Vain muutaman prosentin tähden…
Nyt on Oamkissa ollut paljon melua kansainvälisyydestä ja kansainvälistymisestä. Tuntuu, että minusta on tehty valtavan arvokkaan ja hyvän asian takia ”pahis”: minä kun rummutan reissaamisesta, kehotan kansainvälistymään, meuhkaan maailmalle menosta, yllytän ylittämään itsensä ja rohkaistumaan rajojen ulkopuolelle. ”Pahiksen” minusta tekee ilmeisesti se, että nostan niin hillittömän haloon asiasta, jolla on vain marginaalisen pieni osa Oamkin rahoituksesta. Silti sen teen ja nostan superison haloon! Se ei ole ainoastaan minun työtäni, vaan intohimoni. Asia josta välitän ja jonka arvon tunnen itse – nimimerkillä kokemusta on. Kylmä fakta on se, että kansainvälinen liikkuvuus tuo todellakin vain pikkuruisen osan rahoitukseen, mutta paljon suurempi arvo sillä on opiskelijan henkiseen ja ammatilliseen kasvuun, itsensä kehittämiseen ja niiden valmiuksin hankkimiseen, joita tulevaisuuden kansainvälisille ja globaaleille työmarkkinoille astumiseen tarvitaan. Nämä ovat rahassa mittaamattomia asioita, joita ulkomaan vaihdosta tai työharjoittelusta opiskelijalle jää käteen.
Kuten sanottua, kokemusta on. Olin itse opiskeluaikanani lukuvuoden vaihdossa Englannissa. Jees, markka-aikana eli tosi tosi kauan sitten. Se, mitä itse tältä vuodelta sain, näkyy vahvasti elämässäni edelleenkin. Sain työpaikan tutkintotodistuksellani, josta kolmannes on suoritettu yliopistossa vaihtokohteessani ja loput täällä meillä. Kehittyneellä englanninkielen taidollani oli taatusti myös osuutta asiaan. Innostuin eri kulttuureista ja rakastuin kulttuurintutkimukseen ja sain siitä itselleni elämän mittaisen opiskeluinnostuksen. Hakeuduin jatko-opintoihin. Olen päässyt hyödyntämään vaihtojaksoani, sillä voin ammentaa esimerkkejä loppumattomasta hyvien ja niiden vähän huonompienkin kokemusten varastostani ja kertomaan niistä muille muun muassa opetustarkoituksessa, varoittavana esimerkkinä tai hyvinä vinkkeinä.
On suorastaan murheellista, että kansainvälistyminen voidaan nähdä ikävänä pakkopullana tai sen hyötyjä mitataan vain euron kuvat silmissä. Me emme pakota opiskelijaa lähtemään yhtään mihinkään – on täysin hyväksyttävää, että kaikki opiskelijat eivät halua lähteä ulkomaille opintojensa aikana syystä tai toisesta. Loppupeleissä on siis ihan opiskelijan oma valinta, hakeutuuko hän ulkomaan jaksolle opintojensa aikana vai ei. Mutta jos me emme rummutta ja metelöi niistä loistavista MAHDOLLISUUKSISTA joita Oamkissa kansainvälistymiseen tarjotaan, eivät opiskelijat voi niistä tietäkään tai vaihdon hyötyjä ymmärtääkään. Sen vuoksi meidän kannattaa käyttää resursseja tähän tärkeään tehtävään ja kaikin tavoin levittää positiivista ja kannustavaa asennetta kansainvälistymistä ja kansainvälistä liikkuvuutta kohtaan.
Piritta Nätynki, suunnittelija, Kansainväliset Palvelut
PS. Näkisittepä itse, miltä useimmin näyttää vaihdosta palanneen opiskelijan nassu, kun hän palaa takaisin ulkomaan jaksonsa jälkeen. Kyllä – naama on näkkärillä, hymy kuin Hangon keksillä ja silmät loistavat kilpaa kevätauringon kanssa. Silloin huokaisen syvään ja olen onnellinen opiskelijan puolesta: hän on tehnyt juuri oikean ratkaisun. Tästä syystä jaksan jatkaa meuhkaamista aivan mahtavan asian puolesta.
