Osaamisperusteisuus opettajankoulutuksessa – kokemuksia ja pohdintaa

Työelämän tutustumisjakso innosti hakemaan Oulun ammatilliseen opettajakorkeakouluun

Kasvatustieteiden opiskeluistani on kulunut 20 vuotta, jonka jälkeen olen koko työurani toiminut erilaisissa opetus- ja ohjaustehtävissä.

Pari vuotta sitten silloinen esimieheni kannusti minua hakemaan 25 op:een laajuisiin yliopistopedagogisiin opintoihin. Opintojen harjoittelujaksoon kuului kahden päivän mittainen työelämään tutustumisjakso (TET). Suoritin oman TET:ni Oulun ammatillisessa opettajakorkeakoulussa (Amokissa). Päivien aikana tutustuin Amokin opetustarjontaan ja kuulin ensimmäisen kerran uudesta osaamisperusteisesta opettajankoulutuksesta, jossa jokainen opiskelija suunnittelee tuutorinsa ohjauksessa yksilöllisen, omaa osaamistaan ja tarpeitaan vastaavan opintopolun, joka tähtää opettajan pedagogiseen pätevyyteen. Mielenkiintoni heräsi oitis ja ajattelin, että tämähän on juuri minua varten: ei opiskelua opiskelun takia, vaan osaamisen tunnistamista, kokemuksen hyödyntämistä ja osaamisen täydentämistä juuri oman tarpeen mukaan.

Koska minulla on pitkä historia erilaisissa opetuksen ja ohjauksen työtehtävissä,  osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen sopi minulle mainiosti. Ensimmäinen ajatukseni oli, että tästähän minä nappaan helposti opintopisteet ja opettajan paperit taskuun. No, näinhän se ei mennyt! Huomasin ja ymmärsin sen onneksi hyvissä ajoin.
HOPSista se alkoi

Opiskelu alkoi henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPSin)  työstämisellä. HOPSissa tunnistin ja arvioin omaa osaamistani, itse asiassa itsearviointi ja osaamisen osoittamisen dokumentointi on jatkunut koko opintojen ajan. HOPSin tekeminen on ollut työlästä, mutta samalla antoisaa. Aluksi meni oma aikansa, ennen kuin HOPSissa arvioinnin kohteena olevat eri osaamistavoitteet avautuivat kunnolla. Niitä sai lukea monta kertaa ja lisäksi pohtia ääneen mm. kollegoiden kanssa. Ensimmäinen versio HOPSista olikin melko ”köykäinen”. Vasta tuutorin kanssa käydyn perusteellisen keskustelun jälkeen ymmärrys osaamisperusteisuudesta syveni ja oma ajatusprosessi pääsi kunnolla vauhtiin.

Visualisointini HOPSin työstämisestä.

Oman osaamisen reflektointi oli silmiä avaava ja opettavainen prosessi

Oli hienoa huomata itsearviointia tehdessäni, kuinka paljon osaamista vuosien varrella on karttunut, ja ylipäätään huomata, mitä kaikkea työuran aikana olen ehtinyt tehdä. Joskus olisi hyvä muutenkin pysähtyä tarkastelemaan omaa työhistoriaansa. Jos vuodesta toiseen elää samassa ”työputkessa”, voi käydä niin, että oma tekeminen ja osaaminen alkaa  tuntua yksipuoliselta, harmaalta puurtamiselta. Itse huomasin HOPSia täyttäessäni, että jotkut vaativat tehtävät ja kokemukset olivat vuosien saatossa kokonaan unohtuneet. Kun työtehtäviään joutuu tietoisesti analysoimaan, eri vivahteet ja värisävyt palaavat takaisin. Se vahvistaa ammatillista itsetuntoa.

HOPSin myötä omia työtehtäviä tuli tarkasteltua eri näkökulmista, jolloin niistä löytyi uusia ulottuvuuksia ja sitä kautta myös ”piilossa ollutta”, tiedostamatonta osaamista. Esimerkkinä piilo-osaamisestani voin mainita monipuolisen verkosto-osaamisen ja erilaisten oppijoiden kohtaamisen, jotka kuuluvat opettajaopintojen arvioinnin kohteisiin. Toisaalta oli hyvä tunnistaa myös ne osa-alueet, jotka vaativat lisäosaamista; minulla osaamisen täydentämisen paikka oli erityisesti lakiosaamisessa.

Osaamista voi osoittaa itselle sopivammalla tavalla

Se, että oman osaamisen voi osoittaa itselle parhaimmin sopivalla tavalla, on aivan loistavaa! Olen tottunut tuottamaan tekstiä, joten blogin kirjoittaminen on ollut luonteva tapa osoittaa osaamista. Tutkimus- ja kehittämisosaamisen osoitin AC-opetustuokiona. Ajattelin, että kyseinen teema blogikirjoituksessa käsiteltynä olisi puiseva niin kirjoittajalle kuin lukijallekin. Opetustuokio sopi aiheeseen mielestäni paremmin, mutta silti yllätyin, kuinka aktiivisesti opettajaopiskelijaryhmä lähti tuokioon ja keskusteluun mukaan. Sain opettajana hyvän ”draivin” päälle ja innostuin kokeilemaan muutamia aktivointimenetelmiä ja pikkutehtäviä ihan ex tempore. Etukäteen kuivakalta tuntuva asia sai ryhmän aktiivisuuden myötä siivet.

Osaamisen osoittaminen verkkokokousistunnossa.

HOPSista ja blogireflektoinneista syntyy opettajan osaamisportfolio

HOPS ja blogityöskentelyn lisäetu on siinä, että jatkossa HOPSia yhdessä blogin kanssa voi hyödyntää myös opettajan osaamisportfoliona. Opettajan osaamisalueet on koottu kattavasti yhteen taulukkoon, ja linkit omiin osaamista osoittaviin dokumentteihin ovat helposti saatavilla ja päivitettävissä.

Tarja Tervola,

Amokin opettajaopiskelija