Tuotosseurantaa maitotiloilla
Suoritin toisen harjoitteluni ProAgria Keski-Pohjanmaalla tuotosseurannan tehtävissä touko- elokuussa 2018. Tuotosseuranta muodostuu tilalla kerättävästä maidontuotantotiedosta, niistä lasketuista tuloksista sekä tiedon analysoinnista. Tuotosseurannasta on hyötyä, koska sen avulla saadaan vertailuja muiden tilojen tuloksiin, eläin- ja karjakohtaista terveys- ja tuotostietoja johtamiseen, arkea helpottavia työlistoja, helppoutta maidon laadun hallintaan sekä työvälineitä eläinaineksen kehittämiseen. Mitä et mittaa, sitä et voi muuttaa!
Tämä hieno pakettiauto herätti varmasti huomiota ympäri maakuntaa ajellessa.
Työni oli suurimmaksi osaksi toimistotyötä, asiakastyötä maatiloilla sekä autolla ajamista ympäri maakuntaa. Työnkuvani oli todella laaja, eikä työssä ollut kahta samanlaista päivää. Keskeisimpiä työtehtäviäni oli tuotosseurantatiedon tallennus eli tilat lähettivät meille koelypsykortteja, joissa oli maitomäärät jokaiselta lehmältä. Minun tehtäväni oli tallentaa tiedot Minun Maatilani-ohjelmaan, tarkistaa tiedon laatupisteet ja lähettää asiakkaalle huomiolistat postilla tai sähköpostilla. Jos laatupisteissä oli jotain huomautettavaa, esimerkiksi tuotosseurannan ja meijerin maitomäärä tai rasvan määrä poikkesivat selkeästi toisistaan, täytyi soittaa asiakkaalle ja kysyä, mistä tämä ero saattaisi johtua. Tarvittaessa opastimme ja muistutimme asiakasta, miten näyte tulisi ottaa hyvin.
DeLavalin robotin näytteenotto meneillään. Näytteenottolaite näkyy vasemmassa alakulmassa.
Tein myös näytteenottopalveluita kaikenlaisilla tiloilla monenlaisilla laitteilla, enimmäkseen lypsyrobottien näytteenottoa. Tehtävänäni oli aloittaa näytteenotto eli kiinnittää näytteenottolaite robottiin ja katsoa, että se lähtee toimimaan oikein. Laitteen annetaan olla robotissa niin kauan, että jokainen lehmä on käynyt lypsyllä eli noin 12–24 tuntia. Seuraavana päivänä mentiin tilalle irrottamaan näytteenottolaite robotista ja lähettämään maitomäärät ja näytepullojen viivakoodit tietokoneohjelmilla eteenpäin meijerille ja laskentakeskukseen.
Osallistuin myös koelypsyihin elektronisilla maitomittareilla. Elektroninen maitomittari mittaa maidon määrän, ottaa sopivan määrän näytettä pulloon ja yhdistää pullon viivakoodin ja lehmän numeron. Teimme myös muutaman koelypsyn EziScannerilla, jolla saadaan helposti yhdistettyä lehmän maitomäärä viivakoodipullon tietoihin.
Elektroninen maitomittari kiinnitettynä lypsykoneeseen ja lypsy on valmis alkamaan!
Jokaisen kuukauden viimeinen viikko oli kiireistä aikaa, kun pesimme ja huolsimme mekaanisia maitomittareita ja veimme niitä tiloille. Suurimmaksi osaksi parsinavettatilat ja jotkut lypsyasematilat vuokraavat ProAgrialta kuukausittain mekaanisia mittareita ja niiden vuokraamiseen on kehitetty ”mittarikierto” eli viemme puhtaat mittarit yhdelle tilalle, he tekevät koelypsyn ja vievät mittarit taas seuraavalle tilalle ja niin edelleen. Jokaisella kierrolla on noin 5–10 lähellä toisiaan sijaitsevaa tilaa ja mittarit viedään seuraavalle tilalle tekemämme vuorolistan mukaisesti. Kun viimeisenä vuorossa ollut tila oli tehnyt koelypsyn, se ilmoitti siitä meille ja tiesimme hakea mittarit tilalta pestäväksi. Mittareiden pesussa tuli kiinnittää eniten huomiota siihen, että eläintaudit eivät leviä mittareiden mukana tilalta toiselle.
Osallistuin myös mekaanisten maitomittareiden ja yhden lypsyaseman testaamiseen. Maitomittarit pitää testata säännöllisesti, jotta ne mittaavat maitomäärän varmasti oikein.
Kesä ProAgrialla oli todella opettavainen ja antoisa. Sain tehdä itsenäistä työtä ja pääsin näkemään ja tekemään laajasti erilaisia asioita.
Mila Tuikka, agrologiopiskelija
