Lypsykarjatilan arjen sisäistäminen
Suoritin kolmen ja puolen kuukauden harjoittelun kotitilallani. Harjoittelussa perehdyin syvemmin eläinten hoitoon ja ruokintaan mm. tarkastelemalla eläinten ruokintaa ProAgrian asiantuntijan kanssa. Lisäksi harjoittelussa sain kokemusta yrityksen hallinnollisesta puolesta, johon kuului esimerkiksi tuotantopanosten kilpailutus ja yrityksen talouden tunnuslukuihin tutustuminen.
Tilan päätuotantosuunta on lypsykarjatalous. Karja koostuu noin 80 lypsävästä ja nuorkarjasta. Tilalla viljellään pääasiassa nurmea ja ohraa, joiden lisäksi viljelyssä oli tänä vuonna maanparannuskasveja. Sivuelinkeinona tilalla harjoitetaan koneurakointia, mm. lietteenlevitystä ja puimista.
Työt alkoivat toukokuussa kevätkiireiden aikaan. Työpäivä käynnistyi lypsykoneen ääneen klo 5 aamulla, minkä jälkeen alkoivat peltotyöt. Peltotyöt jatkuivat aina iltalypsyyn saakka, ja useimpina iltoina peltotöitä jatkettiin vielä iltalypsyn jälkeenkin. Työpäivän pituus kylvöntöiden ja sadonkorjuiden aikana venyi 16-tuntiseksi.
Eläinten hoidossa sain aikasempaa enemmän vastuuta mm. sairaslomituksen ja kesäloman lomituksen aikana. Lomittaessa täytyi tehdä myös vaikeita päätöksiä, joista yksi oli pahasti sairaan eläimen lopettaminen eläinlääkärin hoitoyrityksistä huolimatta. Muutamasta vastoinkäymisestä huolimatta lomitukset menivät pääsääntöisesti hyvin.
Tämän kesän harjoittelu meni kokonaisuudessaan jouhevasti. Suoritin tämän harjoittelu II:n ensimmäisestä harjoittelusta poiketen kotitilallani, koska työvoimalle oli kova tarve. Suosittelen kuitenkin muille käymään harjoittelussa muualla, esimerkiksi toisella tilalla, jotta saa näkemystä ja kokemusta omaa tulevaisuuttaan varten.
Jere Mäki-Asiala, neljännen vuoden agrologiopiskelija
Kylvötöissä
Nurmien lannoitusta sadonkorjuun jälkeen
