Monthly Archive: toukokuu 2016

Kesä, mikä ihana tekosyy

Lukukausi vetelee viimeisiään, ja kirjastoissakin voidaan jo vähän huokaista. Lukukauden opiskelukiireet näkyvät väistämättä meilläkin, joten syksy- ja talvikuukausina kirjastossa ovi käy tiheään. Vaikka lainauspalvelut on suurimmalta osin automatisoitu, monenlaista kysyjää riittää silti asikaspalvelutiskillekin.

Nyt toukokuussa tahti on jo selvästi hidastunut, ja edessä häämöttää pitkät ja hiljaiset kesäkuukaudet. Kirjastot ovat avoinna kesä- ja elokuussa joskin hieman lyhemmillä aukiolajoilla. Asiakasvirta on sen verran rauhallista, että nyt on hyvä aika siivoilla hyllyjä, järjestellä jollekin luokalle lisää tilaa ja pienentää toista.

Kesällä ehtii myös tutkailemaan kriittisemmin kirjaston verkkopalveluja ja niiden käytettävyyttä. Sekä WWW-sivuille että Leeviin on luvassa monenlaista uudistusta, joiden toivomme auttavan opiskelijoita löytämään tarvitsemansa tiedonlähteet syksyllä entistä helpommin. 

Vaikka tekemistä riittää, asiakaspalvelun rauhoittuminen takaa sen, että henkilökuntakin ehtii kesäkuukausien aikana hieman ladata akkujaan. Rauhallinen kesä järjestelytehtävien ja todo-rästien siivoilun parissa mahdollistaa sen, että olemme syksyllä taas iskussa vastaanottamassa uudet sekä vanhat opiskelijat.

Alla olevan kuvan myötä toivotamme asiakkaillemme lämmintä ja rentouttavaa kesää!

Neljän kuukauden eläinkoe

 

 

”Opiskelijakunta OSAKO hakee kulttuurisihteerin sijaista”

Viime syksynä olin toimittaja, joka kamppaili melko ikävän kirjoittajan blokin kanssa. Kyllä ne jutut syntyivät, jotka pitikin tehdä. Mutta vääntäminen oli väkinäistä enkä koskaan ollut tyytyväinen lopputuloksiin. Aloin miettiä, että olisi ehkä aika tehdä pieni irtiotto journalismista. Mutta mitä muuta muka läpeensä paatunut toimittaja osaisi tehdä kuin kirjoittaa lehtijuttuja?

Silloin silmiini sattui tuo ylhäällä oleva varsin geneerinen työpaikkailmoituksen otsikko. Mikäpä olisikaan parempi paikka kokeilla hypätä pois mukavuusalueeltaan kuin tuttu työpaikka. Ja sitä OSAKO tosiaan oli – olinhan aiemmin ollut opiskelijalehti Osakolaisen päätoimittajana kolme vuotta. Irtisanouduin vuosi sitten huhtikuussa, joten läksiäiskahvit olivat vasta ehtineet kylmetä, kun jo rustasin uutta hakemusta.

Yllätyksekseni minut valittiin ja aloitin työni tammikuussa viikon kestävällä ja varsin kattavalla perehdytyksellä. Se tuli tarpeeseen, sillä kulttuurisihteerin vastuulistaa katsellessa käsitys Vallon Tanjasta jonain ihme superihmisenä vahvistui entisestään. Eihän yksi ihminen voi tehdä kaikkea tuota, eihän?

Yksi ihminen ei ehkä voi, mutta ei yhden ihmisen täällä aina tarvitsekaan. Kulttuurisihteeri oli alussa kujalla kuin katukissa, mutta kaikesta pystyi aina kysymään kellarin muulta väeltä. Ja paljon isoimpia järjestelyitä tehtiin myös porukalla yhdessä.

Omia vahvuuksiaan on päässyt käyttämään kiitettävästi. Mutta lisäksi on oman kiinnostuksen mukaan voinut opetella paljon sellaisia asioita, joita ei ole aiemmin tullut harjoiteltua. Olen onnistunut taittamaan julisteita, esitteitä ja laatimaan prosessikaavioita taitto-ohjelmilla, joiden käytöstä näin aiemmin painajaisia. Eihän niistä aina kauniita tullut, mutta enpä toisaalta mikään graafikko olekaan. Lisäksi olen asentanut elämäni ensimmäisen tiskikoneen – Super Marion tunnarin säestämänä tietysti.

Tärkeintä hyvässä työpaikassa on mielestäni se, että sinne voi aamuisin mennä omana itsenään. Tämä puoli on ollut OSAKOssa parasta: täällä ei kuljeta ryppy otsassa. Siinä omana itsenä töihin tulemissa työkavereillani onkin sitten ehkä ollut eniten kestämistä. Tulin ensimmäisenä aamuna myöhässä töihin, kun auton ikkuna putosi 30 asteen pakkasessa. Olen kevään aikana muun muassa myös hiihtänyt töihin, köyttänyt työkavereiden tuoleja kiinni pöytään, pitänyt lettukestejä, esiintynyt OTE:n vappulehdessä, viettänyt täysimittaisen opiskelijavapun ja some-päivitysten nimissä leikkinyt muun muassa junaa ja euroviisujuontajaa.

Kuluneet neljä kuukautta ovat ennen kaikkea vahvistaneet omaa ammatillista identiteettiäni. Olen edelleen ensisijaisesti se paatunut toimittaja, mutta neljä kuukautta OSAKOssa ovat osoittaneet, että muunkinlaisia hommia pystyy medianomin tutkinnolla karttuneella osaamisella tekemään. Toimittajien työtilanteen huomioon ottaen se voi olla jopa ihan hyvä juttu.

Eläimiä (edes Patrician kissaa) ei vahingoitettu kevään aikana.

Daniel Wallenius
OSAKOn (ex-)kulttuurisihteeri
Toimittaja

Legenda elää
Dankku ei lähde koskaan
Hajotkaa siihen

”Jos saataisiin edes verkkotentit” – AMK-päivillä koettua ja kuultua

Olen toiminut vuoden 2015 alusta alkaen OAMK Oy:n hallituksessa henkilöstöstä valittuna jäsenenä. Jotta oma osaamiseni olisi hallituksen jäsenenä mahdollisimman ajantasaista koko amk-kenttää koskien, olen osallistunut useisiin seminaareihin ja koulutuksiin. Viimeksi osallistuin AMK-päiville, jotka pidettiin 17.-19.5.2016 laivaseminaarina.

Tänä vuonna AMK-päivät kokosi yhteen yli 400 henkilöstön jäsentä ja opiskelijaa. Otsikkona oli ”AMK goes digi”. Odotukset seminaariin lähtiessä olivat korkealla ja mielessä pyöri useita kysymyksiä. Millaisena muut amkit näkevät digitalisaation mahdollisuudet? Olemmeko me OAMKissa kehityksen kärjessä vai jääneet jo jälkijunaan? Mitä näkemyksiä opiskelijoilla on asiasta?

Juontajana toimineen HUMAKin rehtorin Tapio Huttulan mukaan ”Tulevaisuus on se paikka, jossa amkien ajattelun täytyy olla”. Varsinkin hallitustyöskentelyssä tämä on avainasia. Hallituksen tehtävä on tehdä linjauksia ja valintoja, jotka mahdollistavat pärjäämisen tulevaisuudessa. Millainen meidän toimintaympäristömme on Oulun seudulla 2030-luvulla? Mitä alueellamme silloin tapahtuu? Miten me OAMKissa voimme tukea alueemme kehitystä? Digitaalisuudesta haetaan nyt tulevaisuuden valttikorttia koko Suomessa.

Keskustelu AMK-päivillä aaltoili opiskelijan some-työkaluista tietotyön automatisointiin. Päivien mielenkiintoisimman puheenvuoron piti Tukholman yliopiston apulaisprofessori Matti Tedre. Hän kertoi pitävänsä verkkokursseja, joille osallistuu jopa 800 opiskelijaa. Suurinta osaa ”omista” opiskelijoistaan hän ei tapaa koskaan kasvotusten. Hän työskentelee täysin etänä ja hänellä on kollegoita ympäri maailmaa, joiden kanssa hän tekee läheistä yhteistyötä. Mukaansa tempaavalla esitystyylillä Tedre kertoi, että hänellä ei ole vastausta siihen, miten kurssit pitäisi verkossa toteuttaa. ”En minä tiedä, millainen on hyvä verkkokurssi. En ole koskaan törmännyt verkkokurssiin, josta minulle olisi tullut wau-efekti”, Tedre nauratti yleisöään.

Amk-opiskelijoista olen ylpeä, heillä on erittäin hyviä ideoita ja perusteltuja näkemyksiä. Paneelikeskustelussa opiskelijoita pyydettiin kommentoimaan väitettä, jonka mukaan yhteisöllisyyden syntyminen ja kokeminen jää verkossa vajaaksi. Opiskelijat olivat asiasta jyrkästi eri mieltä. Heille verkko on yhtä luonteva tapa olla yhteydessä toisiin kuin ns. live-elämäkin. Ehkä me keski-ikäiset olemme omien ennakkoluulojemme vankeja tässä asiassa?

”Jos saataisiin edes verkkotentit” – AMK-päivillä koettua ja kuultua

Opiskelijat tenttasivat Akavan Sture Fjäderin ja STTK:n Antti Palolan some-taitoja. Laivan yökerho oli haasteellinen paikka seurata keskustelua. 

Seminaareissa on tärkeää verkostoituminen, ajatusten vaihtaminen ja benchmarking. Keskustelujen aikana minulle tuli tunne, että digitaalisuuden suhteen olemme ”samassa veneessä”: kaikki tekevät kokeiluja, osa kokeiluista onnistuu ja osa painuu epäonnistuneina unholaan. Selkeä suunta on vielä hakusessa. Yksi pisimmällä olevista tuntuisi olevan HUMAK, joka on ottamassa käyttöön digikampusta vuonna 2018.  

Mitä tästä seminaarista jäi mieleen? Ehkä seminaarissa olisi voinut olla muitakin aihealueita kuin digitaalisuus. Nyt tuntui, että aihetta pyöriteltiin monesta eri kulmasta, mutta käsittely jäi usein pintapuoliseksi selonteoksi. Konkreettisin esitys tuli opiskelijapaneelista: it-palvelut voitaisiin tuoda kampuksen pimeistä nurkkahuoneista keskelle pääaulaa – näin opiskelijat voisivat ohi kulkiessaan kysyä neuvoja vaikkapa tulostukseen. Ja lopuksi palaan otsikon lauseeseen ”Jos saataisiin edes verkkotentit” – näin kainon toiveen esitti eräs opiskelija kysyttäessä, miten digitaalisuuden pitäisi näkyä opinnoissa. Onneksi meillä OAMKissa on jo käytössä Exam-tenttiakvaario! 

Eija Rajakangas

OAMK Oy:n hallituksen jäsen

Tutkintovastaava (liiketalous), lehtori


 

Kirjavat kestit

Ensimmäisen vuoden kirjastoalan opiskelijat järjestivät Teuvo Pakkalan kadun kampuksella 27.4. yliopettaja Jorma Niemitalon sekä Trapestin ja Otron kanssa yhteistyössä Kirjavat Kestit -tapahtuman.

 

Kirjavat kestit

Tapahtumaan liittyivät mm. murhamysteerirastit, joiden näyteltyjä kohtauksia (suomeksi ja englanniksi yleisön mukaan) seuraamalla saattoi onnistua ratkaisemaan sirkuksessa tapahtuneen murhan. Sata ensimmäistä rastien selvittäjää sai pienen palkinnon. Yhdessä näytelmäpätkässä leijonankesyttäjä juttelee sirkuksen tapahtumista ja ihmissuhteista sirkuksen pelottavan leijonan kanssa.

Kirjavat kestit

Lisäksi tapahtumassa oli e-kirjaesittelyjä, kirjavinkkausta ja askartelupajassa näytettiin, mitä kaikkea vanhoista kirjoista voi tehdä. Kirjanvaihtopisteissä kiersi päivän mittaan arviolta 500-600 kirjaa. Lisäksi saattoi kokeilla kirjansidontaa, tutustua vanhoihin kirjoihin sekä poseerata Jorma Niemitalon rakentaman jättiläiskirjan kanssa.

Kirjavat kestit

Kaiken kaikkiaan tapahtuma oli värikäs ja mukava kierrätystapahtuma. Toivomme jatkossakin Oamkin opiskelijoiden tekevän jotain vastaavanlaisia tempauksia!

Aurinkoista kevättä 🙂

t. Minna Kamula

Oikeus olla olemassa

Olin AMK-päivillä, ja Tukholmassa oli pari tuntia vapaata aikaa, jolloin työkaverini Eija Rajakankaan kanssa suuntasimme Valokuvataiteen museoon.

Valokuva pysähdyttää. Sen katseleminen voi olla todella voimakas kokemus. Näin totesimme, kun tutustuimme ensimmäiseen näyttelyyn, joka oli Bettina Rheimsin I’ll Be Your Mirror.

Vielä enemmän pysähdytti kuitenkin toinen näyttely nimeltään Ikoner – En utställning om att få finnas. Se koostuu 21 kuvasta, jossa esiintyy Downin oireyhtymää sairastavia ihmisiä.

Alkuun en tajunnut, mistä on kyse. Kolmannen kuvan kohdalla, jossa 25-vuotias Ida on kuvattu prima ballerinana, tuli ensimmäisen kerran itku. Ja sen jälkeen monta kertaa.

Näyttelyn kuvat kertovat siitä, kuinka kaikilla on oikeus olla olemassa, ottaa paikkansa yhteisössä ja sen historiassa. Näyttely tekee näkyviksi ihmisiä, jotka ovat luonnollinen osa yhteisöä, mutta jäävät näkymättömiin. He olivat suurenmoisella tavalla ikkunoita toiseen todellisuuteen, kuten ikonit ovat.

Ikoni-teema on universaali. Kukapa ei olisi unelmoinut olevansa joku toinen, ja kukapa ei olisi unelmoinut siitä, että kaikilla olisi samat mahdollisuudet.

Downin oireyhtymä on nimitys trisomia 21-nimisen kromosomihäiriön aiheuttamille piirteille. Siksipä 21 kuvaa.

Muistan lukeneeni Hesarista Downin syndroomaa sairastavan lapsen äidistä, joka totesi haastattelussa, että Suomessa on kaksi tabua: kuolema ja kehitysvammaiset. Molemmat halutaan pyyhkiä näkymättömiin. Kehitysvammaisia ei juuri näy tavallisessa elämässä saatikka julkisuudessa.

Joitakin positiivisia poikkeuksia onneksi löytyy. Esimerkiksi Salatuissa elämissä näyttelevällä Sanna Sepposella on Downin oireyhtymä. Hän oli mukana myös Toisenlaiset frendit -dokumenttisarjassa. Entäpä euroviisuedustajamme Pertti Kurikan Nimipäivät –yhtye, joka punkin voimalla on taistellut ennakkoluulojamme vastaan.

Ikoner-näyttelyssä en nähnyt oireyhtymää ja sen rajoitteita. Minä näin ihmisiä, heidän mahdollisuuksiaan ja unelmiaan. Näin omia ennakkoluulojani ja unelmiani.

Anne-Maria Haapala
Oamkin viestintäjohtaja

Oikeus olla
Vaikkapa joku toinen
Kuitenkin minä

Kesätyöntekijän vinkkilista kesälomaa odottaville

Opiskelen Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulussa korkeakouluhallinnon ja -johtamisen maisteriohjelmaa.  Opintojen kautta olen päässyt näkemään korkeakoulutusta sekä kansainväliseltä, kansalliselta että korkeakoulun tasolta. Korkeakoulutuksen globaalien trendien sekä alalla kehitettyjen moninaisten teorioiden ja mallien kautta pystyn katsomaan minulle jo entuudestaan kovin tuttua Oamkia uudella tavalla. Moni oamkilainen saattaakin muistaa minut sosionomiopiskelijana, opiskelijakunnan aktiivina sekä opiskelijakunnan koulutussihteerinä vuosien varrelta. Työskentelen kesän ajan Oamkissa opiskelijapalveluassistenttina. 

Korkeakoulujen kyky reagoida ongelmiin ja haasteisiin sekä sisäisesti että ulkoisesti on nykyajan korkeakoulutuspolitiikan keskeisiä keskustelunaiheita. Bolognan prosessin myötä laatu ja laadun varmistaminen koulutuksessa on kivunnut yhtäältä erinomaiseksi tavaksi kehittää toimintaa ja tuloksia, mutta myös toisaalta tavaksi tuoda trendikkäitä työkaluja korkeakouluihin.  

Toiminnan kehittäminen on tärkeää ja merkki hyvästä, oppivasta ammattikorkeakoulusta. Maailma muuttuu vauhdilla ja esimerkiksi 1980- ja 1990-luvuilla kehitellyt teoriat tietoyhteiskunnasta ja tietotaloudesta ovat nousseet keskeisiksi tavoiksi yrittää ymmärtää monimutkaista yhteiskuntaa. Trendikkäiksi korkeakoulupolitiikan työkaluiksi on muodostunut esimerkiksi juuri laadunvarmistus ja rahoituksessa tuloksellisuusindikaattorit, jotka pyrkivät virtaviivaistamaan korkeakouluja ennalta määrättyjen indikaattoreiden suuntaan. 

Vaikka kyseessä ei ole korkeakoulualan opintoihin liittyvä harjoitteluni, ajattelin kuitenkin harrastaa työni ohella Oamkin toiminnan terveellistä kriittistä tarkastelua.  Mielestäni jokainen huomio ”laatupoikkeamasta” tai laatukulttuurin tietystä – hyvästä tai haasteellisesta – piirteestä on tärkeä. Näitä huomioita halutaan kuulla jokaisessa korkeakoulussa, jonka johto ymmärtää korkeakoulutuksen olevan niin monimutkainen ilmiö, että sen jatkuvaksi ymmärtämiseksi tarvitaan jatkuvaa työtä, oppimista ja uteliaisuutta. 

Hyvät oamkilaiset, ohessa kesän vinkkilistani kesälomaa odottaville! Toimii myös kesäloman aikana, jota tosin itse en pääse viettämään: 

  • Säilytä utelias ja tutkiva asenne niin usein kuin mahdollista 
    • Mikäköhän kukkalaji tämä on? Tarkistanpa! 
  • Kerro lähellä olevalle, jos tarvitset apua tai jokin asia vaivaa 
    • Excusez-moi , est-ce métro aller à Effeil tour? 
  • Päätä ainakin yksi tärkeä projekti loppuun asti, mutta älä yritä saada tehtyä kaikkea kerralla 
    •  Tänä kesänä luen sen kirjan loppuun. 
  • Kirjoita tärkeät huomiot ylös jatkotyöstöä varten 
    • Nyt otan kunnon yöunet, jotta jaksan koko vaelluksen hyvillä mielin. 
  • Päätä oppia ainakin yksi uusi asia ja yritä oppia se positiivisen ajattelun kautta 
    • Tänä kesänä opettelen soutamaan, jotta pääsen käymään naapurisaaressa kylässä! 
  • Murheita ja huonoja hetkiä sattuu kaikille, mutta niitä lievittää ystävällinen hymy  
    • Ai auto hajosi ja vesisade yllätti piknikkipäivän? Vesisadepäivän teehetki pelastaa! 🙂 

Jari-Pekka Kanniainen
Kesäopiskelijapalveluassistentti
Korkeakouluhallinnon ja -johtamisen maisteriopiskelija Tampereen yliopistossa

Kuhinaa Oamk SimLabissa

Oulu SoteLabs hankkeen puitteissa olemme muodostaneet OuluHealth Labs kokonaisuuteen kuuluvan Oamk SimLabin, jossa on seitsemän erilaista ympäristöä http://www.oamk.fi/simlab . Oamk SimLab tarjoaa myös yritys- ja yhteistyökumppaneillemme upeat puitteet tuote- ja palvelukehitykseen. Oppimisen lisäksi ympäristöissä...

Energiatekniikan kehitystyötä yhdessä yritysten kanssa

Inhimillistä toimintaa – epäinhimillistä ympäristölle?

Energia on erittäin merkittävä osa nykypäivän elämää. Se on osa lähes kaikkea inhimillistä toimintaa. Nykyään energiasta sanotaan ja myös kirjoitetaan paljon. Valitettavasti vain, usein esitetään joko tarkoituksellisesti tai asiaa paremmin ymmärtämättä, myös virheellisiä tai jopa ympäristön kannalta vahingollisia väittämiä.

Monet energiaan ja ympäristövaikutuksiin liittyvät väärinkäsitykset ja virheelliset mielikuvat syntyvät siitä, asian todenperäisyyteen vaikuttaa erittäin paljon se näkökulma, josta asiaa katsotaan. Jonkun ratkaisun vaikutus ympäristöön ja maapallon hyvinvointiin voi näyttää hyvältä, kun tarkastellaan yksittäistä rakennusta. Sen sijaan laajempaa kokonaisuutta, kuten yhdyskuntaa tai koko maapalloa tarkasteltaessa tilanne voi muuttua täysin päälaelleen. Tästä hyvä esimerkki on tuulivoiman käytön lisääminen, joka väistämättä tulee lisäämään polttoaineiden käyttöä esimerkiksi Euroopassa. Tämä johtuu siitä, että tuulisähkö syrjäyttää hyvällä hyötysuhteella toimivaa energiantuotantoa jolloin osa energiasta on tuotettava huomattavasti huonommalla hyötysuhteella kuin aiemmin. Tässä ei ole kyse yksin sähkön tuotannosta vaan suuressa määrin myös lämmöntuotannosta yhteistuotantovoimalaitoksissa. Hyvänä esimerkkinä on Saksa, jossa sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt ovat edelleen moninkertaiset Suomeen verrattuna, kun siis tarkastellaan päästöjä tuotettua sähkö kWh:a kohden. Tästä joskus myöhemmin lisää.

 

Energiatekniikan kehitystyötä yhdessä yritysten kanssa

Kuva 1. Projektiraportin ja posterin viimeistelyä

Oulun ammattikorkeakoulun energiatekniikan opiskelijoille pyritään antamaan kuva erilaisista monimuotoisista hybridijärjestelmistä ja niiden toimivuudesta ja vaikutuksista yhdyskuntien primäärienergian käyttöön. Totta on sekin, että ympäristöpäästöjen rajoittamiseksi ja luonnonvarojen säästämiseksi tarvitaan monimuotoisia ratkaisuja ja niiden yhdistelmiä. Näistä pääosa tulee tulevaisuudessa koostumaan erilaisista uusiutuvista energian järjestelmistä.

Energiatekniikan projekti – yhteistyötä yritysten kanssa ja hyväksi

Oamkin energiatekniikan opiskelijat työskentelevät keväällä yhden periodin ajan yritysprojektien kimpussa. Työn tavoite on löytää ratkaisuja yritysten todellisiin ongelmiin. Työ tehdään ryhmissä ja joka ryhmällä on työn alla kaksi suurta projektia, jotka on hoidettava rinnakkain maaliin asti. Toinen, laajempi projekteista, on yrityksiltä saatu tehtävä ja pienempi on taas kaupunginosan tai taajaman monienergiaratkaisun eli hybridijärjestelmän suunnittelu.

 

Energiatekniikan kehitystyötä yhdessä yritysten kanssa

Kuva 2: Yritysprojektin (WavinLabko) tuloksista keskustelua messuilla vierailleiden opettajien kanssa

Yrityksillä on monenlaisia ongelmia ja kehitystarpeita, joiden parissa opiskelijat pystyvät monipuolisesti hyödyntämään saamaansa oppia sekä oppimaan uutta. Kahden vuoden aikana on toteutettu jo 28 projektia. Suurin osa niistä on lähtöisin yrityksiltä eri puolilta Suomea. Pohjois-Pohjanmaa on tietenkin runsaimmin edustettuna. Osa projekteista on tullut myös suoraan keksijöiltä ja osa yksityisiltä henkilöiltä ja taloyhtiöiltä. Myös julkiset toimijat kuten Oulun kaupunki ja Oulun yliopisto ovat olleet projekteissa mukana. Yritykset ovat olleet tyytyväisiä tuloksiin. Osa on teettänyt jo kaksi selvitystä ja aktiivisin on ollut mukana kolmella eri projektilla. Tyytyväisyyttä osoittaa sekin että yritykset varaavat heti edellisen projektin jälkeen mahdollisuuden päästä mukaan seuraavalla kerralla.

 

Energiatekniikan kehitystyötä yhdessä yritysten kanssa

Kuva 3: Micropolis Oy:ltä Iistä oli mukana kaksi uusiutuvan energian projektia

Opiskelijoiden palaute projekteista on ollut positiivista. Palautteiden mukaan esimerkiksi: ”yksi parhaimmista kursseista tähän mennessä”, ”tämä kurssi kehitti ammattitaitoani todella paljon, sillä se opetti sekä itsenäistä että projektityöskentelyä”, ”erittäin rakentava/kasvattava kokemus”, ”yksi parhaimmista ja opettavaisimmista kursseista”, ”opin todella paljon uusia asioita”. Opiskelijat hankkivat itse suurimman osan projekteista ja ne toteutetaan pääsääntöisesti kolmen tai neljän hengen ryhmissä.

Energiatekniikan projektipäivä – Energiamessut

Yritysprojektien tuloksia esiteltiin vappuviikolla ”Energiamessuilla”, jolloin kaikkien ryhmien tulokset olivat esillä Kotkantien kampuksen aulassa. Samana päivänä oli myös rehtorin tiedotustilaisuus, joka toi projektipäivän aluksi suuren joukon Oamkin henkilökuntaa paikalle.

Energiatekniikan kehitystyötä yhdessä yritysten kanssa

Kuva 4: Messuilla ja henkilöstöpäivillä

Projektien tuloksia esiteltiin päivän aikana niin yritysten edustajille, eri alojen opiskelijoille, opettajille kuin muillekin talossa vierailleille. Alla olevassa kuvassa tilaaja tarkastelee yhdessä projektin toteuttaneiden opiskelijoiden kanssa saatuja tuloksia. Tässä projektissa selvitettiin kohderakennukseen erilaisia uusiutuvan energian ratkaisuja vanhan öljylämmityksen tilalle.

Energiatekniikan kehitystyötä yhdessä yritysten kanssa

Kuva 5: Tavastkengän kyläyhdistykselle suunniteltiin uusiutuvan energia ratkaisuja entiselle koulurakennukselle

Hybridijärjestelmiä suunniteltiin parin kymmen omakotitalon ja muutamien rivitalojen muodostamille alueille. Näille suunniteltiin tarvittavat lämmitys- ja sähköenergian tuotantoratkaisut. Hybridivaihtoehtoina oli mm. tuuli- ja aurinkoenergia, hake- ja pellettilämmitys, pienvesivoimalaitos sekä erilaiset pienet sähkön ja lämmön yhteistuotantoratkaisut. Näissä yhteistuotantolaitoksissa käytettiin polttoaineena puukaasua, biokaasua ja bioöljyä. Mielenkiintoista tuloksessa oli, että käytännössä aina aurinkolämmön tai tuulisähkön käyttöönotto heikensi alueellisen järjestelmän kannattavuutta. Vertailuvaihtoehtona laskelmissa käytettiin Oulun Energian sähkön ja kaukolämmön hinnoittelua. Teknisesti kaikki hybridijärjestelmät olivat toteuttamiskelpoisia.

Energiatekniikan kehitystyötä yhdessä yritysten kanssa

Kuva 6: Hybridijärjestelmien tulosten esittelyä osallistujille ja opettajille

 

Veli-Matti Mäkelä

Yliopettaja

Oamk, Energia ja automaatio

Vastuullinen liiketoiminta – tutustumiskohteena Kapkaupunki

visionFactor -projektin opintomatkalle Kapkaupunkiin 17. – 25.4. osallistui 26 naisjohtajaa ja –yrittäjää. Koulutus on osa Eu-rahoitteista  fFactor –hanketta. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa osallistuvien yritysten ja organisaatioiden arvopohjaa ja kehittää vastuullisen toiminnan periaatteita.

Kapkaupunki vierailukohteena tarjosi mahdollisuuden tutustua vastuullisuuteen keinona vaikuttaa konkreettisesti ihmisten elämään. Vaikka apartheid on virallisesti päättynyt, mustien ja värillisten asema on edelleenkin työelämässä heikompi kuin valkoisten. Toisaalta valkoisten pääsyä koulutukseen ja työhön vaikeuttaa lainsäädäntö, joka edellyttää, että yrityksen vastuuhenkilönä täytyy olla mustien edustaja. Samoin koulutuspaikkoja valkoisille on vähennetty.

Etelä-Afrikassa asuu noin 4 000 suomalaista. Tapasimme suomalaisia nuoria työntekijöitä DigiOutsource –yrityksessä. He olivat työllistyneet hyvin ja edenneet esimiestehtäviin. Etelä-Afrikassa toimii noin 30 suomalaista yritystä (Metso, Outotec, Nokia, Wärtsilä jne.)  Markkinoille tulo ei nykyisin ole kovin helppoa. Esimerkiksi Metso on toiminut jo pitkään Etelä-Afrikassa ja paperin kulutus siellä on edelleen kasvussa, toisin muualla maailmassa.

Tutustuimme useisiin vastuullisesti toimiviin yrityksiin. Monkey Biz on voittoa tavoittelematon yritys, joka valmistaa ja myy afrikkalaisia designtuotteita, jotka tehdään paikallisissa kylissä. Tuotteiden valmistajat saavat myyntihinnasta 40 – 60 % itselleen.

Vastuullinen liiketoiminta – tutustumiskohteena Kapkaupunki

Kuva 1. Monkey Bizin tuotteita.

Vastuullinen liiketoiminta – tutustumiskohteena Kapkaupunki

 Kuva 2. Monkey Bizin työntekijöitä

Pääsimme tutustumaan slummiin, jonka laidalla toimii teepusseista tuotteita valmistava yritys Original Tea Bags. Tavoitteena on hyödyntää jätteeksi tarkoitettuja materiaaleja, mm. käytettyjä teepusseja, joka pestään, kuivataan, maalataan ja muokataan koristeiksi tai pinnoiksi erilaisissa tuotteissa. Yritys työllistää slummien asukkaita ja tuo heille tuloja.

Vastuullinen liiketoiminta – tutustumiskohteena Kapkaupunki

Kuva 3. Original Tea Bagsin tuotantoprosessia.

Kierrätysmateriaaleista reppuja ja laukkuja valmistava yritys Sealand Gear työllistää paikallisia työntekijöitä.

Vastuullinen liiketoiminta – tutustumiskohteena Kapkaupunki

Kuva 4. Sealand Gearin kierrätysmateriaaleista valmistettuja tuotteita.

Vastuullinen liiketoiminta – tutustumiskohteena Kapkaupunki

Kuva 5. Sealand Gearin työntekijä työssään. 

Monet yritykset kantavat sosiaalista vastuutaan huolehtimalla työntekijöidensä terveydenhuollosta, esimerkiksi rokotuksista ja perhesuunnittelusta.  Kaiken kaikkiaan matka oli kiinnostava ja silmiä avaava. Saimme myös luotua kontaktin Stellenboschin yliopistoon mahdollista yhteistyötä varten. 

Päivi Vesala ja Eija Svanberg


Opiskelijan ohjauksen tuulia Skotlannista

Osana opinto-ohjaaja opintoja sain mahdollisuuden vierailla Aberdeenissa, Skotlannin öljykaupungissa. Kaupunki on maan kolmanneksi suurin, asukkaita on hieman yli 200 000. Ensimmäinen yliopisto on perustettu jo niinkin kauan kuin 1495, varsinainen Aberdeenin yliopisto on 1860-luvulta....