Suoritin agrologiopintoihin kuuluvan kakkosharjoittelun kahdessa erilaisessa paikassa.  Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen työtehtävät vaikuttivat mielestäni mielenkiintoisilta, joten kysyin Tervolan YTA:n maaseutupäälliköltä, olisiko mahdollista päästä Ranuan maaseutuasiamiehen toimistoon harjoitteluun. Harjoittelu järjestyikin kuudeksi viikoksi. Harjoittelun tein oman työni ohessa ja olin maaseututoimistossa yhden tai kaksi päivää viikossa. Aloitin keväällä 2023 ja suoritin harjoittelua syksyyn 2023 saakka.

Maaseudun uusi ohjelmakausi CAP27 oli juuri käynnistynyt ja se työllisti maaseutuasiamiestä paljon. Harjoittelun alkaessa peltotukihaku oli vielä edessäpäin. Sain tehdä aktiiviviljelytarkistuksia, olla mukana viljelijöille tarkoitetussa peltotukikoulutuksessa ja osallistua erilaisiin kokouksiin. Yhdessä pohdimme ja etsimme vastauksia viljelijöiden esittämiin kysymyksiin uudistuneista maataloustuista. Kävimme myös muutamalla tilakäynnillä katsomassa peltojen tilannetta. Harjoittelun aikana opin käyttämään tukisovellusta, jolla maaseutuelinkeinoviranomaiset käsittelevät haettuja tukia. Sain käsitellä edellisenä vuonna haettuja tukia.

Osana harjoittelua tein eläin- ja peltotuista kyselyn tuenhakijoille ja haastattelin viljelijöitä. Nämä liittyivät opinnäytetyöhöni, jonka toimeksiantajana oli Tervolan YTA:n maaseutupalvelut. Työpaikalla minut otettiin todella hyvin vastaan ja sain ohjausta erilaisiin työtehtäviin kiitettävästi. Uuteen ohjelmakauteen tuli tutustuttua aika perusteellisesti. Opin myös kuinka monipuolista työtä maaseutuasiamies tekee ja kuinka paljon jatkuvaa kouluttautumista työ vaatii.

Harjoittelun toinen osa navetassa

Toisen osan harjoittelusta tein Karjakummun tilalla syksyllä 2023. Tilalla on kaksi lypsyrobottia, lypsäviä oli harjoitteluaikana noin 90 ja siihen nuorkarja päälle. Navettatyöt olivat minulle tuttuja ensimmäisestä maaseutuharjoittelusta, mutta sovimme harjoittelupaikan kanssa, että tässä harjoittelussa teen myös muita töitä kuin lannanluontia 🙂

Olin ollut aiemminkin robottinavetassa kuukauden harjoittelussa, mutta siellä en juuri ollenkaan ehtinyt perehtyä lypsypuoleen. Tässä harjoittelussa sain todella hyvää perehdytystä lypsyrobottien toimintaan ja opin paljon siitä, mitkä kaikki asiat vaikuttavat siihen, miten lehmä lypsää. Tein harjoittelun aikana myös  lannanluontia, mutta sehän kuuluu navetan arkeen.

Päivittäisten navettatöiden lisäksi pääsin tekemään karjalle ruokintasuunnitelmaa talveksi rehukaupan ruokintasuunnittelijan kanssa. Kävimme läpi kaikki tilan rehupaaleista tehdyt analyysit ja suunnittelimme missä järjestyksessä paalit syötetään. Tänä kesänä ongelmana rehunteossa oli ollut märkyys. Kovilla pakkasilla märimmät paalit jäätyvät kivikoviksi.

Navetassa vieraili harjoittelun aikana jalostusneuvoja, jonka kanssa pääsin tekemään rakennearvosteluja karjasta. Opiskelujen aikana tätä on myös harjoiteltu, mutta käytännössä asiantuntijan opastamana opin lehmien rakenteista todella paljon.

Harjoittelun aikana navettaan syntyi useita vasikoita, joita pääsin hoitamaan (kuva Liisa Impiö).

Minut otettiin navetalla hyvin vastaan, sain perehdytystä riittävästi sekä sain käydä todella mielenkiintoisia keskusteluja navetalla työskentelevien kanssa. Sain osallistua monipuolisesti erilaisiin työtehtäviin, olla mukana eläinlääkärin käynneillä ja kysymyksiini vastattiin aina ystävällisesti. Harjoittelun aikana minulle tuli paljon selkeämpi kuva siitä, mitä kaikkea muuta lypsykarjatilan pyörittäminen vaatii kuin joka päivä toistuvat perustyöt navetalla.

Liisa Impiö, agrologiopiskelija