Daily Archive: huhtikuu 25, 2016

E-kirja säästää luontoa

Vuonna 2015 oamkilaiset tekivät lähes puoli miljoonaa hakua MOT Online –sanakirjapalvelusta, joka on yksi tunnetuimpia ja käytetyimpiä Oamkin kirjaston e-aineistoja. MOT on hyvä esimerkki siitä, miten kirjaston e-aineistot ovat panostus, paitsi digitaalisuuden ja monimuoto-opetuksen, myös kestävän kehityksen edistämiseen. Sen sijaan, että hankkisimme useiden eri kielten ja erikoisalojen sanakirjoja ja sanastoja painettuina, MOT Online –palvelussa ne ovat digitaalisesti käytettävissä, missä ja milloin vain – MOT Mobile –sovelluksen avulla jopa omassa kännykässä!

E-kirjojen – ja e-aineistojen yleensä – valitseminen painetun sijaan on kannattavaa ympäristön ja kestävän kehityksen kannalta monestakin eri syystä:

  • E-aineistojen tuottamiseen ei käytetä muoveja, mikä säästää raakaöljyvarantoja ja vähentää teollisuuden päästöjä – eikä muovi jää edes jätteenä rasittamaan ympäristöä.
  • E-aineistoihin ei käytetä paperiteollisuuden tuotteita eli ne säästävät myös metsiä.
  • E-aineistot pienentävät hiilijalanjälkeä, kun ei tarvitse ajella kirjastoon noutamaan kirjaa sekä tehdä sitä uudestaan, kun on palautuksen aika. Tällä on merkitystä etenkin monimuoto-opiskelijoiden kohdalla.
  • Osa e-aineistoista sallii useat yhtäaikaiset käyttäjät, eli yhdestä riittää useammalle, toisin kuin painettu kirja tai lehti, jolla voi olla ainoastaan yksi lainaaja kerrallaan.
  • E-aineistot säästävät asiakkaan energiankulutusta (ja siten ruokaa), kun roudattavaa on vähemmän, sillä yksi pieni laite voi sisältää koko kirjaston kokoelman ;-D

Oamkilaisten käyttöön on hankittu laaja kokoelma elektronisia aineistoja eri opetusaloilta. Esimerkiksi e-kirjapalveluista (linkki: http://libguides.oamk.fi/e-kirjat) tuttu monelle lienee ulkomaisten kustantajien e-kirjoja tarjoava Ebrary. Myös kotimaiset kustantajat ovat enenevässä määrin siirtymässä e-kirjakustantamiseen. Ellibs-e-kirjapalvelun kautta on saatavana jo hyvä kokoelma kotimaisten kustantajien e-kirjoja. Myös Talentum on ryhtynyt julkaisemaan kirjansa painetun ohella sähköisesti Verkkokirjahylly-palvelussaan. Ulkomaisten lehtien (Linkki: http://libguides.oamk.fi/lehdet) artikkeleita on ollut jo kauan käytettävissä useista eri tietokannoista (esim. Ebsco, Elsevier). Kotimaisten lehtienkin osalta ollaan siirtymässä sähköisiä julkaisualustoja löytyy  jo useita. Oamkissa kotimaisia e-artikkeleita on tarjolla mm. Talentumin lehtiarkistossa ja ePress-sanomalehtipalvelussa.

Tilastojen valossa e-aineistojen käyttö on Oamkissa lisääntynyt suuresti 2000-luvulla huippuvuoden ollessa 2010, minkä jälkeen käyttö on hieman laskenut ja tasaantunut. Samanaikaisesti painetun aineiston lainausluvut ovat vähitellen pienentyneet. Viimeisimmästä julkaistusta Tieteellisten kirjastojen yhteistilastosta (Linkki: https://yhteistilasto.lib.helsinki.fi/) selviää, että vuonna 2014 Oamkin kirjastossa painettujen kirjojen lainoja opiskelijaa tai työntekijää kohti oli keskimäärin 11 kpl ja tietokantahakuja tai avattuja e-dokumentteja keskimäärin 41,4 kpl opiskelijaa tai työntekijää kohti. Samana tilastointivuonna kävi ensimmäistä kertaa niin, että verkkokirjoja oli Oamkin kokoelmissa hieman enemmän kuin painettuja. E-lehtien osalta näin on ollut jo pitkään: e-lehtinimekkeitä on huomattavasti enemmän kuin painettuja.

E-muotoisten aineistojen käyttö ei ole aivan ongelmatonta, jos ei vastaavien painettujenkaan. Jälkimmäisten tapauksessa ongelmat liittyvät lähinnä aineiston saatavuuteen sekä mahdollisesti aineiston (joskus huomattaviinkin) fyysisiin ulottuvuuksiin. Erityisesti e-kirjoja ilmestyy nyt niin erilaisilla käyttölisenssi- ja hinnoittelumalleilla, että niiden käyttöönotto vaatii uuden opettelua kirjastolta. Myös asiakkaat joutuvat totuttelemaan uudenlaisiin lukutapoihin. Voimme kuitenkin lohduttaa itseämme tiedolla, että e-versio on lähes aina myös ekoteko. Käyttämällä elektronisia aineistoja säästämme joka kerta pienen siivun luontoa.

🙂 Anu Elsilä & Katja Kettunen

”Parasta laatua yhdessä” – Sisäisen auditoinnin palauteseminaarissa kehuttiin oamkilaisten hyvää yhteishenkeä

Sisäinen auditoinnin palauteseminaari pidettiin 20.4. Seminaarissa esiteltiin auditoinnin tuloksia ja keskusteltiin, mitä Oamkissa aiotaan tulosten perusteella tehdä. Johtoryhmään viedään toukokuussa esitys konkreettisista toimenpiteistä, joista tärkeimmät on tässä jaoteltu Oamkin arvojen alle:

Arvomme: Yhteisöllisyys
–       Täsmennetään linjauksia viestintäkäytänteistä ja -kanavista
–       Yhtenäistetään toimintatapoja rajapinnoissa mm. prosessikuvausten kautta

Arvomme: Työelämäkumppanuus
–       Uudistetaan sidosryhmäsuunnitelma ja -palautejärjestelmä

Arvomme: Kehittymishalukkuus
–       Muodostetaan foorumeja osaamisen ja hyvien käytänteiden jakamiseksi
–       Kehitetään opiskelijoiden ja opettajien työelämätaitoja

Arvomme: Tuloksellisuus
–       Selkiytetään viestintää johtamisjärjestelmän osa-alueista: roolit ja vastuut kirjataan näkyviin
–       Kehitetään päätöksentekoa ja määritellään päätösaikataulu.

 Johtoryhmän jäsenet, koulutus- ja tki-johtajat Riitta Tötterström ja Tuomo Pesola kommentoivat toimenpide-ehdotuksia seminaarissa. Tuomo korosti yhteisten toimintatapojen ja rutiinien tärkeyttä: ”Selkeys on arvo.” Tuomo oli tyytyväinen siitä, että toimenpide-ehdotuksissa oli esillä aktiivinen viestintä henkilöstölle ja heidän osallistamisensa. Hän toivoi, että kaikkien oamkilaisten näkemys pääsisi jollain tapaa esille. Hän myös hoksautti, että hyvien käytänteiden olisi liityttävä jotenkin Oamkissa muutenkin kehitettäviin ajankohtaisiin asioihin. Riitta pohti puolestaan sitä, miten henkilöstö voisi olla enemmän kontaktissa työelämän kanssa – ehkä opettajien uusi resursointiohje suo siihen jatkossa mahdollisuuksia. Hyvien käytänteiden jakamista varten on Riitan mukaan tarpeen olla eritasoisia foorumeita, esimerkiksi tutkinto-ohjelmien, koulutusosastojen ja kampusten tasolla. Hyvänä asiana molemmat pitivät sitä, että toimenpide-ehdotukset on sidottu Oamkin arvoihin – niiden pitää näkyä ammattikorkeakoulun toiminnassa.

Tilaisuudessa julkistettiin myös uusi motto laatutyölle. Parasta laatua yhdessä” nousi Heimon ja Oivan äänestyksessä voittajaksi, ja sitä käytetään tästä lähtien koko laatujärjestelmän otsikkona.  Myös mustana hevosena äänestykseen mukaan noussut mottoehdotus ”Laatu syntyy osaamisesta” koettiin erinomaiseksi kiteytykseksi, ja sekin otetaan jollain tavalla käyttöön.  

Ulkoisten sidosryhmien edustaja, Oulun yliopiston ylioppilaskunnan koulutuspoliittinen asiantuntija Henna Määttä kertoi omista kokemuksistaan auditoijana. Hänestä auditointi oli ”tosi positiivinen kokemus”. Hän koki, että auditointiryhmässä hänen mielipidettään arvostettiin, eikä olo tuntunut missään vaiheessa ulkopuoliselta. Haastateltavien heittäytyminen ja valmius keskustella vaikeistakin asioista yllätti. Raportin viimeistelylle olisi hänen mukaansa voinut varata lisää aikaa. Oli mukava kuulla, että Hennan mielestä oamkilaisuus näkyy ja kuuluu – tästä kulttuurista Oamkin kannattaa pitää kiinni!

Hyvien käytänteiden osuudessa lehtori Eero Nousiainen kertoi työelämäyhteistyön mallista tietotekniikan tutkinto-ohjelmassa. Kaksi ensimmäistä lukuvuotta on suunniteltu joka toisella jaksolla toteutuvien yhteistoteutusprojektien ympärille. Rakenne valmistaa myöhempien opintovuosien tuotekehitysprojekteihin ja harjoitteluihin. Yritykset käyvät tällöin esittäytymässä opiskelijoille ja kertomassa tarjoamistaan mahdollisuuksista. Tällä hetkellä tilanne on se, että paikkoja olisi enemmän kuin opiskelijoita!

Yliopettaja Kaisa Koivisto ja opiskelija Niina Patronen esittelivät ylemmissä tutkinnoissa käytössä olevaa kehittäjäopiskelija-menetelmää. Jo kolme vuotta käytössä ollut menetelmä mahdollistaa opiskelijoiden osallistumisen master-koulutuksen suunnitteluun ja kehittämiseen käyttäjälähtöisesti. Kehittäjäopiskelijat keräävät opiskelijoilta palautetta koulutuksen kontaktipisteistä ja opintopoluista, ja käsittelevät tuloksia yhdessä opettajien kanssa. Kehittäjäopiskelijana on Niinan mukaan ollut tosi mukava toimia, on päässyt mukaan sisäiseen auditointiin ja vaikuttamaan seuraavan vuoden opintoihin.

Palauteseminaarin aluksi sisäisen auditoinnin toteuttaneet auditointiryhmät esittäytyivät. Puheenjohtajat kiittelivät kilvan omia ryhmiään! Kiitoksiin on helppo yhtyä; meillä laatukoordinaattoreilla on ollut ilo olla mukana useamman auditointiryhmän toiminnassa vuosien aikana. Auditointiin osallistuminen koetaan yleensä positiiviseksi: ryhmän jäsenet kokevat saavansa sen kautta uutta osaamista, näkemystä ja motivaatiota omaan työhönsä. Oamkin seuraava sisäinen auditointi kohdistuu tutkinto-ohjelmiin, ja se toteutetaan alkuvuodesta 2017. Kiinnostaako sinua toimia auditoijana? Ota yhteyttä!

Marianne Isola & Sari Ahvenlampi
Laatukoordinaattorit