Suoritin toisen harjoitteluni Suomen Siemenperunakeskuksessa Tyrnävällä. Työharjoittelujakso oli kaksi kuukautta. Suurin osa harjoitteluajasta kului perunannostossa. Ennen perunannostoa pääsin kuitenkin tutustumaan laboratoriotyöskentelyyn. Laboratoriossa uusittiin mikrolisäystaimet koeputkiin. Sain myös tutustua perunan virustestien tekoon.

Taimien uusimisen jälkeen alkoi sadonkorjuu. Perunannosto kesti lähes koko loppuharjoittelun ajan. Perunaa nostettiin kahdella erilaisella nostokoneella. Varhaisperunan nostokoneella nostettiin siemenperunoita, jotka olivat vasta ensimmäisen tai toisen vuoden perunoita, koska varhaisperunannostokone on paljon hellävaraisempi perunoille. Tässä nostokoneessa joutui kuitenkin tekemään paljon käsitöitä ja nostaminen oli erittäin hidasta.

Vanhempia perunoita nostettiin ruokaperunan nostokoneella. Tällä koneella nostaminen oli paljon kevyempää ja nopeampaa. Peltojen vetisyys hidasti kuitenkin nostoa. Nostamisen loppuvaiheessa pääsin myös itse kokeilemaan nostokoneella ajoa.

Kun perunat oli nostettu pellosta, nosto jatkui kasvihuoneessa. Siellä perunat nostettiin käsin ja ne jaettiin kahteen eri kokoluokkaan. Kaikki perunat myös laskettiin nostettaessa. Yhtenä päivänä kävimme nostamassa perunoita käsin koeviljelmiltä.

Kun kaikki perunat oli nostettu, kasvihuoneet täytyi tyhjentää turpeesta. Tämän jälkeen kasvihuoneet lakaistiin ja pestiin vedellä sekä desinfioitiin. Suuremmat kasvihuoneet, joissa oli maalattia, tyhjennettiin turpeesta imuroimalla ne suurella putkella suoraan traktorin peräkärryyn. Turpeen imuroiminen oli viimeinen tehtävä, jonka ehdin siemenperunakeskuksessa tehdä.

Jenny Jurvakainen, 4. vuoden agrologiopiskelija