Oletko kuullut biopankeista? Jos olet, niin tiedätkö mistä on kyse? Bioanalyytikko-opiskelijoiden kokemukset biopankista ja asiakkaiden biopankkiverinäytteeseen liittyvästä näytteenotosta

Biopankkitoiminta on kasvanut viime vuosina ja yhä useammalta näytteenoton asiakkaalta pyydetään suostumus antaa verinäyte biopankkia varten. Harvalla on kuitenkaan tietoa siitä, että mistä biopankkitoiminnassa on kyse.

KUVA: angellodeco/Shutterstock.com

Suomessa toimii yhteensä 10 valtakunnallista ja alueellista biopankkia. Biopankit keräävät ja arkistoivat biologisia näytteitä, kuten veri- ja kudosnäytteitä. Näitä näytteitä biopankit luovuttavat akateemisille tutkimusryhmille, julkisille ja yksityisille terveydenhuollon toimijoille sekä lääkealan yrityksille Suomeen ja ulkomaille erilaisia tieteellisiä tutkimuksia varten. Biopankkien toimintaa ohjaavien tiukkojen tietosuojalakien ja -käytäntöjen vuoksi tiedot säilyvät turvassa, eivätkä päädy vääriin käsiin. Tutkimusten tulee hakea eettisen lautakunnan ja biopankin lupa käyttää näytteitä. [1] Biopankkilaki määrää, että kerättävien näytteiden käyttö, säilyttäminen ja muun käsittelyn pitää olla perusteltua. Biopankilla tulee olla kirjalliset toimintaohjeet näytteiden käsittelyä, tietoturvaa ja tietosuojaa varten. [2]

Tutkimus- ja kehittämisosaaminen sosiaali- ja terveysalalla -opintojakson laadullisen tutkimuksen osiossa toteutettiin tutkimus, jonka tarkoituksena oli kuvata bioanalyytikko-opiskelijoiden kokemuksia ja tietämystä biopankista, sekä opiskelijoiden kuvaamia kokemuksia asiakkaiden biopankkiverinäytteeseen liittyvästä tietoon perustuvasta suostumuksesta ja näytteenotosta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jolla voidaan lisätä bioanalyytikko-opiskelijoiden tietoisuutta biopankista ja biopankkiverinäytteeseen liittyvästä suostumuksesta ja näytteenotosta sekä tuoda biopankin toimintaa esiin.

Aineisto kerättiin helmikuussa 2019 ryhmähaastattelulla, johon osallistui kuusi bioanalytiikan opiskelijaa. Aineistonkeruutilanteessa aihetta lähestyttiin avoimesti aiheeseen liittyviin teemoihin perustuen [3] [4]. Haastattelun kesto oli 60 minuuttia. Tutkimuksessa noudatettiin tutkimuseettisiä ohjeita hyvästä tieteellisestä käytännöstä [5]. Osallistuminen haastatteluun oli vapaaehtoista. Haastatteluun osallistuneet opiskelijat allekirjoittivat tutkimukseen osallistumisen tietoinen suostumus -lomakkeen. Haastattelu nauhoitettiin tutkimukseen osallistuneiden luvalla. Tutkimuksen aineisto litteroitiin sanasta sanaan ja analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Aineistosta poimitut pelkistetyt ilmaisut yhdistettiin saman sisältöisiksi alaluokiksi ja edelleen pääluokiksi. [6]

Ryhmähaastatteluun osallistuvilla bioanalyytikko-opiskelijoilla oli kattavasti tietoa biopankkitoiminnasta ja opiskelijoiden suhtautuminen siihen oli positiivista. Opiskelijat kokivat biopankkitoiminnan hyödylliseksi ja he kokivat, että biopankkitoiminnalla voidaan edistää terveydellistä hyvinvointia. Lisäksi opiskelijat uskoivat biopankkitoiminnan jatkuvan ja kehittyvän edelleen.

Opiskelijat olivat ottaneet asiakkaista näytteitä biopankkia varten ollessaan joko harjoittelujaksolla tai työelämässä. Bioanalyytikko-opiskelijat kokivat, että useilla asiakkailla ei ollut riittävästi tietoa biopankkitoiminnasta ja tiedon puutteen takia heillä oli epätietoisuutta siitä, mihin olivat antaneet suostumuksena. Asiakkailla oli myös ilmennyt epävarmuutta näytteen antamiseen liittyen sekä kiinnostuksen puutetta.

Tietoisuutta biopankkitoiminnasta tulee lisätä. Erityisesti bioanalyytikoiden tietoisuutta, sillä he ovat tärkeässä roolissa biopankkiverinäytteen otossa [7]. Jääkö biopankkien näytteitä ottamatta sen takia, koska suostumuksen antanut kokee, ettei hänellä ole tarpeeksi tietoa, jotta hän lopulta uskaltaisi antaa näytteen? Pitäisikö biopankkien olla enemmän esillä ja kertoa biopankkitoiminnasta aktiivisemmin, jotta tietämys biopankeista lisääntyisi. Näin opiskelijoiden, bioanalyytikoiden, tutkijoiden ja muun väestön tietämys ja luottamus biopankkitoimintaan kasvaisi, eikä näytteitä jätettäisi ottamatta tiedon puutteen vuoksi.

Paananen Taru, Kants Sanna, Nevalainen Jasmina, Pääskynen Sonja, Mätäsaho Taru
opiskelijat

Kajula Outi,
opettaja, terveydenhuollon erityisalat

Lähteet

  1. Bäckström, P., Heikkinen, H. & Lahdenperä, R. 2019. Laadunhallinnan toteuttaminen biopankissa. KliinLab 2, 44.
  2. Biopankkilaki 688/2012, §7.
  3. Hirsijärvi, S. & Hurme, H. 2014. Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Tallinna: Gaudemus.
  4. Kylmä, J. & Juvakka, T. 2007. Laadullinen terveystutkimus. Helsinki: Edita Prima Oy.
  5. Tutkimuseettinen neuvottelukunta. 2012. Hyvä tieteellinen käytäntö.
  6. Elo, S. & Kyngäs, H. 2008. The qualitative content analysis process. Journal of Advanced Nursing 62 (1), 107–115.
  7. Paldanius, M., Isohätälä, A. & Nyberg, P. 2018. Biopankkitutkimuksilla terveyttä ja parempaa hoitoa. Bioanalyytikko 2, 33–36.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019061720716

Saatat pitää myös näistä...

Vastaa