Sitä saa, mitä tilaa – korkeakoulujen kestävän kehityksen työ osaksi ministeriön rahoitusohjausta?

Ilmasto ei odota

Kansainvälinen ilmastopaneeli (IPCC) julkaisi lokakuussa 2018 Global warming of 1,5ºC -raportin [1], jonka viesti oli yksiselitteinen. Ilmasto lämpenee hälyttävällä tavalla. Raportin viesti noteerattiin laajasti, kansainvälisesti ja kansallisesti. Raportin myötä ilmastopolitiikasta tuli kaikkien asia, ja nyt erityisesti nuorten asia. Euroopassa ja muualla maailmassa nuoret aktivoituivat ja alkoivat osallistua ilmastolakkoihin [2]. Myös Oulussa järjestettiin mielenilmauksia [3]. Tunnettu kasvo ja liikkeellepaneva voima nuorten marsseissa on ollut ruotsalainen Greta Thunberg. Hän on 16-vuotias ilmastoaktivisti, jolle kaikkein tärkeintä on ilmasto-oikeudenmukaisuus (eng. climate justice) ja elävä planeetta, ei suosio [4].

Nuorten viesti on selkeä, tarvitaan nopeita päätöksiä, sillä ”ilmasto ei odota”. Sama sanoma toistuu myös muualla. Pääviesti on, että IPCC:n laaja tutkimusaineisto puhuu puolestaan, nyt tarvitaan vastuullisia tekoja ja päätöksiä. Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston yhteistyönä järjestämässä Sustainability Science Days -konferenssissa 9.–10.5.2019 paneuduttiin tiedon ja tutkimuksen hyödynnettävyyteen [5]. Yleisteemana oli vastuullinen tuotanto ja kulutus, mikä on yksi YK:n Agenda 2030 kestävän kehityksen päämääristä [6] ja liittyy oleellisesti ilmastonmuutoksen torjuntaan (ks. kuvio 1).

KUVIO 1. Infograafi IPCC:n 1,5 asteen raportin pohjalta (Ilmatieteen laitos, Ympäristöministeriö ja Ilmasto-opas.fi)

Vastuunkanto edellyttää uskallusta, ketteryyttä ja yhteistyötä

Asioiden monitahoisuus, kompleksisuus, systeemiajattelu, monialainen yhteistyö ja uudenlainen tapa toimia korostuivat useissa konferenssin puheenvuoroissa, riippumatta siitä, mistä näkökulmasta asioita tarkasteltiin (esimerkiksi rakentaminen, ruoka, lentomatkustaminen). Peräänkuulutettiin uskallusta toimia, kykyä ottaa riskejä, sillä parhaimmat ratkaisut eivät synny ensiyrittämällä. Ehkä eniten konferenssiyleisöä haastoi Derk Loorbach, Rotterdamin Erasmus yliopiston DRIFT-tutkimusinstituutin professori. Hänen mielestään innovointi tai innovaatiot eivät ilmeisesti ole ratkaisu kestävään kehitykseen:

Olemme innovoineet vuosikymmenet, ja usein ne saavat aikaan vain lisää kulutusta.

Nyt tarvittava muutos, siirtyminen uudenlaiseen tieteen ja tekojen tekemiseen luo professori Loorbachin mukaan jännitteitä eri toimijaryhmien välille, mitä ei voida välttää. Rotterdamin kaupungilla on tästä omakohtaista kokemusta. Heillä on Euroopan suurin satama-alue, joka tavoittelee kasvihuonekaasupäästöjen osalta nollatasoa vuoteen 2050 mennessä [7].

Kestävää kehitystä ja ilmastonmuutosta käsittelevässä konferensseissa osallistujien samanmielisyys on lähes käsinkosketeltavaa. Yhteisesti jaetaan huoli ja kiireellisyyden vaatimus, edustipa kannanottaja yksityistä, julkista tai kolmatta sektoria. Vastuunkanto koskettaa kaikkia, organisaatioita, yrityksiä ja yksilöitä. Poliittisilta päättäjiltä toivotaan nykyistä ketterämpää ja resurssitehokkaampaa toimintaa. Yksittäiset, kriittisimmät puheenvuorot pitivät nuoret konferenssiosallistujat. Heidän pääviestinsä oli sama kuin nuorten vaatimus ilmastomarsseissa: tekojen aika on nyt.

Korkeakoulujen kestävän kehityksen vastuu osaksi rahoitusmalleja

Erilaiset tieteen ja tutkimuksen päivät muistuttavat omalta osaltaan korkeakoulujen tärkeästä tehtävästä. Yleisönä ja puhujina on paljon nuoria aikuisia. Korkeakoulut kouluttavat näitä nuoria vastuullisiksi tulevaisuuden tekijöiksi työelämään, jonka osaamistarpeisiin tulisi pystyä vastaamaan. Yksistään Suomen ammattikorkeakouluissa opiskeli vuonna 2018 reilu 125 000 amk-tutkinto-opiskelijaa, tulevaisuuden asiantuntijaa [8]. Sustainability Science Days -konferenssin aikana tuli selkeästi ilmi, että yleisö odotti korkeakouluilta entistä systemaattisempaa työskentelyä ja konkreettisia näyttöjä kestävän kehityksen edistämiseksi.

Korkeakoulujen tulee olla edelläkävijöitä. Yleisön mielestä tehokkain tapa ratkaista asia on tehdä se rahoitusohjauksen kautta. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot käyvät säännöllistä keskustelua opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Nelivuotiset sopimukset määrittävät yhteiset ja korkeakoulukohtaiset tavoitteet, joita seurataan ja joista raportoidaan. Mikäli rahoitusmalli edellyttäisi korkeakouluilta selkeitä näyttöjä kestävän kehityksen edistämisessä, tekoja tehtäisiin. Ministeriö saisi sitä, mitä tilaisi. Ministeriön ehdotus uudesta rahoitusmallista 2021 antaa muutokseen tarvittavan mahdollisuuden [9]. Konferenssiyleisö osoitti esitykselle vahvaa kannatusta.

 

Virkkula Outi
lehtori, luonnonvara-ala


Lähteet

[1] IPCC. 2018. Global Warming of 1.5°C. An IPCC Special Report on the impacts of global warming of 1.5°C above pre-industrial levels and related global greenhouse gas emission pathways, in the context of strengthening the global response to the threat of climate change, sustainable development, and efforts to eradicate poverty. Special report. Hakupäivä 14.5.2019.

[2] Laville, S., Taylor, M. & Hurst, D. 2019. ’It’s our time to rise up’: youth climate strikes held in 100 countries. The Guardian 15.3.2019. Hakupäivä 14.5.2019.

[3] Alasuutari, P. 2019. ”Teidän päätökset, meidän tulevaisuus” – nuoret vaativat Oulussa päättäjiltä nopeita toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Kaleva 15.3.2019. Hakupäivä 14.5.2019.

[4] Greta Thunberg full speech at UN Climate Change COP24 Conference.  Youtube. Hakupäivä 14.5.2019.

[5] Making use of sustainability science. Sustainability Science Days, 9–10 May 2019, Helsinki and Espoo, Finland. Hakupäivä 14.5.2019.

[6] United Nations. Sustainable development goals. Hakupäivä 14.5.2019.

[7] Port of Rotterdam. 2017. Zero-emission port by 2050. Netherlands. Hakupäivä 14.5.2019.

[8] Ammattikorkeakoulujen opiskelijat. Opetushallituksen tilastopalvelu Vipunen. Opetushallitus ja opetus- ja kulttuuriministeriö. Hakupäivä 14.5.2019.

[9] Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2018. Luovuutta, dynamiikkaa ja toimintamahdollisuuksia. Ehdotus ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen rahoitusmalleiksi vuodesta 2021 alkaen. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 35. Helsinki. Hakupäivä 14.5.2019.

KUVIO 1. Infograafi IPCC:n 1,5 asteen raportin pohjalta (Ilmatieteen laitos, Ympäristöministeriö ja Ilmasto-opas.fi). Hakupäivä 14.5.2019.

 

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019060418380

Saatat pitää myös näistä...

Vastaa