Pyllistys kestävälle kehitykselle

Viikolla 19 kävi Oamkissa Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) Marko Kasurinen esittelemässä LUTin Green Campus –toimintaa (www.greencampus.fi).  LUTin kestävän kehityksen toiminta on myös tunnustettu kansainvälisestikin merkittäväksi, sillä kesällä 2013 LUT palkittiin maailmanlaajuisen Sustainable Campus Excellence Award -kilpailun Excellence in Campus -kategoriassa parhaana yliopistona. Palkinnot jaettiin kestävää kehitystä ja vihreää teknologiaa konkreettisti edistävien tekojen ja näyttöjen perusteella.

Kestävä kehitys LUTissa on valittu strategian keskeisemmäksi teemaksi. Ylin johto, rehtoreista talousjohtajaan, on sitoutunut toimimaan kestävän kehityksen vetureina. LUTin uudisraivaaja-strategia on kiteytetty neljään globaaliin kysymykseen : Poltammeko kaiken loppuun? Jätämmekö ihmiskunnan kärsimään pilaamastaan vedestä? Hautaammeko tulevaisuutemme jätteiden mukana? Annammeko Euroopan taantua maailman takapihaksi?

LUTissa on kestävä kehitys keskeisenä osana laatutoimintaa. Laadunhallinnan ja ympäristöjärjestelmän ohjausryhmässä on sekä laadun että kestävän kehityksen asiantuntijoita. Toisin kuin Oamkissa on koko LUTissa voimassa ISO 14001 –ympäristösertifikaatti. Lisäksi LUTissa on myös WWF:n Green Office –ympäristöjärjestelmä, mikä oli Oamkin Rehtorin toimistossa, Kulttuurialan yksikössä ja Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa vielä muutama  vuosi sitten.  

Vaikka LUTin keke-toiminta on monessa suhteessa Oamkin keke-toimintaa vaikuttavampaa, huomasimme vilkkaassa keskustelussamme, että keke-työssämme on myös paljon yhteneväisyyksiä. Yhteisenä haasteenamme havaitsimme laadukkaiden keke-mittareiden keksimisen. Esimerkiksi jätteiden määrän mittaaminen on haastavaa, johtuen siitä, että jätteiden määrän luotettava mittaaminen on ensisijaisesti kiinni jätehuoltoyrityksestä ja heidän käytössä olevasta punnitusjärjestelmästä. Kyseessä on siis ulkopuolinen taho, jonka toiminta on tärkeätä integroida osana korkeakoulun keke-toimintaa.

Toisena yhteisenä asiana todettiin olevan vastuukysymykset: kenellä on vastuu eri keke-asioihin liittyvissä päätöksissä. Marko sanoi toimivansa sillä tavalla, että pienissä epäselvissä asioissa hän tekee päätökset. Perästä kuuluu, jos kuuluu, totesi Marko. Isoissa epäselvissä päätöksissä hän kysyy esimiehen hyväksynnän ennen kuin tekee päätöksen.  Toivottavasti Oamkin uusi organisaatiomalli ja sen käyttöönotto lisää selkeyttä Oamkin päätöksentekoon muussakin kuin keke-toimintaan liittyvissä päätöksissä.

Kolmas yhteinen asia, jonka havaitsimme, on muutosvastarinta. Toimintatapojen muuttaminen aiheuttaa aina tietynlaista vastarintaa, mutta esimerkiksi strategia rakennettiin koko yliopistoväen kanssa yhteisesti. Tällöin vastarinta jäi pieneksi ja päättäväisellä toiminnallaan LUTin johto sai henkilöstön ja opiskelijoiden luottamuksen. Nykyään LUT rummuttaa opiskelijahaussa voimakasta keke-osaamistaan ja saa sen vuoksi keke-orientoituneita opiskelijoita, jotka toiminnaltaan entisestäänkin lisäävät LUTin etumatkaa johtavana keke-kampuksena Suomen korkeakoulumaailmassa ja maailmanlaajuisestikin. Olisikohan mahdollista, että tulevaisuudessa Oamkin opiskelijavalinnan sisäänheittotuotteena olisi Oamkin maine kestävän kehityksen huippuosaajana?

Marko korosti myös viestinnän merkitystä keke-työssä. Viestintä on aina osana keke-toimintaa. LUTin keke-viestintään voi tutustua esimerkiksi Youtubessa: https://www.youtube.com/user/lutvideo. Aiemmin oli Oamkin kestävän kehityksen tiimissä viestinnän asiantuntija. Ilmeisesti tähän vanhaan käytäntöön olisi syytä jälleen palata.

LUTin kampus koostuu yhdestä rakennuksesta. Kampuksella on noin 6000 opiskelijaa ja noin 900 henkilökunnan edustajaa. LUTissa on kaksi koulutusalaa: tekniikka ja kauppatieteet. Koulutusalojen vähäisyys helpottaa keke-yhteistyötä. Toisaalta Oamkin monialaisuus voidaan nähdä paremminkin mahdollisuutena kuin ongelmana: eri alojen välisessä keke-yhteistyössä voi syntyä uusia innovaatioita.

LUTin kampus on rakennettu vuonna 1968. Osalle siitä on tulossa lähivuosina peruskorjaus, jossa rakennus remontoidaan kestävän kehityksen näkökulmat huomioiden. Yhtenä osoituksena keke-remontoinnista on joidenkin vesiklosettien korvaaminen kuivakäymälöillä.

Oamkissakin on tulevaisuudessa tulossa sekä peruskorjausta että uudisrakentamista. Nähdäänköhän tulevissa rakennuskohteissa ensimmäiset kuivakäymälät Oamkin tiloissakin?

Seppo Pakanen
Suunnittelija
Oamkin kestävä kehitys –työryhmän jäsen
vs. laatukoordinaattori /It-palvelut ja Tietohallinto   

Saatat pitää myös näistä...

Vastaa