Tätä yhdessä tekemisen tehokkuutta ei voi mikään korvata
Johtopäätös: Opiskelu yhdessä sekä opiskelulle sopivan paikan ja ajan löytäminen voi tuottaa nauramisesta johtuvia vatsakipuja.
Muistamme varmasti jokainen ne ajat, kun opiskelu oli hirveää kivien pureskelua ja pakkopullaa. Se tunne oli todella voimakas ja kesti sinne asti, kunnes yhdeksännen luokan päättötodistus oli omassa kädessä. Voi taivas, kun muistelee sitä tunteiden kirjoa, mikä sillä hetkellä vilisi silmissä. ”Olen vapaa, olen valmistunut peruskoulusta ja loppu onkin kiinni omasta itsestä mitä haluaa isona tehdä!”. Lähes kaikki lähtevät peruskoulusta jonnekin jatkamaan opintoja, jotta saa ammatin hankittua itselleen.
Niinhän mekin teimme, mutta siitä valmistumisesta on toisella kulunut jo 26 vuotta ja toisella rapeat 13 vuotta. Kuinkas kävikään, lähdimme jälleen opiskelemaan molemmat polkuopintojen kautta sairaanhoitajiksi. Opinnäytetyön tekeminen on ollut erittäin antoisaa ja olemmekin tehneet sitä yhdessä alusta asti ja nyt kerromme eräästä opiskelupäivästämme:
Klo 07.00
Kello herättää Sinin asunnolla, joka on tullut tavaksi vuokrata erityisesti opiskelupäiviä varten. On aika laittaa kahvit tippumaan ja kurkistaa ulos ikkunasta. Ulkona on kova pakkanen ja aurinko paistaa. Meille tulikin hyvä päivä tehdä opinnäytetyötä!
Klo 08.00
Piia saapuu sovitusti asunnolle. Kahvit, karjalanpiirakat ja rähmäpullat ovat valmiina nautittavaksi.
Myös karkit on nostettu kippoihin energiaa antamaan. Sen jälkeen alkoikin tutustuminen markkinointiviestintään, joka on molemmille täysin uusi aluevaltaus. Asunnon lattiat ja pöydät täyttyvät kirjoista ja materiaaleista. Alkaa armoton tiedon etsintä ja tietokoneen näppäilyääni valtaa huushollin, kun tekstiä kirjoitetaan ylös.
Nauru on herkässä, kun lauseista välillä muodostuu mitä ihmeellisempiä.
Klo 12.00
Puolenpäivän aikaan alkaa jo nälkä tulla ja mietimme mitä tänään syötäisiin. Mikäs sen parempi ajatus, kuin hakea valmista ruokaa ja tänään päädyimme Iskender-kebabiin. Siinä ohessa mietimme jo seuraavaa vaihetta, eli mainosten tekemistä.
Ajatukset sinkoilevat pingispallon tavoin molemmilla edestakaisin ja ideoita syntyy kuin itsestään. Näin vilkasta ajatuksen juoksua ei tapahdu yksin tietokoneen äärellä istuessa. Tämä kahdestaan tekeminen on luovaa ja tulosta syntyy hurjaa vauhtia. Vatsalihakset alkavat olla jo kovilla nauramisesta. Eipä opinnäytetyönteko voi tämän mukavammaksi enää muuttua!
Klo 18.00
Iltaan mennessä olemme saaneet jo yhden mainosvideon suunniteltua ja kyllähän me siinä hyvin onnistuttiinkin. Innolla lähdemme taas luomaan uutta.
Kahvia on mennyt valtavat määrät ja lisää keitetään.
Käymme kuitenkin sitä ennen pienellä kävelyllä kaupassa, jotta aivot saavat vähän lisää happea ja eihän iltakahvit maistu miltään ilman kunnon leivosta. Mainosten suunnittelu ja teoriapohjan rakentaminen jatkuu vauhdilla.
Klo 22.00
Yhtäkkiä huomaamme, että kello on jo kymmenen illalla. Olisikohan aika jo lopetella tältä päivää ja jatkaa taas seuraavana aamuna samalla kaavalla siitä mihin jäimme. Kyllä nyt uni maistuu vähintäänkin yhtä hyvälle kuin päivän herkutkin.
Jälleen oli todella tehokas, hauska, luova ja huippu päivä. Tätä yhdessä tekemisen tehokkuutta ei voi mikään korvata. Kertaakaan ei edes ärräpäitä tullut, päinvastoin, hyvillä mielin jatketaan taas aamulla aherrusta. Kyllä opiskelu voi olla kivaakin, sen olemme taas kerran todenneet.
Teksti ja kuvat: Sairaanhoitajaopiskelijat Sini Kaivosoja ja Piia Kortesoja (OHS19KM)
Tämä kirjoitus on osa julkaisusarjaa, jota Piia Kortesoja ja Sini Kaivosoja (OHS19KM) tekevät opinnäytetyönään.
