Kestävämmät taidetapahtumat
Kestävä kehitys on termi, joka on pyörinyt monella alalla jo useamman vuoden. Kestävä kehitys on
näkynyt taidetapahtumissa ja näyttelyissä jo hyvän tovin mutta vielä usein pelkästään teosten
teemoissa ja sisällöissä. Jotkut tahot ovat huomioineet kestävän kehityksen tapahtuman
tuotannossakin mutta tuntuu, että huomio on keskittynyt lähinnä ympäristöllisiin seikkoihin ja
niihinkin välillä aika kevyesti. En sano, että tämä olisi huono asia mutta kestävä kehitys pitää sisällään
kuitenkin paljon muutakin. YK on esimerkiksi laatinut omat kestävän kehityksen tavoitteet (Agenda
2030) ja jaotellut kestävän kehityksen termin pienempiin osa-alueisiin; ympäristö, talous ja ihminen. Näiden teemojen ympärille on luotu 17 tavoitetta, jotka sisältävät 169 alatavoitetta. (YK-
liitto).
Tadashi Kawamata: Vallisaaren majakka, 2021.©Maija Toivanen/HAM/Helsinki Biennaali 2021.
Tavoitteet ovat; ei köyhyyttä, ei nälkää, terveyttä ja hyvinvointia, hyvä koulutus, sukupuolten tasa-
arvo, puhdas vesi ja sanitaatio, edullista ja puhdasta energiaa, ihmisarvoista työtä ja talouskasvua, kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja, kestävät kaupungit ja yhteisöt, vastuullista
kuluttamista, eriarvoisuuden vähentäminen, ilmastotekoja, vedenalainen elämä, maanpäällinen
elämä, rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto sekä yhteistyö ja kumppanuus. (YK-liitto).
YK:n jäsenmaat sopivat vuonna 2015 tästä kestävän kehityksen toimintaohjelmasta, joiden avulla
pyritään poistamaan äärimmäinen köyhyys ja turvata hyvinvointi ympäristölle kestävällä tavalla.
Tavoitteet ohjaavat vuosien 2016–2030 aikana kestävän kehityksen edistämistä. Tavoitteiden
toimeenpanosta on vastuussa valtio mutta jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan osallistumista
myös paikallishallinnolta, yksityissektorilta ja kansalaisilta. (Ulkoministeriö).
Selvää on, ettei taidetapahtumat voi huomioida tapahtumissaan koko kestävän kehityksen laajaa
kokonaisuutta mutta nyt alkaisi olla aika huomioida taidetapahtumien tuotannossa muitakin kestävän kehityksen teemoja kuin ympäristövaikutukset sekä alkaa tekemään ihan konkreettisia toimia näiden tavoitteiden (myös ympäristön) eteen.
ATTAKWAD: Hype, 2021.©Maija Toivanen/HAM/Helsinki Biennaali 2021
Halusin selvittää, kuinka Helsingin taidemuseon järjestämässä Helsinki Biennaalissa on huomioitu kestävä kehitys ja mitä teemoja Helsinki Biennaali kokee kuuluvan tämän termin alle, kun puhutaan taidetapahtumista.
Haastattelin syksyllä 2022 Helsinki Biennaalin tuottajaa ja tuotantopäällikköä. Helsinki Biennaali on kahden vuoden välein toistuva kansainvälinen kuvataidetapahtuma, joka tuo korkeatasoisen nykytaiteen Vallisaareen ja eri puolille Helsinkiä. Biennaalin tuotannosta vastaa HAM Helsingin taidemuseo ja se kuuluu osana Helsingin kaupunkistrategiaa. Ensimmäinen Helsinki Biennaali järjestettiin vuonna 2021 ja seuraava Helsinki Biennaali on vuonna 2023.
Helsinki Biennaalissa kestävän kehityksen alle kuuluvat Helsingin kaupungin määrittelemät
kestävän kehityksen osa-alueet, jotka ovat ekologiset tavoitteet, sosiaalinen vastuu ja
taloudellinen vastuu. Helsinki Biennaalin tuotannossa huomioidaan nämä kaikki kolme
määritelmää. Ensimmäisessä biennaalissa keskityttiin nimenomaan ympäristölliseen näkökulmaan,
sillä tapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa Metsähallituksen hallinnoimaan Vallisaareen,
jossa on erityisen herkkä luonto. Ensimmäisessä biennaalissa tavoitteena olikin saada
Ekokompassi-sertifikaatti ja tätä varten organisaatioon palkattiin työntekijä, jonka vastuulla
Ekokompassityö oli. Ekokompassi valikoitui käyttöön sen takia, että se on ollut käytössä Helsingin
kaupungilla ja sen käyttöön saatiin apua Helsingin kaupungin työntekijöiltä.
Helsinki Biennaali sai tapahtumalle Ekokompassi-sertifikaatin ja nyt toiseen tulevassa olevaan
biennaaliin määritellä uudet kestävän kehityksen tavoitteet ekologisista, sosiaalisista ja
taloudellisista näkökulmista. Tarkoituksena on miettiä uudet mittarit ja rajat. Enää ei ole järkevää
laskea pelkkää hiilijalanjälkeä, vaan tavoitteena on löytää jokin muu tapa selvittää ja tutkia
tapahtumaa kestävän kehityksen näkökulmista. Tuotannon tiedossa on jo ensimmäisen biennaalin aikana tehdyn työn ja tutkimuksen ansiosta se, mitkä asiat kuormittavat ympäristöä eniten ja mihin asioihin ei esimerkiksi voi itse vaikuttaa.
Samnang Khvay: Preah Kunlong (Hengen tie), 2016–2017.©Maija Toivanen/HAM/Helsinki Biennaali 2021
Suurimmat päästöjen aiheuttajat ovat kuljetukset ja materiaalit. Nyt Helsinki Biennaalissa
pohditaankin esimerkiksi sitä, tarvitseeko taiteilijoita lennättää Suomeen vai voiko teospaikkaan
tutustua etänä. Tavoitteena on myös käyttää mahdollisimman paljon paikallisia toimittajia ja
materiaaleja läheltä Helsinkiä. Tärkeää on myös tiedostaa ja katsoa asioita laajemmin. Tiedostona
lähetettävä videoteos saattaa vaikuttaa ekologiselta vaihtoehdolta mutta asiaa pitää katsoa pintaa
syvemmältä. Miten ja missä teos on kuvattu? Onko siihen osallistuneet saaneet korvauksen
työstä? Minkälaiset työolot ovat olleet? Onko teoksen tekemisessä huomioitu
ympäristövaikutukset?
Ekologisen näkökulman lisäksi pitää myös miettiä ketkä pääsevät näkemään teoksia ja kenelle
tapahtuma on kohdennettu. Paljonko lipun hinta on? Onko tapahtuma esteetön? Miten talous on
hoidettu? Helsinki Biennaali on maksuton mutta ulkopuolisen tahon operoima lauttaliikenne
Vallisaareen maksaa. Tulevassa biennaalissa tullaankin näkemään enemmän teoksia mantereella
maksuttomasti. Vuoden 2021 biennaalissa Helsingin kaupunki tarjosi lauttaliput kaikille
helsinkiläisille 5-luokkalaisille ja yhteen taideteokseen pääsi osallistumaan kaupunkilaiset itse ihan
omalta kotisohvalta. On tehty myös yhteistyötä esimerkiksi palvelutalojen kanssa. Tärkeää on
myös huolehtia, että tuotanto pysyy annetuissa talouden raameissa.
Helsinki Biennaalin tuottaja ja tuotantopäällikkö painottivat, että on pidettävä mielessä jatkuvasti
seuraavat kysymykset. Mikä on tapahtuman funktio, tarvitaanko tällaista tapahtumaa ja miten se
tuotetaan mahdollisimman vastuullisesti, miten tapahtumassa toteutuu sisällöllinen
saavutettavuus ja taloudellinen saavutettavuus, miksi, mitä, miten asioita tehdään sekä kenelle
tapahtumaa tehdään? Helsinki Biennaalissa tärkeää on myös aina pitää mielessä tapahtumapaikka
ja miettiä mitä ratkaisuja jatkossa tehdään, jotta Vallisaari kestää seuraavienkin vuosien biennaalin
tuomat suuret yleisömäärät.
Helsinki Biennaalin tuotantotiimi myös tiedostaa, ettei ihan kaikkeen voi vaikuttaa itse.
Vallisaaressa operoiva Metsähallitus toimii omien kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ja
samoin saareen kulkeva lauttaliikenne. Helsinki Biennaalin tavoitteena Helsingin kaupungin taholta
on myös lisätä matkailua Helsinkiin, joka tietysti tuo oman lisähaasteen ja ristiriitaisuuden
kestävän kehityksen työhön. Helsinki Biennaali ei missään tapauksessa väitä olevansa kestävän
kehityksen mallioppilas, mutta he tekevät jatkuvasti töitä oman organisaation sisällä sekä
sidosryhmien kanssa, jotta tapahtuma olisi mahdollisimman kestävä niin sosiaalisesti,
ympäristöllisesti kuin taloudellisestikin.
Topi Kautonen (1921–2011): maalauksia, yksityiskokoelma.©Maija Toivanen/HAM/Helsinki Biennaali 2021
Tässä auttavat avoimuus ja jatkuva dialogi esimerkiksi Metsähallituksen kanssa, kuraattorin ja
koko tiimin sitouttaminen yhteisiin tavoitteisiin sekä konkreettiset teot. Oleellista olisi saada
integroitua vastuullisuus jokaisen omaan työhön. Jos se on irrallinen ja erillinen lisä oman työn
päälle, on tavoitteiden saavuttaminen lähes mahdotonta tai ei ainakaan helppoa. Integrointi vaatii
taas oikeanlaista johtamista ja vahvaa viestiä johdolta, myös resurssien tulee olla kunnossa.
Vaikka paljon on jo tehty, on Helsinki Biennaalin tiimi vasta alkuvaiheessa työssään. Kestävä
kehitys onkin mielestäni asia, joka vaatii jatkuvaa työtä ja kehittämistä eikä se tule koskaan
valmiiksi. Työn aloittaminen on aina vaikeinta ja joskus voi olla hankalaa miettiä mitä kaikkea
omassa tapahtumassaan on niin sanotusti pielessä eli mitä ei ole tehty ja mitä voisi tehdä
paremmin. Se on kuitenkin välttämätöntä, jotta päästään eteenpäin kohti kestävämpiä
taidetapahtumia.
Tämä blogijulkaisu on osa Oamkin Kulttuurituottamisen ja luovan talouden YAMK-opiskelijoiden juttusarjaa. Löydät ne kaikki hakutermillä ”Pieninkin Yhteinen Jaettava” sekä hashtagilla #KulttuuriaKerrakseen
