Monthly Archive: toukokuu 2016

Kesä, mikä ihana tekosyy

Lukukausi vetelee viimeisiään, ja kirjastoissakin voidaan jo vähän huokaista. Lukukauden opiskelukiireet näkyvät väistämättä meilläkin, joten syksy- ja talvikuukausina kirjastossa ovi käy tiheään. Vaikka lainauspalvelut on suurimmalta osin automatisoitu, monenlaista kysyjää riittää silti asikaspalvelutiskillekin.

Nyt toukokuussa tahti on jo selvästi hidastunut, ja edessä häämöttää pitkät ja hiljaiset kesäkuukaudet. Kirjastot ovat avoinna kesä- ja elokuussa joskin hieman lyhemmillä aukiolajoilla. Asiakasvirta on sen verran rauhallista, että nyt on hyvä aika siivoilla hyllyjä, järjestellä jollekin luokalle lisää tilaa ja pienentää toista.

Kesällä ehtii myös tutkailemaan kriittisemmin kirjaston verkkopalveluja ja niiden käytettävyyttä. Sekä WWW-sivuille että Leeviin on luvassa monenlaista uudistusta, joiden toivomme auttavan opiskelijoita löytämään tarvitsemansa tiedonlähteet syksyllä entistä helpommin. 

Vaikka tekemistä riittää, asiakaspalvelun rauhoittuminen takaa sen, että henkilökuntakin ehtii kesäkuukausien aikana hieman ladata akkujaan. Rauhallinen kesä järjestelytehtävien ja todo-rästien siivoilun parissa mahdollistaa sen, että olemme syksyllä taas iskussa vastaanottamassa uudet sekä vanhat opiskelijat.

Alla olevan kuvan myötä toivotamme asiakkaillemme lämmintä ja rentouttavaa kesää!

”Jos saataisiin edes verkkotentit” – AMK-päivillä koettua ja kuultua

Olen toiminut vuoden 2015 alusta alkaen OAMK Oy:n hallituksessa henkilöstöstä valittuna jäsenenä. Jotta oma osaamiseni olisi hallituksen jäsenenä mahdollisimman ajantasaista koko amk-kenttää koskien, olen osallistunut useisiin seminaareihin ja koulutuksiin. Viimeksi osallistuin AMK-päiville, jotka pidettiin 17.-19.5.2016 laivaseminaarina.

Tänä vuonna AMK-päivät kokosi yhteen yli 400 henkilöstön jäsentä ja opiskelijaa. Otsikkona oli ”AMK goes digi”. Odotukset seminaariin lähtiessä olivat korkealla ja mielessä pyöri useita kysymyksiä. Millaisena muut amkit näkevät digitalisaation mahdollisuudet? Olemmeko me OAMKissa kehityksen kärjessä vai jääneet jo jälkijunaan? Mitä näkemyksiä opiskelijoilla on asiasta?

Juontajana toimineen HUMAKin rehtorin Tapio Huttulan mukaan ”Tulevaisuus on se paikka, jossa amkien ajattelun täytyy olla”. Varsinkin hallitustyöskentelyssä tämä on avainasia. Hallituksen tehtävä on tehdä linjauksia ja valintoja, jotka mahdollistavat pärjäämisen tulevaisuudessa. Millainen meidän toimintaympäristömme on Oulun seudulla 2030-luvulla? Mitä alueellamme silloin tapahtuu? Miten me OAMKissa voimme tukea alueemme kehitystä? Digitaalisuudesta haetaan nyt tulevaisuuden valttikorttia koko Suomessa.

Keskustelu AMK-päivillä aaltoili opiskelijan some-työkaluista tietotyön automatisointiin. Päivien mielenkiintoisimman puheenvuoron piti Tukholman yliopiston apulaisprofessori Matti Tedre. Hän kertoi pitävänsä verkkokursseja, joille osallistuu jopa 800 opiskelijaa. Suurinta osaa ”omista” opiskelijoistaan hän ei tapaa koskaan kasvotusten. Hän työskentelee täysin etänä ja hänellä on kollegoita ympäri maailmaa, joiden kanssa hän tekee läheistä yhteistyötä. Mukaansa tempaavalla esitystyylillä Tedre kertoi, että hänellä ei ole vastausta siihen, miten kurssit pitäisi verkossa toteuttaa. ”En minä tiedä, millainen on hyvä verkkokurssi. En ole koskaan törmännyt verkkokurssiin, josta minulle olisi tullut wau-efekti”, Tedre nauratti yleisöään.

Amk-opiskelijoista olen ylpeä, heillä on erittäin hyviä ideoita ja perusteltuja näkemyksiä. Paneelikeskustelussa opiskelijoita pyydettiin kommentoimaan väitettä, jonka mukaan yhteisöllisyyden syntyminen ja kokeminen jää verkossa vajaaksi. Opiskelijat olivat asiasta jyrkästi eri mieltä. Heille verkko on yhtä luonteva tapa olla yhteydessä toisiin kuin ns. live-elämäkin. Ehkä me keski-ikäiset olemme omien ennakkoluulojemme vankeja tässä asiassa?

”Jos saataisiin edes verkkotentit” – AMK-päivillä koettua ja kuultua

Opiskelijat tenttasivat Akavan Sture Fjäderin ja STTK:n Antti Palolan some-taitoja. Laivan yökerho oli haasteellinen paikka seurata keskustelua. 

Seminaareissa on tärkeää verkostoituminen, ajatusten vaihtaminen ja benchmarking. Keskustelujen aikana minulle tuli tunne, että digitaalisuuden suhteen olemme ”samassa veneessä”: kaikki tekevät kokeiluja, osa kokeiluista onnistuu ja osa painuu epäonnistuneina unholaan. Selkeä suunta on vielä hakusessa. Yksi pisimmällä olevista tuntuisi olevan HUMAK, joka on ottamassa käyttöön digikampusta vuonna 2018.  

Mitä tästä seminaarista jäi mieleen? Ehkä seminaarissa olisi voinut olla muitakin aihealueita kuin digitaalisuus. Nyt tuntui, että aihetta pyöriteltiin monesta eri kulmasta, mutta käsittely jäi usein pintapuoliseksi selonteoksi. Konkreettisin esitys tuli opiskelijapaneelista: it-palvelut voitaisiin tuoda kampuksen pimeistä nurkkahuoneista keskelle pääaulaa – näin opiskelijat voisivat ohi kulkiessaan kysyä neuvoja vaikkapa tulostukseen. Ja lopuksi palaan otsikon lauseeseen ”Jos saataisiin edes verkkotentit” – näin kainon toiveen esitti eräs opiskelija kysyttäessä, miten digitaalisuuden pitäisi näkyä opinnoissa. Onneksi meillä OAMKissa on jo käytössä Exam-tenttiakvaario! 

Eija Rajakangas

OAMK Oy:n hallituksen jäsen

Tutkintovastaava (liiketalous), lehtori


 

Kesätyöntekijän vinkkilista kesälomaa odottaville

Opiskelen Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulussa korkeakouluhallinnon ja -johtamisen maisteriohjelmaa.  Opintojen kautta olen päässyt näkemään korkeakoulutusta sekä kansainväliseltä, kansalliselta että korkeakoulun tasolta. Korkeakoulutuksen globaalien trendien sekä alalla kehitettyjen moninaisten teorioiden ja mallien kautta pystyn katsomaan minulle jo entuudestaan kovin tuttua Oamkia uudella tavalla. Moni oamkilainen saattaakin muistaa minut sosionomiopiskelijana, opiskelijakunnan aktiivina sekä opiskelijakunnan koulutussihteerinä vuosien varrelta. Työskentelen kesän ajan Oamkissa opiskelijapalveluassistenttina. 

Korkeakoulujen kyky reagoida ongelmiin ja haasteisiin sekä sisäisesti että ulkoisesti on nykyajan korkeakoulutuspolitiikan keskeisiä keskustelunaiheita. Bolognan prosessin myötä laatu ja laadun varmistaminen koulutuksessa on kivunnut yhtäältä erinomaiseksi tavaksi kehittää toimintaa ja tuloksia, mutta myös toisaalta tavaksi tuoda trendikkäitä työkaluja korkeakouluihin.  

Toiminnan kehittäminen on tärkeää ja merkki hyvästä, oppivasta ammattikorkeakoulusta. Maailma muuttuu vauhdilla ja esimerkiksi 1980- ja 1990-luvuilla kehitellyt teoriat tietoyhteiskunnasta ja tietotaloudesta ovat nousseet keskeisiksi tavoiksi yrittää ymmärtää monimutkaista yhteiskuntaa. Trendikkäiksi korkeakoulupolitiikan työkaluiksi on muodostunut esimerkiksi juuri laadunvarmistus ja rahoituksessa tuloksellisuusindikaattorit, jotka pyrkivät virtaviivaistamaan korkeakouluja ennalta määrättyjen indikaattoreiden suuntaan. 

Vaikka kyseessä ei ole korkeakoulualan opintoihin liittyvä harjoitteluni, ajattelin kuitenkin harrastaa työni ohella Oamkin toiminnan terveellistä kriittistä tarkastelua.  Mielestäni jokainen huomio ”laatupoikkeamasta” tai laatukulttuurin tietystä – hyvästä tai haasteellisesta – piirteestä on tärkeä. Näitä huomioita halutaan kuulla jokaisessa korkeakoulussa, jonka johto ymmärtää korkeakoulutuksen olevan niin monimutkainen ilmiö, että sen jatkuvaksi ymmärtämiseksi tarvitaan jatkuvaa työtä, oppimista ja uteliaisuutta. 

Hyvät oamkilaiset, ohessa kesän vinkkilistani kesälomaa odottaville! Toimii myös kesäloman aikana, jota tosin itse en pääse viettämään: 

  • Säilytä utelias ja tutkiva asenne niin usein kuin mahdollista 
    • Mikäköhän kukkalaji tämä on? Tarkistanpa! 
  • Kerro lähellä olevalle, jos tarvitset apua tai jokin asia vaivaa 
    • Excusez-moi , est-ce métro aller à Effeil tour? 
  • Päätä ainakin yksi tärkeä projekti loppuun asti, mutta älä yritä saada tehtyä kaikkea kerralla 
    •  Tänä kesänä luen sen kirjan loppuun. 
  • Kirjoita tärkeät huomiot ylös jatkotyöstöä varten 
    • Nyt otan kunnon yöunet, jotta jaksan koko vaelluksen hyvillä mielin. 
  • Päätä oppia ainakin yksi uusi asia ja yritä oppia se positiivisen ajattelun kautta 
    • Tänä kesänä opettelen soutamaan, jotta pääsen käymään naapurisaaressa kylässä! 
  • Murheita ja huonoja hetkiä sattuu kaikille, mutta niitä lievittää ystävällinen hymy  
    • Ai auto hajosi ja vesisade yllätti piknikkipäivän? Vesisadepäivän teehetki pelastaa! 🙂 

Jari-Pekka Kanniainen
Kesäopiskelijapalveluassistentti
Korkeakouluhallinnon ja -johtamisen maisteriopiskelija Tampereen yliopistossa

Vastuullinen liiketoiminta – tutustumiskohteena Kapkaupunki

visionFactor -projektin opintomatkalle Kapkaupunkiin 17. – 25.4. osallistui 26 naisjohtajaa ja –yrittäjää. Koulutus on osa Eu-rahoitteista  fFactor –hanketta. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa osallistuvien yritysten ja organisaatioiden arvopohjaa ja kehittää vastuullisen toiminnan periaatteita.

Kapkaupunki vierailukohteena tarjosi mahdollisuuden tutustua vastuullisuuteen keinona vaikuttaa konkreettisesti ihmisten elämään. Vaikka apartheid on virallisesti päättynyt, mustien ja värillisten asema on edelleenkin työelämässä heikompi kuin valkoisten. Toisaalta valkoisten pääsyä koulutukseen ja työhön vaikeuttaa lainsäädäntö, joka edellyttää, että yrityksen vastuuhenkilönä täytyy olla mustien edustaja. Samoin koulutuspaikkoja valkoisille on vähennetty.

Etelä-Afrikassa asuu noin 4 000 suomalaista. Tapasimme suomalaisia nuoria työntekijöitä DigiOutsource –yrityksessä. He olivat työllistyneet hyvin ja edenneet esimiestehtäviin. Etelä-Afrikassa toimii noin 30 suomalaista yritystä (Metso, Outotec, Nokia, Wärtsilä jne.)  Markkinoille tulo ei nykyisin ole kovin helppoa. Esimerkiksi Metso on toiminut jo pitkään Etelä-Afrikassa ja paperin kulutus siellä on edelleen kasvussa, toisin muualla maailmassa.

Tutustuimme useisiin vastuullisesti toimiviin yrityksiin. Monkey Biz on voittoa tavoittelematon yritys, joka valmistaa ja myy afrikkalaisia designtuotteita, jotka tehdään paikallisissa kylissä. Tuotteiden valmistajat saavat myyntihinnasta 40 – 60 % itselleen.

Vastuullinen liiketoiminta – tutustumiskohteena Kapkaupunki

Kuva 1. Monkey Bizin tuotteita.

Vastuullinen liiketoiminta – tutustumiskohteena Kapkaupunki

 Kuva 2. Monkey Bizin työntekijöitä

Pääsimme tutustumaan slummiin, jonka laidalla toimii teepusseista tuotteita valmistava yritys Original Tea Bags. Tavoitteena on hyödyntää jätteeksi tarkoitettuja materiaaleja, mm. käytettyjä teepusseja, joka pestään, kuivataan, maalataan ja muokataan koristeiksi tai pinnoiksi erilaisissa tuotteissa. Yritys työllistää slummien asukkaita ja tuo heille tuloja.

Vastuullinen liiketoiminta – tutustumiskohteena Kapkaupunki

Kuva 3. Original Tea Bagsin tuotantoprosessia.

Kierrätysmateriaaleista reppuja ja laukkuja valmistava yritys Sealand Gear työllistää paikallisia työntekijöitä.

Vastuullinen liiketoiminta – tutustumiskohteena Kapkaupunki

Kuva 4. Sealand Gearin kierrätysmateriaaleista valmistettuja tuotteita.

Vastuullinen liiketoiminta – tutustumiskohteena Kapkaupunki

Kuva 5. Sealand Gearin työntekijä työssään. 

Monet yritykset kantavat sosiaalista vastuutaan huolehtimalla työntekijöidensä terveydenhuollosta, esimerkiksi rokotuksista ja perhesuunnittelusta.  Kaiken kaikkiaan matka oli kiinnostava ja silmiä avaava. Saimme myös luotua kontaktin Stellenboschin yliopistoon mahdollista yhteistyötä varten. 

Päivi Vesala ja Eija Svanberg


Opiskelijan ohjauksen tuulia Skotlannista

Osana opinto-ohjaaja opintoja sain mahdollisuuden vierailla Aberdeenissa, Skotlannin öljykaupungissa. Kaupunki on maan kolmanneksi suurin, asukkaita on hieman yli 200 000. Ensimmäinen yliopisto on perustettu jo niinkin kauan kuin 1495, varsinainen Aberdeenin yliopisto on 1860-luvulta....

Tarinoita Itävallasta

Hei Suomi! Hans Täältä Itävallasta terve! Tähän alkuun siis vähän pohjustusta, eli olen siis 25-vuotias Oulun ammattikorkeakoulun opiskelija, joka on tällä hetkellä opiskelemassa Itävallassa Grazissa. Minulla on yhteistyösopimus Oamkin kanssa urheilulajini kanssa, joten kertoilen...