Yritysvapaaehtoisuus henkilöstön sisäisen motivaation sekä nuorten taloustaitojen kirittäjänä

 

Kuva Shad0wfall Pixabaystä

Tutkimuksen lähtökohdat

Työpahoinvointi ja nuorten syrjäytyminen aiheuttavat suuria henkisiä vaurioita yksilölle sekä tulevat kalliiksi yhteiskunnalle. Nuorten syrjäytymiselle laskettu hinta on korkea (THL 2018, viitattu 16.4.2020), ja yksistään työpahoinvoinnin kustannukset yltävät kymmeniin miljardeihin euroihin vuodessa (Yle 2016, viitattu 16.4.2020). Samanaikaisesti yritysten odotetaan toimivan entistä vastuullisemmin ja etsivän keinoja toteuttaa vastuullisuuttaan. Panostus vastuullisuuteen, yhteiskuntamme nuoriin sekä hyvinvoiviin, motivoituneisiin ja innostuneisiin työntekijöihin, on panostus tulevaisuuteen.

Tutkimuksessani ei käsitelty suoranaisesti työpahoinvointia tai nuorten syrjäytymistä, vaan niiden ehkäisemiseen liittyviä toimia yritysvastuun ja sisäisen motivaation viitekehyksen kautta, vahva sidosryhmänäkökulma huomioiden. Tutkimuksen tavoitteena oli pureutua ajankohtaiseen yritysvastuun alueeseen, yritysvapaaehtoisuuteen ja sen mukanaan tuomiin positiivisiin vaikutuksiin yrityksen sidosryhmissä. Yritysvapaaehtoisuus eli yrityksen työntekijöiden suorittama vapaaehtoistyö on yksi yhteiskuntavastuutoiminnan muoto. Siksi jatkossa puhutaankin yleisimmin vapaaehtoistyöstä.

Tutkimus tehtiin yhteistyössä finanssialan yrityksen kanssa, jonka yksi yhteiskuntavastuutoiminnan osa-alue on taloustaitojen vahvistaminen. Yrityksen työntekijät voivat käyttää kaksi palkallista vapaaehtoistyöpäivää kalenterivuodessa yhteiskuntavastuuhankkeissa, kuten kouluvierailuilla opettamassa taloustaitoja. Tutkimuksen tavoitteena oli toteuttaa kouluvierailu ja tutkia sen toimivuutta sekä selvittää, miten vapaaehtoistyö vaikuttaa tutkimuksen kohteena oleviin sidosryhmiin. Tarkastelun kohteena olivat yrityksen henkilöstö sekä paikallisyhteisön jäsenet eli yhdeksäsluokkalaiset ja lukiolaiset oululaiset nuoret.

Tutkimuksessa selvitettiin, kokevatko nuoret kouluvierailun hyödyllisenä heidän tulevaisuuden taloudenhallinnan kannalta.  Samalla selvitettiin, mitä nuorten opettajat ovat mieltä vierailuiden hyödyllisyydestä nuorten tulevaisuuden taloudenhallinnan näkökulmasta. Henkilöstön osalta selvitettiin, mitä konkreettista vapaaehtoistyö tuo työhön ja voiko se lisätä hyvinvointia sisäisen motivaation viitekehyksestä tarkasteltuna.

Tutkimuksen satoa

Sidosryhmien välinen yhteistyö antaa kummallekin osapuolelle jotain positiivista. Nuoret hyötyvät paremmista taloustaidoista tulevaisuudessa, kun samalla vastataan yhteen syrjäytymisen osa-alueeseen, taloudelliseen syrjäytymiseen. Samalla vapaaehtoistyötä tekevien työntekijöiden työhyvinvointi vahvistuu innostumisen ja sisäisen motivaation kautta. Toiminta tuottaa hyötyä yksilölle, yritykselle ja yhteiskunnalle.

Tämä yhteenveto lienee hieman mahtipontinen, mutta on siinä ideaa. Syrjäytymistä tai edes taloudellista syrjäytymistä ei yksin ehkäistä yritysvapaaehtoisuuden kautta, mutta on se kuitenkin pieni askel eteenpäin. Nuoret oppivat tarvittavia taloustaitoja heidän tulevaisuuden taloudenhallinnan näkökulmasta, ja heille jää positiivinen muistijälki asiasta.

Tutkimustulosten perusteella vapaaehtoistyön eli kouluvierailuiden vaikuttavuus nuoriin näyttää ilmeiseltä. Kyselyyn vastanneista 86 % uskoi kouluvierailun vaikuttavan positiivisesti heidän tulevaisuuteensa taloudenhallinnan näkökulmasta. Tuloksissa on kuitenkin poikkeama eli se joukko, joka ei usko hyötyvänsä vierailuista eli toisin sanoen taloustaitojen oppimisesta. Kyselyyn perustuvien vastausten perusteella he ovat mielestäni juuri se joukko, joka olisi tärkeä tavoittaa.

Henkilöstön kokemukset kouluvierailuista sekä vapaaehtoistyön vaikuttavuudesta sisäisen motivaation syntyyn näyttää myös ilmeiseltä. Henkilöstö kokee innostusta ja draivia vapaaehtoistyössä. Työhön vapaaehtoistyö tuo konkreettisia eväitä uuden oppimisen ja esiintymiskokemuksen muodossa, lisäksi yritysvapaaehtoisuus vaikuttaa sisäisen motivaation syntyyn. Se ei saa kuitenkaan jäädä vain irrallisen toiminnon varaan, vaan hyvinvointia tuovia tekijöitä tulee löytää myös itse tehtävästä työstä. Uskon kuitenkin, että yritysvapaaehtoisuuden kautta työntekijä voi löytää kadotetun merkityksen työlleen nähdessään työn laajemman merkityksen yhteiskuntaan ja sitä kautta tien sisäiseen motivaation.

Tutkimuksen tavoitteisiin ei varsinaisesti sisältynyt tutkimuskysymystä vaikuttavuudesta yhteiskuntaan tai itse yritykseen. Yhteiskunta on kuitenkin yksi yrityksen sidosryhmistä ja tutkimuksen sidosryhmäteorian näkökulmasta sen merkitys on suuri. Jos syrjäytymistä ja työpahoinvointia saadaan yhtään vähennettyä, tuo se merkittäviä taloudellisia säästöjä yhteiskunnalle. Yritys hyötyy yritysvapaaehtoisuudesta paremman maineen muodossa. Vastuullinen toiminta saa nykyiset asiakkaat ja muut sidosryhmät sitoutumaan paremmin yritykseen. Toiminta houkuttelee uusia asiakkaita ja työntekijöitä, ja lisäksi nykyisten työntekijöiden tyytyväisyys ja sitoutuneisuus lisääntyy (Koipijärvi & Kuvaja 2017, 27).

Suurimmat oivallukset

Suurimmat oivallukseni tutkimuksessa lienee draiviin eli työn imuun ja sisäisen motivaation maailmaan tutustuminen ja oivaltaminen, että todellakin kaikki tiet johtavat neljän psykologisen perustarpeen äärelle. Näen, että kannattavia työkaluja kestävään hyvinvointiin työyhteisössä löytyy juuri motivaatioteoriasta (sisäinen motivaatio) ja positiivisesta psykologiasta (flow), joita tässäkin tutkimuksessa on käytetty.

Tutkimuksessa käytin sisäisen motivaation viitekehyksen innoittamaa ajatusketjua, jonka avulla löysin vapaaehtoistyön yhteyden sisäisen motivaation syntyyn. Vapaaehtoistyö lisää sisäistä motivaatiota työn tekemiseen vapaaehtoisuuden, vaihtelun, työn merkityksellisyyden, auttamisen sekä yhdessä tekemisen kautta, koska toiminta vahvistaa psykologisia perustarpeita.

Flow-teorian avulla löysin yhteyden työiän ja tiettyjen tunteiden neljän perusulottuvuuden tuntemisen välillä niin työssä kuin vapaaehtoistyössä. Flow-teoriassa ahdistuksen, stressin, tylsistymisen ja flow-tilan ero on hiuksenhieno. Työiältään nuorempi voi siis kokea, että ei suoriudu tehtävistä itselle riittävällä tasolla ja tila saattaa tuntua ahdistavalta ja stressaavalta. Ajatus korkean aktivaationtason tunteesta, joita draivi ja stressi ovat, voi tuntua ahdistavalta ja ajatus tyytyväisyyden tunteesta, joka on matalan aktivaatiotason tunnetila, voi tuntua houkuttelevalta. Työiältään vanhempi taas kokee matalan aktivaatiotason tunnetta, tylsistymistä eli leipääntymistä, jos työtehtävät eivät tuo tarpeeksi haasteita. Tätä työiän ja tunteiden neljän perusulottuvuuden yhteyden tarkastelua Flow-teorian avulla, voisi hyödyntää esimerkiksi työtehtävien tasapainon löytämiseen.  Koska ero flow-tilan, tylsistymisen, ahdistuksen ja stressin välillä on pieni, myös pienet muutokset voivat aikaan saada flow-tilan syntymisen ja miksei sitä kautta myös draivin tunnetta.

Uusi aikakausi

Mitä taas yritysvapaaehtoisuuteen liittyviin kouluvierailuihin tulee, paljon on muuttunut jo siitä, kun tätä tutkimusta aktiivisimmillani tein. Kouluvierailuiden kehittäminen on jatkuvaa toimintaa muuttuvassa maailmassa. Digitalisaatio tulee olemaan varmasti osa tulevaisuuden kouluvierailuita, ja asiaa on vauhdittanut maailmanlaajuinen kriisi, COVID-19-pandemia. Fyysiset kouluvierailut on pitänyt keskeyttää, mutta yhteistyöyritys on vastannut tähän haasteeseen toteuttamalla taloustaitotunteja virtuaalisesti. Kriiseissä on myös hyvää, koska liiallinen turvallisuuden tunne häilyy ja luovuus pääsee valloilleen.

Tutkimusprosessin aikana heräsi monta jatkotutkimusehdotusta. Olisi mielenkiintoista tutkia tarkemmin ja suuremmalla otannalla sisäisen motivaation syntymiseen vaikuttavia tekijöitä. Myös flow-tilan ja tunteiden neljän perusulottuvuuden yhteys näyttää jollain tapaa limittyvän. Myös sidosryhmien välisen yhteistyön tarkempi tutkiminen hyödyttäisi tulevaisuuden yrityksiä.

Vaikka tutkimuksen aikana on ollut monenlaisia koettelemuksia, olen uskonut lopulta aina tutkimuksen onnistuneeseen loppuun viemiseen. Carol Dweckin (2006, 7, viitattu 7.5.2020) mukaan älykkyyttä voidaan kehittää (kasvuajattelu). Ihminen, joka uskoo itseensä, suoriutuu paremmin elämästä ja tehtävistä kuin ihminen, joka ei usko älykkyyden kehittämiseen (Carol Dweck 2006, 6, 7,10, viitattu 7.5.2020). Tämä on yksi opeistani, jonka vien mukanani kohti uutta aikakautta.

Toivotan kaikille draivia ja flow´ta elämään!

Kirjoittaja: Marika Kauppila, liiketalouden (esimiestyö ja henkilöstöosaaminen)  valmistuva opiskelija

 

Pääasialliset lähteet

Carroll, A. 2016. Carroll’s pyramid of CSR: taking another look. International Journal of Corporate Social Responsibility 1(1), 1–8. Viitattu 16.4.2020. https://oamk.finna.fi/PrimoRecord/pci.springer_jour10.1186%2Fs40991-016-0004-6

Dweck, C. S. 2006. Mindset: The New Psychology of Success. New York: Random House. Viitattu 7.5.2020. https://search-ebscohost-com.ezp.oamk.fi:2047/login.aspx?direct=true&db=nlebk&AN=737546&site=ehost-live

Harmaala, M. & Jallinoja, N. 2012. Yritysvastuu ja menestyvä liiketoiminta. Helsinki: Sanoma Pro.

Juutinen, S. 2016. Strategisen yritysvastuun käsikirja. Helsinki: Talentum Pro.

Koipijärvi, T. & Kuvaja, S. 2017. Yritysvastuu: Johtamisen uusi normaali. 1. painos. Helsinki: Kauppakamari

Kujala, J. & Kuvaja, S. 2002. Välittävä johtaminen: Sidosryhmät eettisen liiketoiminnan kirittäjinä. Helsinki: Talentum.

Martela, F., Jarenko, K. & Järvilehto, L. 2015. Draivi: Voiko sisäistä motivaatiota johtaa? Helsin-ki: Talentum.

Snyder, C. R., Lopez,S. J. , Lopez,S. J. , Lopez,S. J. & Snyder,C. R. 2005. Handbook of Posi-tive Psychology. New York: Oxford University Press, USA. Viitattu 15.4.2020. https://ebookcentral-proquest-com.ezp.oamk.fi:2047/lib/oamk-ebooks/detail.action?docID=3052021

THL 2018. Viitattu 16.4.2020. https://thl.fi/fi/-/nuorten-syrjaytyminen-kay-myos-yhteiskunnalle-kalliiksi

Yle 2016. Viitattu 16.4.2020. https://yle.fi/uutiset/3-8846551