Johtajuus 2000

Kirjoittanut: Aleksi Isoherranen, Aku Hietala ja Ossi Kamsula

 

Mitä on johtajuus? Kysymykseen löytyy yhtä monta vastausta kuin on vastaajaakin. Johtajuus merkitsee eri ihmisille eri asioita, sekä eri asiayhteyksissä johtajuus ymmärretään eri tavoin. Johtajuutta on ollut maan päällä niin kauan, kun eläviä olentoja on täällä ollut. Johtajuuden käsite on moniselitteinen ja sen merkitys on muuttunut useaan otteeseen viimeisen sadan vuoden aikanakin.

 

Blogin kirjoittajat Ossi, Aleksi ja Aku osallistuivat Johtamisharjoittelukurssille keväällä 2018. Kirjoitus pohjautuu kurssin aikana syntyneisiin oivalluksiin. Syyslukukauden Ossi, Aleksi ja Aku ovat vaihto-opiskelijoina Ulmissa. Kuvan taustalla näkyvä Ulmin tuomiokirkko on yksi maailman korkeimmista kirkkorakennuksista, joidenkin lähteiden mukaan jopa kaikkein korkein.

Johtajuuden kehitys

Peter Guy Northousen mielipiteisiin perustuen johtajuuden trendinä 1900- luvun alussa oli saavuttaa alaisten tottelevaisuus, luottamus, uskollisuus ja yhteistyökyvykkyys näyttämällä halukkuus ja osaaminen johtajana. Johtajuustaitoa arvioitiin vertailemalla johtajien synnynnäisiä ja ulkoisia ominaisuuksia alaisten taitoihin. Tuolloin johtajiin liitettiin lähes yli-inhimillisiä piirteitä, minkä seurauksena johtajat liitettiin osaksi sankarimyyttiä. 1930- luvulla keskityttiin itse johtamisen kehittämiseen dominoinnin ja hallitsemisen sijaan. Huomattiin, että asenteisiin ja toimintatapoihin pystytään vaikuttamaan johtamisella. Johtajuuteen keskittyminen jatkui 1940- luvulle, jolloin ihmisten käyttäytymistä ryhmissä alettiin tutkia, jonka tuloksena pakkojohtaminen muuttui asenteella johtamiseen. Johtajan oman tekemisen ja käyttäytymiseen perustuva johtajuus oli suosiossa 1950-luvulla. Tämän myötä havaittiin myös johtajan roolin merkitys ryhmän tehokkuuteen.

1900- luvun puolivälissä oltiin jo siis selkeästi matkalla kohti nykyistä älyllistä johtamista, ryhmässä työskentelyä ja oli päästy irti väkisin johtamisesta. Osakseen sen vuoksi, että ihmisten käyttäytymistä ja johtamista alettiin tutkia tarkemmin. 1960-luvulla johtajuus kuvattiin seuraavasti ”johtajuus on tietyn henkilön toimintaa, joka vaikuttaa toisiin henkilöihin ohjaamalla kaikkia yhteiseen suuntaan”. 1970- luvulla ymmärrettiin johtajuuden olevan vuorovaikutusta ihmisten välillä, joka perustuu arvoihin ja motiiveihin. Myös talouden, politiikan ja muiden resurssien ymmärtäminen havaittiin etenkin kilpailun kannalta tärkeäksi. Työtä ei enää tehty pelkästään taloudellisten tekijöiden vuoksi, vaan myös sosiaalisten sekä ihmisenä kehittymiseen liittyvien asioiden takia. Johtajuuden teemat 1980-luvulla olivat muun muassa ihmisten ja asioiden johtaminen ja esiin nousi ajatus laatujohtamisesta.

Johtajuuden kehittyminen tähän saakka vaikuttaa hyvin loogiselta. Jos vertaillaan johtamisen ja johtajuuden kehittymistä viimeisen sadan vuoden aikana, huomataan sen olleen suhteellisen hidasta. Nykypäivän globaalissa maailmassa johtaminen on organisaatioiden yksi tärkeimmistä kilpailukeinoista, johtajuusteorioita on lukemattomia ja uusia kehitetään jatkuvasti. Maailmassa kaikki kehittyy ja muuttuu nopeampaan kuin koskaan ennen, on siis selvää, että myös johtamisen täytyy muuttua. Johtajuuden kehittymiseen on nykyään niin paljon erilaisia työkaluja kuin ennen ja sitä osataan tutkia huomattavasti tarkemmin kuin johtajuuskulttuurin alkuaikoina. Suurimpia vaikuttajia tähän on varmasti internetin läpimurto ja kaupallisten alojen kasvu koko maailmassa.

Hyvä johtaja

Hyvän johtajan vaatimuksina on perinteisesti pidetty korkeaa älykkyyttä, pitkällistä koulutusta ja analyyttistä kykyä. Näiden vaatimusten rinnalle on noussut hyvät kommunikointitaidot, joita monet arvostavat johtajan tärkeimmäksi ominaisuudeksi. 1990-luvulla johtamiseen liitettiin usein käsite henkilöstöjohtaminen. Tällöin johtamisesta tuli kriittinen tekijä yrityksen menestykselle. 2000-luvulle siirryttäessä esiin nousi yksilön merkitystä organisaatiolle korostava osaamisen johtaminen.

2010-luvulla johtamiseen on liitetty entistä enemmän tavoitejohtaminen ja suoritusten johtaminen. Tavoitejohtamisessa johtajan ensisijainen tehtävä on määritellä yrityksen tavoitteet niin, että työntekijät ymmärtävät ne ja osaavat toimia tavoitteiden mukaisesti. Nykypäivän ajattelussa tuntuu olevan lähtökohtana johtajan vastuu ja virheistä usein kuulee syytettävän eritoten johtoporrasta. Tämä on tullut vastaan jo vähäiselläkin kokemuksella työelämästä. Esimerkiksi suurten globaalien yritysten- ja valtioiden johtajilla on paljon valtaa poliittisesti sekä taloudellisesti. Johtajien vastuu nykypäivänä luo painetta suoriutumiselle, sillä huonot johtajat nousevat väkisinkin median myrskyn keskelle huonoilla päätöksillä ja valinnoilla. Nykypäivän johtajuuden haasteisiin kuuluu myös talouden merkityksen kasvaminen ja uusi globaali talous, johon lukeutuvat mm. monikulttuuristuminen, medialisoituminen ja ekologisoituminen.

Nykyaikaisen johtamisen piirteet

Kommunikointi ja syväjohtaminen ovat nykypäivän vallitsevia johtamistrendejä. Syväjohtamisessa keskitytään ihmisten johtamiseen ja yksilöiden väliseen vuorovaikutukseen. Moni suomalainen on päässyt maistamaan tätä varusmiespalveluksessa, jossa varusmiehiä koulutetaan syväjohtamisen malliin. Puolen vuoden pikakurssilla syväjohtaminen vaikuttaa hyvin toimivalta ja helposti omaksuttavalta menetelmältä. Toki yritys- ja sotilasjohtajuus toimivat eri tavalla.
Työntekijän merkitys johtajuuden näkökulmasta on muuttunut merkittävästi vuosien varrella. Teollistumisen aikaan työntekijän oletettiin olevan passiivinen ja ajavan vain omaa etuaan, jonka vuoksi johtamistyylistä muodostui pakottava ja määräilevä.

Koulutustason nousu ja yhteiskunnan demokratisoituminen muuttivat käsitystä ihmisestä työntekijänä. Työntekijän rooli alettiin nähdä tärkeämpänä ja aktiivisempana. Tämän myötä työntekijän sosiaaliset tarpeet otettiin huomioon ja johtaminen muuttui kannustavaan toimintamalliin. Nykypäivänä työntekijä nähdään yrityksen tärkeänä voimavarana ja merkittävänä osana yritystä ja niihin panostetaan sen mukaisesti. Johtajan on osattava tunnistaa työntekijöiden taidot ja arvostaa erilaisuutta, jotta saadaan muodostettua tehokkaita ja toimivia tiimejä. Hyvin organisoitu ja johdettu tiimi ilmenee tuottavuudessa, resurssien tehokkaassa hallinnassa, päätösten tekemisessä ja ongelmien ratkaisussa sekä luovuudessa.

Johtajuuden haasteet

Tulevaisuuden johtajuus tulee varmasti kehittymään vielä ihmisläheisempään suuntaan. Työntekijään panostetaan entistä enemmän ja kynnys työntekijän ja esimiehen välissä on madaltumaan päin. Tämä tarkoittaa kommunikaation helpottumista ja kehittymisen lisääntymistä. Kommunikaation lisääntyessä tiedonsiirto on katkotonta ja myös työntekijällä on mahdollisuus kertoa mielipiteensä muutoksista tai ideoista.
2000-luvun johtajalle vaatimustaso on korkea. 2000-luvun johtajalta vaadittuja taitoja ovat muun muassa kansainvälisyys, innovatiivisuus, sitoutuminen, sinnikkyys ja yhteistyötaidot. Toki vaatimukset määräytyvät johdettavan yrityksen koon, alan ja henkilöstön mukaan. Esimerkiksi suurissa teknologiayrityksissä vaaditaan johtajalta erilaisia asioita kuin vaikkapa suuren vaateketjun johtajalta, vaikka kyse olisi saman kokoluokan yrityksistä. Nykyään asetetaan paljon painoarvoa johtajan aiemmille meriiteille ja koulutukselle. Onkin hyvin tyypillistä, että ylimmän johdon tehtäviin rekrytoitavat ihmiset bongataan suoraan toisesta yrityksestä töihin. Tätä kutsutaan myös headhunttaukseksi. Koulutuksen tuoma titteli on jo itsessään tärkeä, sillä se luo jo pätevän mielikuvan, vaikka johtajasta ei muuta tietäisikään. Johtaja on yrityksen näkyvä keulakuva, jonka saavutuksilla ja teoilla on iso merkitys menestykseen.

Johtajuuden muutos on ollut suuri viimeisen sadan vuoden aikana, mutta johtamisen tavoitteet ovat pitkälti samat kuin ennen. Johtaja pyrkii saavuttamaan asetetut tavoitteet ohjaamalla alaisiaan oikeaan suuntaan. Johtajuuden muutoksesta vastaa teknologian, markkinoiden ja talouden kehitys. Kehityksen myötä johtamisen vaatimustaso on kasvanut ja johtajilta vaaditaan ihmistuntemusta ja älykkyyttä entistä enemmän. Tämä kaikki kiteytettynä, viimeisen sadan vuoden aikana johtajan ja alaisen välinen ruoska on vaihtunut rakentaviin keskusteluihin

oamk_kone

Tunteella ja taidolla, Oamk Konetekniikka. Jo vuodesta 1894. Olemme Suomen kuudenneksi suurimman ja hakijamäärältään neljänneksi suosituimman ammattikorkeakoulun Konetekniikan osasto. Yhteisenä tavoitteena meillä on ylläpitää vetovoimaista, haluttua ja nykyaikaista koulutusohjelmaa, sekä luoda opiskelijoillemme insinöörin identiteetti ja sen avulla luoda opiskelijasta rautainen ja työllistyvä insinööri! Oletko sinä seuraava Konetekniikan insinööri? Pallo on sinulla!

Saatat pitää myös näistä...

Vastaa