Ilmaisia lounaita ei ole, ainakaan avoimen toimintakulttuurin edistämisessä

Teksti: Tiina Tolonen

Suomessa on tehty jo useamman vuoden ajan systemaattisesti työtä sen eteen, että tieteen ja tutkimuksen avoimuus sekä avoimen tieteen mahdollisuudet tulisivat laajasti hyödynnettäviksi yhteiskunnassa. Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti vuonna 2014 tätä päämäärää tukemaan Avoin tiede ja tutkimus -hankkeen, tavoitteenaan saada Suomi nousemaan yhdeksi johtavista maista tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa. Tämän saavuttamiseksi päätettiin toteuttaa mm. toimintakulttuurin tilannekuvan kartoituksia, joiden avulla selvitettäisiin aina sen hetkistä avoimen toimintakulttuurin kypsyystasoa mm. suomalaisissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi tavoitteessa etenemisen tueksi myös Avoimen tieteen ja tutkimuksen tiekartan, jonka toimenpiteiden avulla yleisiä toimintaperiaatteita oli mahdollista jalkauttaa käytännön toimenpiteiksi eri toimijoiden vastuulle.

Avoin tiede ja tutkimus mielletään helposti asiaksi, joka ei ammattikorkeakouluja koske. Ammattikorkeakouluissa syntyy kuitenkin vuosittain runsaasti erilaisia aineistoja niin opetuksessa, TKI-toiminnassa kuin opiskelijoiden työnä. Näiden aineistonhallinta, erilaiset lupa- ja sopimuskäytänteet sekä aineistojen mahdollinen avaaminen sisältyvät avoimen tieteen ja tutkimuksen periaatteisiin. Avoin toimintakulttuuri tarkoittaa myös potentiaalisten yhteistyökumppaneiden näkökulmasta helpompaa löytyvyyttä ja mahdollisuutta vuorovaikutukseen. Samalla lisääntyy vaikuttavuus yhteiskunnassa ja sekä verkostoituminen. Ammattikorkeakoulujen osalta avointa toimintakulttuuria kuvataankin usein käsitteellä avoin TKI-toiminta, kun yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa käytetään käsitettä avoin tiede ja tutkimus.

Toimintakulttuurin tilannekuvan kartoitus käynnistyy vuonna 2015

Ensimmäinen avoimen toimintakulttuurin tilannekuvan kartoitus tehtiin vuonna 2015 ja sen aineistona toimivat kunkin organisaation ulkoiset verkkosivut ja niissä julkisesti saatavilla olevat strategiat, politiikkojen ja periaatteiden asiakirjat sekä tutkijoille tarkoitettu ohjeistus. Kartoituksen tietopohjaa täydennettiin organisaatioiden selvityspyyntöihin antamilla vastauksilla. Näiden tietojen pohjalta avoimuuden tasoa pisteytettiin ja pisteytyksen pohjalta hahmoteltiin viisi erilaista avoimen toimintakulttuurin kypsyystasoa. Kerätyn aineiston pohjalta kukin organisaatio asetettiin laaditulle kypsyystasoportaikolle. Avoimuuden tilan lisäksi pisteytyksen avulla pyrittiin myös tunnistamaan niitä kohtia, joissa organisaatiot ovat joko onnistuneet tai pärjänneet heikommin. Avoimuuden kypsyystasot kuvaavat tässä paitsi avoimuuden kulttuuria, myös organisaation kyvykkyyttä hyödyntää aineetonta pääomaansa sekä tehdä päätöksiään parhaalla tietopohjalla.

Vuoden 2015 tulosten mukaan korkeimmalle tasolle ei päässyt yksikään korkeakoulu. Suurin osa korkeakouluista sijoittui tasoille 1-2, joka tarkoittaa sitä, että avoimeen toimintakulttuuriin ei vielä ollut otettu askeltakaan tai että organisaatiokulttuuri oli vasta alkamassa muuttua avoimuuden hyötyjä ymmärtävään suuntaan. Kaikki ammattikorkeakoulut sijoittuvat tuolloin noille kahdelle alimmalle tasolle. Kaikkiaan selvitys osoitti, että yli puolessa korkeakouluista ollaan avoimuutta edistämässä aktiivisesti ja että yliopistot ovat ammattikorkeakouluja selvästi edellä avoimuudessa.

Avoimen toimintakulttuurin kypsyystaso korkeakouluissa vuoden 2015 selvityksessä

Avoimen toimintakulttuurin kypsyystaso korkeakouluissa vuoden 2015 selvityksessä

Ensimmäinen kypsyystason selvitys oli ainoa kerta, jolloin ammattikorkeakouluilla oli mahdollisuus ”ilmaisiin” pisteisiin. Kaikilla niillä organisaatioilla, jotka ilmoittivat ulkoisilla verkkosivuillaan noudattavansa Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston Arene ry:n Open Access -julkilausumaa, oli mahdollisuus saada täydet pisteet (3) kohdasta, jossa kysyttiin kehottaako organisaatio rinnakkaistallentamaan tutkimusjulkaisunsa avoimesti. Ilman mainintaa ko. julkilausumasta tai muusta rinnakkaistallentamisen suosittelemisesta, annettiin organisaatiolle vain yksi piste. Eli tässä kohtaa voisi jo melkein todeta, että ilmainen lounas on ollut tyrkyllä, sillä vaikka maininta verkkosivuilta löytyisikin, ei se kuitenkaan tarkoittanut, että rinnakkaistallentamista olisi todellisuudessa käynnistetty.

Vuoden 2016 kypsyystasoselvitys

Kypsyystasoselvityksiä ilmoitettiin jatkettavan koko Avoin tiede ja tutkimus –hankekauden ajan eli vuoden 2017 loppuun asti. Vuonna 2016 selvityksen kohteena olivat korkeakoulujen lisäksi suomalaiset yliopistosairaalat sekä Suomen Akatemia. Avoimempaan toimintakulttuuriin tähtäävät toimenpiteet olivat nyt selvästi käynnistyneet osassa organisaatioita, koska yksi organisaatio pääsi jo korkeimmalle kypsyyden tasolle, ja useat korkeakoulut hätyyttelivät sitä. Ammattikorkeakouluista huikeimman loikan teki Seinäjoen ammattikorkeakoulu, joka nousi tasolta 2 tasolle 4 ja oli myös ainoa ammattikorkeakoulu tuolla tasolla.

Avoimen toimintakulttuurin kypsyystaso v. 2016 selvityksessä

Avoimen toimintakulttuurin kypsyystaso v. 2016 selvityksessä

Vuoden 2017 kypsyystasoselvitys

Seuraavassa, eli vuoden 2017 selvityksessä oli mukana ainoastaan 12 tutkimuslaitosta sekä kolme kansallista tutkimusrahoittajaa, Koneen säätiö, Suomen Akatemia ja Tekes. Avoin tiede sidottiin kuitenkin kyseisenä vuonna tärkeäksi osaksi ammattikorkeakoulujen toimintaa, sillä Opetus- ja kulttuuriministeriön ja niiden välisissä neuvotteluissa koskien sopimuskautta 2017-2020 jokaisen ammattikorkeakoulun sopimukseen kirjattiin kohta, jossa todetaan, että ko. ammattikorkeakoulun avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatapa nousee sopimuskauden aikana tasolle 4. Tästä oli helppo päätellä, että kun sopimuskauden päättyminen lähestyy, tullaan kypsyystasoa selvittämään jälleen myös ammattikorkeakoulujen osalta.

Vuoden 2019 kypsyystasoselvitys

Alkuvuodesta 2019 tuli tieto, että Opetus- ja kulttuuriministeriön toimesta tullaan tarkastelemaan organisaatioiden verkkosivuja huhti–toukokuun aikana ja että kesällä niille toimitetaan vastattavaksi kysely, jossa on mahdollista tarkentaa verkkosivuanalyysin pohjalta tehtyä alustavaa arviota. Opetus- ja kulttuuriministeriö tiedotti myös, että kypsyystasoselvityksen tuloksia tullaan käyttämään ensi vuoden tulosneuvottelujen tausta-aineistona.

Selvityksessä oli tällä kertaa mukana enemmän organisaatioita kuin aikaisemmin. Arviointi kattoi suomalaiset korkeakoulut, tutkimuslaitokset, tutkimusrahoitusorganisaatiot, ulkomailla sijaitsevat akateemiset ja kulttuurilaitokset sekä tieteelliset seurat ja akatemiat. Juuri julkistetussa loppuraportissa esitetään näkemyksiä tutkimusjärjestelmän valmiudesta ja kyvystä tukea avoimuuden edistämistä. Raportti puuttuu myös avoimuuden esteisiin ja kehitystarpeisiin sekä esittää parannusehdotuksia.

Kyselyssä oli neljä pisteytettävää osa-aluetta:

  1. Strateginen ohjaus
    • avoimuuden huomioiminen toiminnassa, avoimuuden edistäminen, kannustaminen ja edellyttäminen
  2. Politiikat ja periaatteet
    • suositukset (rinnakkaistallentaminen, avoin julkaiseminen, lisenssit, sopimukset)
  3. Yleinen avoimuuden tukeminen
    • seuranta (OA-tyyppi, lisensiointi, tutkimuksen näkyvyyden seuranta) ja ohjeet (mm. aineistonhallinta)
  4. Osaamisen vahvistaminen (organisaation näkökulmasta)
    • tukipalvelut, koulutus

Oulun ammattikorkeakoulu saavutti selvityksessä kokonaispistemäärän 20 (osa-alueittain 1+12+5+2), kun parhaiten pärjänneen ammattikorkeakoulun eli Jyväskylän ammattikorkeakoulun kokonaispistemäärä oli 61. Verrattuna edelliseen, vuoden 2016 selvitykseen avoimuuden tilannemuutos näkyy parhaiten, sillä vuonna 2016 Oamkin kokonaispistemäärä oli 8 ja JAMKin vastaava vain yhtä enemmän eli 9. Arene ry:n www-sivulla julkaistussa uutisessa koskien tutkimuksen avoimen toimintakulttuurin kehittymistä ammattikorkeakoulussa Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjastonjohtaja Teemu Makkonen toteaa heillä olleen systemaattisen suunnitelman avoimuuden edistämiseksi. Avoimuutta oli tarkasteltu ensin eri osa-alueiden kautta ja sen jälkeen kokonaisuutena. Prosessien kehittämisen kautta avoimuuden hyväksi tehty työ on johtanut erinomaiseen tulokseen, ja avoimuus on edistynyt Jyväskylän ammattikorkeakoulussa nopeasti.

Kaiken kaikkiaan ammattikorkeakoulut ovat onnistuneet avoimuuden lisäämisessä hienosti, yhtä ammattikorkeakoulua lukuun ottamatta jokaisen edellisessä selvityksessä mukana olleen amkin kokonaispistemäärä oli noussut. Poliisiammattikorkeakoulu ja Högskolan på Aland olivat selvityksessä nyt mukana ensimmäisen kerran, joten niiden tulokset eivät ole vertailukelpoisia.

Avoimen toimintakulttuurin kypsyystaso v. 2019 selvityksessä

Avoimen toimintakulttuurin kypsyystaso v. 2019 selvityksessä

Ammattikorkeakoulujen avoin TKI-hanke 2018 – 2020

Ammattikorkeakoulujen avoin TKI, oppiminen ja innovaatioekosysteemi -hanke on Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama korkeakoulutuksen kärkihanke, jota koordinoi Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Sen tavoitteena on vahvistaa uusien toimintatapojen avulla korkeakoulujen avoimen toimintakulttuurin osaamista sekä aineistojen kestävää käyttöä ja tulosten vaikuttavuutta. Hankkeen fokus on erilaisten datojen, julkaisujen ja tulosten avaamisessa sekä yhteistyötapojen kehittämisessä.

Hankkeen toimenpiteet on jaettu viiteen työpakettiin, joista koko hankkeen vetovastuun lisäksi Seinäjoen ammattikorkeakoulu koordinoi paketteja 1, 4 ja 5, ja Laurea-ammattikorkeakoulun vastuulla ovat paketit 2 ja 3.

Työpaketit ovat seuraavat:

  1. Avoimen toimintakulttuurin vahvistaminen
  2. Avoimuuden palveluverkoston käynnistäminen
  3. TKI-integroidun oppimisen avaaminen
  4. Aineistojen kestävä käyttö
  5. Kohti avoimia innovaatioita

Hankkeessa ovat mukana em. lisäksi seuraavat ammattikorkeakoulut: Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Karelia ammattikorkeakoulu, Lahden ammattikorkeakoulu, Lapin ammattikorkeakoulu, Metropolia ammattikorkeakoulu, Tampereen ammattikorkeakoulu, Turun ammattikorkeakoulu ja Satakunnan ammattikorkeakoulu. Vuoden 2019 avoimuuden kypsyystasoselvityksessä kaikki hankkeessa mukana olevat ammattikorkeakoulut sijoittuivat tasoille 4-5.

Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistus 2020 – 2025

Opetus- ja kulttuuriministeriön hankkeen päätyttyä avoimen tieteen edistäminen siirrettiin suomalaisen tieteellisen tutkimusyhteisön ohjaukseen ja koordinaatiotehtävä osoitettiin Tieteellisten seurain valtuuskunta TSV:lle. Suomalainen tieteellinen tutkimusyhteisö muodostuu useasta eri tahosta kuten yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset tutkimusryhmineen sekä yksittäisine tutkijoineen.

Suomalainen tieteellinen tutkimusyhteisö antoi joulukuussa 2019 yhteistyössä laatimansa ja omistamansa Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistuksen 2020 – 2025, jonka myötä toimijat sitoutuvat edistämään yhteisiä tavoitteita omissa organisaatioissaan ja osallistumaan TSV:n koordinoimaan avoimen tieteen ja tutkimuksen yhteistyöhön. Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistus osoittaa yhteisen suunnan avoimuuden edistämisessä suomalaiselle tieteelliselle ja taiteelliselle tutkimusyhteisölle. Sen myötä toimijat sitoutuvat edistämään yhteisiä tavoitteita omissa organisaatioissaan ja osallistumaan TSV:n koordinoimaan avoimen tieteen ja tutkimuksen yhteistyöhön. Tämän julistuksen laatimisessa on ollut mukana myös Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry.

Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistus 2020-2025

Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistus 2020-2025

Loppu hyvin, kaikki hyvin?

Kuten Opetus- ja kulttuuriministeriö toimintakulttuurin avoimuudesta kertovassa raportissaan toteaa, ovat tutkimusympäristöstä vastaavat korkeakoulut avainasemassa avoimen toimintakulttuurin edistämisessä. Avoimuus mahdollistaa niin korkeakoulun sisäisten kuin ulkoisten toimijoiden tehokkaamman tiedonvaihdon, lisää korkeakoulun, tutkijoiden ja tutkimustulosten näkyvyyttä sekä parantaa niiden vaikuttavuutta. Tieteen ja tutkimuksen sisäisen logiikan mukaista on, että tiede menetelmineen ja tuloksineen on mahdollisimman avointa.

Avoimuuden käytäntöjen etenemisessä organisaatioiden sisällä on myös tunnistettu sudenkuoppia. Jos avoimeen toimintakulttuuriin tähtäävää työtä ei pystytä tai haluta viedä käytännön tasolle, avoimuus ei etene ja voimavaroja käytetään tehottomasti. Avoimuuteen tulisi kannustaa, sitä tulisi noudattaa käytännössä ja siihen liittyvistä asioista tulisi keskustella kaikilla tasoilla aina opiskelijoista tutkijoihin ja organisaation johtoon. Laaja osallistaminen ja osallistuminen avoimuuteen liittyvään kansalliseen keskusteluun ja toimintaryhmiin vie avoimuutta eteenpäin organisaatioissa.

Lue lisää avoimen tieteen ja tutkimuksen edistämisestä ammattikorkeakouluissa:

Moniammatillinen yhteistyö avoimuuden tukema Hamkissa

Avoin tiede Kajaanin ammattikorkeakoulussa – käytännön kokemuksia

Avoin toimintakulttuuri Kareliassa

 

LÄHTEET

Atlas of Open Science and Research in Finland: Evaluation of openness in activities of higher education institutions, research institutes, research-funding organisations, Finnish academis and cultural institutes abroad and learned sociaties and academies
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-689-8

Avoin tiede -sivusto, toimintakulttuuri: https://openscience.fi/fi/koordinaatio/hankearkistot/att-hankkeen-arkisto/toimintakulttuuri

Tutkimuksen avoimuudella yllättäviä löytöjä ja luovaa oivaltamista: Avoimen tieteen ja tutkimuksen tiekartta 2014-2017
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-317-0

Avoin tiede ja tutkimus Suomessa – toimintakulttuurin avoimuus korkeakouluissa vuonna 2015
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016122731708

Evaluation of Openness in the Activities of Research organisations and Research Funding Organisations in 2016: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016111829246

Tutkimuksen avoin toimintakulttuuri kehittynyt ammattikorkeakouluissa
http://www.arene.fi/ajankohtaista/tutkimuksen-avoin-toimintakulttuuri-kehittynyt-ammattikorkeakouluissa/

AMKIT–Avoin toimintakulttuuri: https://tt.eduuni.fi/sites/amkit/avoin/_layouts/15/start.aspx#/

Avoin TKI-toiminta: SeAMK-opas: https://seamk.libguides.com/avoinTKI-toimintaSeAMKopas/etusivu

Saatat pitää myös näistä...

Vastaa