laita piste!Kerro tekijä, kun tiedät sen.Pidä verbit verbeinä, vältä substantiivityyliä.Karta turhia lauseenvastikkeita.Jätä turha pois: lukijalle tarpeettomat asiat, tyhjät sanat ja perusteeton toisto.

PS. Seuraavan kerran kun joku kertoo, ettei oikein ymmärtänyt mitä tarkoitit, älä syytä vastaanottajaa. Katso peiliin ja mieti, olisitko itse kyennyt sanomaan asian selkeämmin.

Sirpa Ahvenlampi,
suunnittelija, ePookin toimitussihteeri