Radiopuhelimista mobiiliappseihin
Tietotekniikan tutkinto-ohjelmassa aloittaa vuosittain noin 90 ohjelmistotuotannon ja laite- ja tuotesuunnittelun opiskelijaa tähtäimenään tutkintonimike insinööriä (AMK). Lisäksi englanninkielisessä Degree Programme of Information Technologyssä suuntaudutaan web-sovelluskehitykseen. Suuntautumiset ovat eläneet vuosien saatossa alan muuttuvien tarpeiden mukaan.
Tietoliikennetekniikka on vaihtunut ohjelmisto- ja laitekehitykseen
70-luvulla Oulun seudulla tarvittiin tietotekniikan osaajia ensimmäisten radiopuhelinten valmistukseen. Sen jälkeen osaamistarpeita ovat määritelleet muun muassa puhelintekniikan digitalisoituminen, matkapuhelinteknologian nopea kehitys ja viimeisimpänä ohjelmistoalan, terveysteknologian ja painettavan elektroniikan nousu.
Elektroniikan laboratorion särömittari vuodelta 1974
Informaatioteknologian osaston KTKI-johtaja Jari-Pekka Rontu aloitti uransa Oamkissa tietoliikennetekniikan lehtorina ja työskenteli välillä vuosina 1994–2002 Nokian matkapuhelinyksikössä. Hän kuvaa koulutuksenkin kasvun vuosia:
– Opiskelijoita otettiin 1990-luvulla sisään runsaasti. Tietotekniikan koulutuksessa suuntautumisalueita oli viisi tai kuusi, joista tietoliikennetekniikka oli pitkään hyvin suosittu. Teollisuuden kasvava tarve lisäsi koulutuksen rahoitusta ja opiskelupaikkoja, ja ilta- ja viikonloppuopetusta järjestettiin esimerkiksi Kuusamossa. Opiskelijoita koulutettiin silloin kapeammalle alueelle, jossa edettiin nykyistä syvemmälle.
Yritykset ja oppilaitos jatkuvassa vuoropuhelussa
– Meidän on jatkuvasti oltava joustavia ja muuntautumiskykyisiä. Teollisuuden tarpeisiin pitää pystyä varautumaan ja kehittää myös henkilöstön osaamista jatkuvasti, arvioi Jari-Pekka Rontu.
KTKI-johtaja Jari-Pekka Rontu luotsaa informaatioteknologian osastolla tietotekniikan ja tietojenkäsittelyn tutkinto-ohjelmia sekä Uudet teknologiat -tiimiä
Aiemmin yritys ja opiskelija kohtasivat toisensa opinnäytetyövaiheessa. Nyt opiskelija tekee alan yrityksille kolme yrityslähtöistä tuotekehitysprojektia ja luontevana jatkona opinnäytetyön kahtena viimeisenä opiskeluvuotenaan. Mallin käynnisti kymmenisen vuotta sitten ohjelmistokehityksen lehtori, tiimipäällikkö Eero Nousiainen.
Tietotekniikan tutkinto-ohjelmassa opiskellaan joko ohjelmistokehitystä tai laite- ja tuotesuunnittelua. Yrityksessä opiskelija pääsee osallistumaan suunnitteluun ja tuotekehitykseen käytännössä. Hän tutustuu yrityksen tapaan työskennellä, pääsee verkostoitumaan ja usein työllistyy valmistuessaan suoraan yritykseen.
Yritysprojekteissa opiskelijan ammattiosaaminen vahvistuu jo opiskeluaikana ja samalla opintopisteet karttuvat. Harjoittelupisteisiin tarvittavia kesätöitäkin löytyy tällä hetkellä mukavasti, joskin ensimmäisen vuoden opiskelijoiden sijoittumista alan työpaikkoihin haluttaisiin edistää.
Muutoksista löytyy mahdollisuuksia
Tietyt asiat opettamisessa ja opiskelussa pysyvät, mutta suuria muutoksiakin on tapahtunut. Päivän sanoja ovat perusopiskelun rinnalla yksilölliset opintopolut ja monimuoto-opiskelu.
– Karrikoiden sanottuna opettaja on muuttunut yksinäisestä sudesta tiimipelaajaksi ja tiedon kaatajasta opiskelijan ohjaajaksi, Rontu kiteyttää.
Internet of Things (IoT), robotiikka ja tekoäly luovat osaamistarpeita.
Uusia koulutuksia ja hankkeita käynnistetään jatkuvasti. Syksyn yhteishaussa on tarjolla painettavan elektroniikan englanninkielinen Printed Electronics -master-tutkinto eli ylempi amk-tutkinto. Kajaanin amk:n kanssa on päättymässä älykkäiden järjestelmien muuntokoulutus, ja ohjelmistokehitykseen otettiin tänä syksynä ryhmä muuntokoulutusopiskelijoita.
– Painettava elektroniikka on kasvava ala, johon meillä on erittäin vahvaa osaamista muun muassa PrinLabin ansiosta. Internet of Things (IoT), robotiikka ja tekoäly luovat osaamistarpeita. Parhaillaan käynnistellään dronetekniikan kehittämistä eri toimialoilla hyödynnettäviksi sovelluksiksi. Nousussa ovat myös lisätty todellisuus (AR) ja virtuaalitodellisuus (VR).
– Lisäksi 5G- ja 6G-verkkojen kehityksessä on tarvetta sovelluksille ja testausosaamiselle. Ehkäpä olemme tulevaisuudessa mukana myös koulutusyhteistyössä ulkomaille, KTKI-johtaja visioi.
