Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten digiosaamisen kehittämisen lähtökohtana tulee olla osaamisen arviointi ja osaamistarpeiden kartoittaminen
Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten digiosaamisessa on tunnistettu olevan vaihtelua organisaatioissa ja niiden sisällä. Osaamisen kehittäminen tulisi tapahtua digiosaamisen kehittämismenetelmillä, jotka ovat helposti ammattilaisten saatavilla ja lähellä toimintaa. Kehittämällä digiosaamista edistetään palveluiden laatua, tehokkuutta ja turvallisuutta.
Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisoitumisen vauhti on kiihtynyt viime vuosien aikana ennennäkemätöntä vauhtia. Digitalisaation avulla on tehostettu sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden sisäistä toimintaa kehittämällä asiakas- ja potilastietojärjestelmiä. Lisäksi sosiaali- ja terveyspalveluita on siirretty digitaaliseen muotoon kehittämällä digihoitopolkuja ja etävastaanottotoimintaa. Tämän digitalisoitumisen myötä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilla tulisi olla osaamista erilaisten digitaalisten työkalujen käyttöön ja niiden käytön motivointiin. Erityisenä osaamistarpeena korostuu ohjausosaaminen digitaalisten palveluiden hyödyntämisessä. [1] [2] [3] .
Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten digiosaamisen kehittämisen lähtökohtana tulee olla osaamisen arviointi ja niiden osaamisvajeiden tunnistaminen, joissa henkilöstö tarvitsee erityistä tukea ja osaamisen kehittämistä. Myös menetelmiä digiosaamisen vahvistamiseen tulisi edelleen kehittää sekä kartoittaa henkilöstön näkemyksiä merkityksellisistä ja vaikuttavista osaamisen kehittämisen menetelmistä.
Tässä artikkelissa kuvataan hyvinvointia edistävien digipalveluiden asiantuntija (HED)-opiskelijoiden (YAMK) opintojaksoon kuuluvan kartoituksen tuloksia sosiaali- ja terveysalan henkilöstön digiosaamisen arvioinnista, digiosaamisesta ja osaamisen kehittämisen menetelmistä. Kartoitus on osa Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Pohjois-Pohjaanmaan ELY-keskuksen rahoittamaan DigiSote-Ikä hankkeen kartoittavaa vaihetta.
Aineisto kerättiin keväällä 2022 haastattelemalla sosiaali- ja terveysalan organisaatioissa työskenteleviä esihenkilöitä, palvelu- ja kehittämispäälliköitä, verkkopedagogia, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia sekä kartoittamalla organisaation perehtymiskäsikirjoja ja internet-sivustoja. Kartoitukset tehtiin hyvin erilaisiin sosiaali- ja terveysalan organisaatioihin muun muassa varhaiskasvatuksen, ikäihmisten kotiin annettavien palveluiden, kehitysvamma-alan, hammashoidon ja fysioterapian aloilla sekä eri kokoisissa sairaaloissa.
Digiosaamista arvioidaan eri tavoin
Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten digiosaamisen arviointimenetelmät vaihtelivat organisaatioittain ja myös organisaation sisällä. Osassa organisaatioissa digiosaamista ei arvioitu lainkaan. Yleisempiä tapoja digiosaamisen arviointiin olivat sähköiset kyselyt sekä osaamiseen liittyvät keskustelut kehityskeskusteluiden ja perehdytyksen yhteydessä. Digiosaamista arvioitiin myös työn ohessa antamalla työntekijälle tiettyjä tehtäviä ja seuraamalla niiden edistymistä. Yhdessä organisaatiossa oli käytössä digitaalinen osaamismerkkijärjestelmä, jonka avulla osaaminen voidaan tunnustaa. Digiosaamisen vajeita tunnistettiin myös poikkeamien ja virheiden määrää seuraamalla, esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon vaaratapahtumien raportointijärjestelmästä (Haipro). [4]
Digiosaamisen taso vaihtelee suuresti organisaation sisällä
Sosiaali- ja terveysalan henkilöstön digiosaamista ei ole yhtenäisesti määritelty ja osaamisen taso vaihteli organisaatioissa henkilöstön välillä. Digiosaamisvajetta havaittiin olevan perustaidoissa mm. tietokoneiden ja laitteiden käytössä, erilaisten asiakirjojen sähköisessä täyttämisessä ja lähettämisessä, tilastoinnissa, sähköisessä laskutuksessa, sähköisessä ajanvarauksessa ja ekirjeen lähettämisessä. Henkilöstön koettiin hallitsevan asiakas- ja potilastietojärjestelmän ja muiden välttämättömien asiakas- ja potilastyöhön liittyvien järjestelmien käyttö perustasolla, mutta osaamisessa koettiin olevan vaihtelua henkilöstön välilllä.
Osaamisen taso vaihteli Microsoft Office:n, Teams:n ja sähköpostin käytössä, kuten kalenterikutsujen teossa, salatun sähköpostin lähettämisessä sekä Excel-sovelluksen käytössä. Osaamisvajeita koettiin esiintyvän usein erityisesti niiden sovelluksien osalta, joita käytetään harvemmin. Lisää osaamista kaivattiin asiakkaan kohtaamiseen etäyhteydellä, digipalvelukokonaisuuksien hahmottamiseen osana palveluketjua ja osaamista niissä tilanteissa, kun tietojärjestelmät eivät toimi. Myös yleisesti digitaitoihin, tietoturvan- ja tietosuojan sekä tekijänoikeuksiin liittyviin asioihin kaivattiin lisää osaamista. Lisäksi asenne sosiaali- ja terveyspalveluiden digitalisaatioon koettiin vaihtelevan suuresti henkilöstön välillä. Uusien digilaitteiden käyttöönotto koettiin vaativan intoa ja kiinnostusta, erityisesti silloin, jos niitä ei ollut tottunut aktiivisesti käyttämään.
Kartoituksessa tuotiin esille, että ikääntyvällä ammattihenkilöstöllä saattoi olla korkea kynnys tai rohkeuden puute uusien digitaitojen opiskeluun, jolloin digiosaaminen ei päässyt kehittymään. Toisaalta todettiin, että nuorten hyvät sosiaalisen median käyttötaidot eivät vielä takaa riittävää osaamista sosiaali- ja terveysalalla tarvittavaan digiosaamiseen. Digiosaaminen koettiin syvällisempänä niillä henkilöillä, joilla oli henkilökohtaista kiinnostusta aihetta kohtaan. Työkavereiden ja organisaation tuki nähtiin tärkeinä tekijöinä luomaan positiivista ilmapiiriä digitalisaatioon suhtautumiseen.
Sosiaali ja terveysalan ammattilaiset toivovat monipuolisia ja helposti saatavilla olevia digiosaamisen kehittämisen menetelmiä
Sosiaali- ja terveysalan henkilöstö toivoo helposti saatavilla olevia ja lähellä toimintaa tapahtuvia digiosaamisen kehittämisen menetelmiä. Esimerkiksi tukiklinikat, kyselytunnit, mahdollisuudet kertaukseen ja digimentori tiimissä olivat toivottuja keinoja digiosaamisen kehittämiseen. Lisäksi riittävä aika, kiiretön ilmapiiri ja kattavat perehdytysmateriaalit koettiin tärkeiksi keinoiksi. Työpajatyöskentely oli koettu hyväksi koulutusmenetelmäksi. Lisäksi toivottiin koulutuksia koko henkilöstölle ja laajempaa osaamisen kartoitusta digiosaamiseen liittyen. Esimerkiksi erilaiset tietoiskuviikot digitaalisten menetelmien esittelemiseksi ja käytön helpottamiseksi olivat toivottuja. Myös lyhyet, informatiiviset ja helposti saatavilla olevat Pop- Up- videot koettiin hyödylliseksi ja helpoksi tavaksi opetella digitaitoja.
Lähteet
[1] Nazeha, N., Pavagadhi, D., Kyaw, B. M., Car, J., Jimenez, G., & Tudor Car, L. 2020. A Digitally Competent Health Workforce: Scoping Review of Educational Frameworks. Journal of medical Internet research, 22(11), e22706. https://doi.org/10.2196/22706
[2] Jarva, E., Oikarinen, A., Andersson, J., Tuomikoski, A., Kääriäinen, M., Meriläinen, M., & Mikkonen, K. 2022. Healthcare professionals’ perceptions of digital health competence: A qualitative descriptive study. Nursing open, 9(2), 1379-1393. https://doi.org/10.1002/nop2.1184
[3] V. julkaisuja Valtioneuvosto, “Valtioneuvoston selonteko : Digitaalinen kompassi,” Helsinki, Oct. 2022. Accessed: Feb. 21, 2023. [Online]. Available: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-906-9
[4] Hyvämäki P, Sneck S, Meriläinen M, Pikkarainen M, Kääriäinen M, Jansson M. Interorganizational health information exchange-related patient safety incidents: A descriptive register-based qualitative study. Int J Med Inform. 2023 Jun;174:105045. doi: 10.1016/j.ijmedinf.2023.105045. Epub 2023 Mar 17. PMID: 36958225.
Kirjoittajat:
Annukka Tuomikoski, Asiantuntija ylihoitaja, Pohde
Kati Immonen, Yliopettaja.Oulun ammattikorkeakoulu
Piia Hyvämäki, Lehtori, OAMK, digitaaliset ratkaisut
Tanja Parkkila Lehtori, Hoitotyö, OAMK, Sosiaali- ja terveysala
Mira Hammarén Yliopisto-opettaja, Oulun yliopisto, Lääketieteen tekniikan ja terveystieteiden tutkimusyksikkö
Minna Koskimäki Tutkijatohtori , Oulun yliopisto, Lääketieteen tekniikan ja terveystieteiden tutkimusyksikkö
Markus Aalto , Lehtori, informaatioteknologia , OAMK, ICT ja Liiketoiminta
Jukka Kurttila Lehtori, digitaaliset ratkaisut, OAMK, TKI-yksikkö
Markku Kekkonen , Lehtori, informaatioteknologia , OAMK, ICT ja Liiketoiminta
Blogiteksti on kirjoitettu osana DigiSote-ikä – hanketta.
