Vinkkejä terveyden ylläpitoon
Koronaepidemia on tuonut mukanaan paljon haasteita ja ongelmia. Yksi näistä haasteista on terveyden ylläpitäminen. Terveyden tärkeys nousee esille varsinkin nyt koronan aiheuttaman poikkeustilanteen vuoksi, joka vaatii ihmisiltä erilaista varautumista ja pakottaa muuttamaan tapojaan tilanteen aikana.
Terveys voidaan jakaa Maailman terveysjärjestö WHO:n määrittelemään kolmeen osa-alueeseen, jotka ovat fyysinen terveys, psyykkinen terveys ja sosiaalinen terveys. Fyysisellä terveydellä tarkoitetaan kehon hyvinvointia kuten sydämen toimintaa ja tätä ylläpidetään esimerkiksi harjoittamalla fyysistä rasitusta kuten urheillessa. Psyykkisellä terveydellä puolestaan tarkoitetaan mielen hyvinvointia ja tunteiden säätelyä, hyvä itsetunto auttaa mielen hyvinvoinnissa. Sosiaalinen terveys tarkoittaa toimivia ja mielekkäitä ihmissuhteita, joiden ylläpitämisessä tulevat sosiaaliset taidot tärkeään osaan ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa.
Koronan vuoksi ihmisiä suositellaan pysyttelemään kotonaan ja välttämään fyysistä kontaktia toisiin ihmisiin. Se aiheuttaa ahdistusta stressiä ja huolta tulevaisuudesta. Myös fyysinen terveys voi kärsiä, sillä monien liikkuminen on joko keskeytynyt tai jäänyt vähemmälle. Korona voi siis heikentää terveyttä melkeinpä huomaamatta vaikka ei sairastuisikaan itse virukseen. Tässä blogissa on vinkkejä terveyden ylläpitoon tällaisena poikkeuksellisena aikana.
Nämä vinkit ovat hyödyllisiä jokapäiväisessä elämässä koronan jälkeenkin, sillä hyvä terveys on tärkeää jokaiselle, eikä sitä useasti osaa arvostaa ennen kuin se menee huonommaksi. Terveyden ja oman jaksamisen ylläpitäminen pitäisi olla ihmisille suuremmassa arvossa, sillä huono hyvinvointi voi johtaa vakaviin sairauksiin.
Fyysinen terveys
Fyysinen terveys on tärkeä yleisen jaksamisen ja toimintakyvyn ylläpitämisen takia. Sitä pystyy parhaiten ylläpitämään urheilemalla säännöllisesti tai minimissään ainakin harrastamalla jonkin muotoista liikuntaa kuten vaikka kävelyä.
Suomessa työikäisen väestön toimintakykyä heikentävät liikunnan puute, epäterveellinen ruokavalio, mielenterveysongelmat, tupakointi ja liiallinen alkoholin käyttö. Nämä edellä mainitut asiat ovat yhteydessä useimpiin kansansairauksiin ja aiheuttavat ennenaikaisia kuolemia.
Liikunnan rooli on keskeinen sairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoitamisessa. Liikunta vahvistaa fyysisiä ja psyykkisiä voimavaroja. Hyvässä kunnossa oleva ihminen on toimintakykyisempi ja kestää enemmän kuormitusta töissään ja arkielämässä.
Liikunta yksin ei kuitenkaan riitä takaamaan hyvinvointia ihmiselle, vaan ruokavaliolla on myös suuri vaikutus jaksamiseen ja toimintakyvyn ylläpitämiseen, varsinkin ylipainon ja muiden epäterveellisten asioiden torjumisessa.
Fyysisen terveyden ylläpitäminen on hankalampaa nyt Koronan aiheuttaman poikkeustilanteen takia, sillä kuntosaleja on suljettu ja useita ryhmäliikuntatunteja peruttu. Ulkona liikkuminen on vaihtoehto mutta suositellaan liikkumaan kellonaikoina, jolloin ei ole paljoa muita ihmisiä liikenteessä.
Materiaalia, jolla pystyt ylläpitämään fyysistä kuntoasi kotona:
Youtubesta löytyy huikeat määrät materiaalia kotitreeneihin hakusanoilla “Home Workout” “Kotitreeni” tms
Esimerkki Youtubesta löytyvästä kotitreenistä: https://www.youtube.com/watch?v=-MRNjTr6xrE
Fressi:n pyörittämät ryhmäliikuntatunnit netin välityksellä: https://www.fressi.fi/fressitv/
30- minuutin pituinen video venyttelystä ja siihen liittyvistä liikkeistä: https://www.youtube.com/watch?v=qaQP3N0dZwM
Hyvinvointiin liittyviä vinkkejä ja tietoa:
https://www.ttl.fi/tyoyhteiso/terveyden-edistaminen-tyopaikalla/elintavat-ja-tyohyvinvointi/
https://www.potilaanopas.fi/terveyden-yllapito/
https://nettinappi.fi/tietoalue/hyvinvointi-ja-terveys/liikunta/
https://nettinappi.fi/tietoalue/hyvinvointi-ja-terveys/
Henkisestä terveydestä huolehtiminen
Henkinen, eli psyykkinen terveys tarkoittaa mielen hyvinvointia ja kuinka mielekkääksi kokee oman elämän. Mieli voi hyvin, jos olet tyytyväinen elämään, jaksat tehdä myös sellaisia asioita, jotka eivät ole pakollisia, suhtaudut elämään myönteisesti, kykenet kohtaamaan vastoinkäymisiä ja pääsemään niistä yli ja hyväksyt itsesi sellaisen kuin olet.
On tärkeää, että fyysisen terveyden lisäksi huolehditaan myös henkisestä terveydestä ja näillä kahdella terveyden osa-alueella onkin yhteys toisiinsa: mieli vaikuttaa fyysiseen terveyteen ja fyysinen terveys vaikuttaa henkiseen terveyteen. Kuitenkin monesti tuntuu, että fyysisen terveyden ylläpidosta puhutaan enemmän kuin henkisen, eivätkä kaikki välttämättä tiedä miten voisi parantaa omaa henkistä hyvinvointiaan.
Henkiseen terveyteen vaikuttavat lukuisat eri asiat kuten uni, ruokavalio, liikunta, ihmissuhteet, tunteet ja harrastukset. Kuten voi huomata, nämä ovat arkisia asioita, eli omaan henkiseen hyvinvointiin voi vaikuttaa ylläpitämällä terveellisiä elämäntapoja ja tekemällä asioita, joista nauttii. Varsinkin nuorilla uni jää monesti liian lyhyeksi ja siihen kannattaa kiinnittää huomiota. Jos esimerkiksi on aina väsynyt tai alakuloinen, on hyvä miettiä tukevatko omat elämäntavat henkistä terveyttä.
On myös olemassa hyviä kännykkään ladattavia sovelluksia, jotka voivat auttaa rentoutumaan ja rauhoittumaan kuten esimerkiksi Headspace ja Calm, joiden pääasiallinen hyöty on meditaatiossa ja hengitysharjoituksissa. Jos asiaan liittyvä kirjallisuus kiinnostaa kannattaa lukea esimerkiksi Kaisa Jaakolan kirja Palaudu ja vahvistu.
Henkiseen terveyteen vaikuttaa myös sosiaalinen terveys, eli sosiaaliset kontaktit ja niiden ylläpito. Sosiaalisen terveyden ylläpitäminen on ollut huomattavasti haastavampaa nyt koronan aikana ja monille on varmasti ollut haastavaa pysytellä erillään perheestä ja kavereista. Vaikka fyysistä kanssakäymistä on syytä välttää, se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö voisi pitää yhteyttä. Varsinkin nuoret ovat tottuneet käyttämään monenlaisia eri välineitä viestimiseen ja ne ovat vielä suuremmassa arvossa tällä hetkellä. Ei siis kannata eristäytyä kokonaan ulkomaailmasta, vaan olkaa yhteydessä kavereihin ja lähipiiriin, ja jos tekee mieli nähdä, tehkää se mieluummin videopuhelun välityksellä kuin kasvotusten.
Kirjoittajat: Joni Mikkola ja Visa Mustajärvi, esimiestyön ja henkilöstöosaamisen opiskelijat
