Opettajavaihto Helsingin yliopistossa lääketieteellisessä tiedekunnassa

Kirjoittaja
Heidi Vierimaa
Lehtori
Oulun ammattikorkeakoulu

KOPE-hankkeen opettajavaihtoa esiteltiin työpaikallamme osastokokouksen yhteydessä alkuvuodasta 2019 ja heti otin aiheesta kopin. Anatomian ja fysiologian opettajan työ on kuitenkin loppujen lopuksi melko yksinäistä puurtamista. Ala on melko pitkälle erikoistunut ja asiantuntijoita ja kollegoita on vähän. Ajatustenvaihto ja vertaisarviointi on suunnattoman arvokasta tässä työssä.

Kuulun kansalliseen anatomiyhdistykseen, Anatomici Fenniae, joka koostuu yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen anatomian ja fysiologian opettajista. Kävin mielessäni läpi sopivia kohdeorganisaatioita ja –henkilöitä. Päätin ottaa yhteyttää professori Matti Airaksiseen Helsingin yliopistoon tiedustellakseni mahdollisuutta tulla opettajavaihtoon heille pikaisesti jo kevään 2019 aikana. Matti ohjasi minut ottamaan yhteyttä lehtori Suvi Viranta-Kovaseen.

Olin katsellut kalenteristani sopivaa viikkoa vaihdon ajankohdalle – siis itselleni sopivaa viikkoa opetusjärjestelyjen puolesta. Sitten vain oli toivottava, että suunnittelemani viikko sopisi myös kohdekoululle. Pelkäsin hieman etukäteen, että ajankohta olisi huono. Kyseessä on kuitenkin loppukevät ja monessa koulussa opetus on jo loppunut. Minulla kävi kuitenkin tuuri, sillä Helsingissä oli kyseisellä viikolla tarjolla runsaasti valinnaista opetusta. Kun näin Suvin esittämän lukujärjestyksen, minulle tuli suorastaan runsauden pula siitä, mihin haluaisin osallistua.

Maanantaiaamuna 6.5.2019 seikkailin sitten suhteellisen onnistuneesti paikan päälle Haartmaninkadulle Biomedicum 1 –rakennukseen ja löysin kuin löysinkin ryhmän, jota minun oli tarkoitus aamupäivällä seurata. Suvi Viranta-Kovasella oli käynnistynyt lääketieteen varhaisvaiheen opiskelijoille tarkoitettu valinnainen opintojakso selän anatomiasta. Kyseessä oli pieni ryhmä (alle 10 opiskelijaa). Opettaja esitteli opintojakson, siihen kuuluvat osiot, tehtävät ja vaatimukset sekä arvioinnin. Opiskelijoille oli annettu ennakkotehtävänä Moodle-alustalla kerrata selän anatomiaa peruskurssilta ja lisäksi täyttää muutama kuva. Opetustilanteessa käytettiin SECTRA –nimistä anatomian ohjelmaa. Tästä löytyy hyvin tarkkoja leikekuvia (oikeita dissektiokuvia ja myös piirroskuvia) kehosta. Ohjelmaan kuului jättimäinen ”tabletti”, jolta opettaja näytti rakenteita. Aluksi opettaja piti rakenteista lyhyen johdannon. Sen jälkeen opettaja etsi ohjelmasta sopivan kuvan ja antoi sen ”pähkäiltäväksi” pienryhmälle. Pienryhmä sai hetken miettiä, mitä rakenteita kuvassa näkyy. Sen jälkeen ryhmä esitteli koko porukalle, mihin he olivat päätyneet ja miksi. Lopuksi annettiin tehtävät seuraavalle päivälle (kuvien nimeäminen). Apuna kehotettiin käyttämään IMAIOS –tietokantaa, joka Helsingin yliopistolla on kirjastossa käytössä. Lounaalle menin Suvin ja radiologian opettajan kanssa. Keskustelimme yleensä opetuksesta ja Moodle-alustojen käytöstä sekä sähköisistä tenteistä. Iltapäivällä Suvi Viranta-Kovasella oli lyhyet johdantoluennot selän sekä kaulan ja pään dissektioihin. Opetus oli perinteistä luento-opetusta.

Tiistaina 7.5.2019 olin seuraamassa fysiologian opettaja Liisa Peltosen opintojaksoa. Vuorossa oli liikuntalääketieteen seminaari, jossa esiintyi alan asiantuntijoita eli liikuntalääketieteen erikoislääkäreitä. Päivä oli itsellekin varsinainen ja mielenkiintoinen koulutuspäivä, sillä toiminhan oman oppilaitokseni anatomian opettajana fysioterapeuteille. Lisäksi omien harrastusteni puitteissa olen liikuntafysiologiasta erittäin kiinnostunut. Tämä päivä antoi minulle hyvin paljon substanssiosaamista, vaikkeivät pedagogiset menetelmät olleet esitelmiä kummempia. Oli kuitenkin ilo kuunnella varsinaisten asiantuntijoiden näkemyksiä aiheista kuten kasvuikäisten rasitusvammat ja liikkujan ylikuormitus. Iltapäivällä seurasin selkäporukalle järjestettyä selän tutkimisen opetusta, jossa mukana oli vierailijoita, kuten hieroja/fysioterapeutti sekä osteopaatti. Nämä esittivät selän tutkimukseen liittyviä näkökohtia oman ammattinsa näkökulmasta ja antoivat sitten opiskelijoille tehtäviä aiheeseen liittyen (harjoiteltiin mm. erilaisia hierontatekniikoita sekä tehtiin erilaisia testejä mm. reflekseihin liittyen).

Keskiviikkoaamupäivällä 8.5.2019 oli saman selkäporukan opetusta, jota olin seurannut jo maanantaina. Nyt käytiin läpi ryhmässä maanantaina annettuja kotitehtäviä. Opiskelijat kyselivät toisiltaan, miten kukin oli ratkaissut tehtäviä. Tehtävistä keskusteltiin, mikä oli erittäin hedelmällistä, koska tarinat laajenivat koskemaan myös sairauksia ja kliinisiä sovelluksia. Sitten opettaja avasi Moodleen pistokokeen, jonka kukin opiskelija pääsi itsenäisesti tekemään. Tämän jälkeen pistokoe käytiin ryhmänä läpi ja mietittiin, mitkä ovat oikeita vastauksia ja miksi. Tämä pistokoeidea oli mielestäni aivan loistava, sillä huomasin sen motivoivan opiskelijoita paljon. Haluaisin itsekin käyttää vastaavaa ideaa. Tosin se vaatisi sen, että kaikilla opiskelijoilla on joko kannettava tietokone tai tabletti – tai sitten koe tehtäisiin perinteisenä paperiversiona. Keskiviikkoiltapäivänä olin seuraamassa pään ja kaulan alueen dissektioita, joihin edellisenä päivänä oli perehdytetty. Tässä porukassa oli mukana pääasiassa hammaslääketieteen opiskelijoita, yksi logopedian opiskelija ja pari lääketieteen opiskelijaa. Dissektioissa käytetään palsamoituja vainajia, joilta opiskelijat sitten etsivät tiettyjä rakenteita ohjeen mukaan pienissä ryhmissä. Nämä opiskelijat olivat harrastaneet dissektioita myös aiemmin, joten heiltä homma sujui melko rutiinilla. Dissektioiden käyttäminen opetuksessa on yliopistoissa mahdollista jossain määrin, mutta ammattikorkeakouluille se ei tule kyseeseen, koska materiaalia (vainajia) on niin vähän. Opiskelijat kuitenkin näyttivät olevan erittäin motivoituneita tähän. Itse etsimällä oikeasta ihmisestä rakenteita on toki eri asia kuin katsoa muovisia malleja tai kuvia.

Keskiviikkoillaksi järjestyi ylimääräinen ”tilaisuus”. Meilahden sairaalasta tuli iltapäivän dissektioiden aikana viesti, että sieltä olisi vainaja tulossa illalla palsamoitavaksi. Suvi ja preparaattori ehdottivat, että olen tervetullut seuraamaan operaatiota illalla klo 19. Ilman muuta tietysti menin. Oikeastaan mitään kovin kummoista asiassa ei kuitenkaan ollut. Kun tulin paikalle, preparaattori oli jo riisunut ja pessyt vainajan ja preparoinut häneltä reidestä verisuonen auki. Tämän kautta vainajalle pumpataan liuosta, joka ”desinfioi” ja säilöö ruumiin opetuskäyttöä varten. Vainaja on valmis opetuskäyttöön noin 2 kk kuluttua tästä käsittelystä.

Torstaina 9.5.2019 oli fysiologian kurssilla vierailu käynti Mäkelänrinteen urheilulukioon, jossa oli ohjelmassa Suomen urheiluakatemian toiminnan esittelyä. Puhujina oli liikuntalääketieteen erikoislääkäri, psykologi, valmentaja, fysioterapeutti sekä ravitsemustieteilijä. Taas sain itseäni kiinnostavaa informaatiota reppukaupalla kotiin viemisiksi. Aiheista virisi myös rutkasti keskustelua opiskelijoiden kanssa. Koin olevani etuoikeutettu päästessäni tähän vierailuun mukaan. Se toimi samalla koulutuspäivänä itselleni.

Perjantaina 10.5.2019 seurasin vielä selkäkurssin opiskelijoiden esitelmiä. Esitelmien aiheet oli annettu jo maanantaina. Hauska oli havaita, että pari esitelmää esitettiin ruotsiksi. Oulusta ei moiseen erikoisuuteen aivan heti törmää, mutta Helsingissä ruotsia puhuvien opiskelijoiden määrä on kuitenkin merkittävä.

Kaiken kaikkiaan vaihtoviikko sattui minulle erittäin sopivaan saumaan. Omaa lähiopetusta ei tuolloin ollut, mutta Helsingissä oli tarjolla runsaasti erilaisia valinnaisia anatomian ja fysiologian opintojaksoja. Pääsin näkemään monenlaisia menetelmiä (digitaalisia tietokantoja, luento-opetusta, asiantuntijaluentoja, dissektioita, vainajien käsittelyä, opiskelijoiden esitelmiä). Lisäksi oman oppiaineen hallinta harppasi ison askeleen eteenpäin. Voin suositella tällaista vaihtoviikkoa ihan jokaiselle opettajalle.

KOPE-hankkeen järjestämässä Opettajavaihdossa opettaja vierailee toisessa (vastakkaisessa) Suomen korkeakoulussa 2-5 päivän ajan ja seuraa opetus- ja/tai ohjaus ja/tai muita korkeakoulupedagogiseen toimintaan liittyviä tilanteita. Opettajavaihdossa opettajalla on mahdollisuus seurata muissa korkeakouluissa toimivien kollegoiden työtä ja tutustua heidän ratkaisuihinsa opetus/ohjaustilanteissa. Lisätietoja: https://www.oamk.fi/fi/tutkimus-ja-kehitys/hankkeet/kope/teemat/vertaisoppiminen1/opettajavaihto1/