Author: kirjasto

Talvella kirjoittelimme amk-kirjastojen HeiaHeia-liikuntakampanjasta. Palataanpa vielä siihen ennen uutta talvea. Siis Keski-Pohjanmaan amkin kirjasto heitti tammikuussa kisahaasteen kaikille amk-kirjastoille. No nyt arvatkaapa, miten kisassa kävi – meidän kirjasto voitti sen!

Joukkueemme vahvuus oli seitsemän naista ja noille siskoksille liikuntakertoja kertyi tammi-toukokuussa yhteensä huikeat 895 kertaa! Tuo tekee 6,4 kertaa viikossa/osallistuja ja 4,9 tuntia viikossa/osallistuja.

Myös lajikirjo oli laaja: enimmillään 27 lajia/osallistuja, vähimmilläänkin 6 lajia/osallistuja. Suosituimpia lajeja olivat tutut pyöräily ja kävely. Kirjastossamme on useampi ratsastukseen hurahtanut, joten ratsastus pääsi kolmanneksi! Koiran ulkoiluttaminen oli myös varma laji. Ja vielä top 5-listalle pääsi myös venyttely, tuo kaikkea muuta liikkumista edesauttava itsensä huoltamisen muoto, jes!

Kampanjan vaikutuksista suurin plussa on varmastikin liikunnan säännöllistyminen! Samoin liikunta lisääntyi. Jos kelit vaikeuttivat ulkoliikuntaa, moni keksi sisäliikuntaa tilalle, kun piti joka tapauksessa päästä liikkumaan jotenkin! No nyt täytyy todeta, etten ole vielä kysellyt kesän vaikutuksista liikunta-aktiivisuuteen keneltäkään…

Menneenä kesänä rannalla makoilu tuskin selätti talvella saavutettua intoa liikkumiseen. Syksy puolestaan on ollut sen verran lämmin, että liikunta-aktiivisuus on voinut jo löytyä ennen pimeää ja loskakelejä, jos se pääsi kesän aikana hukkumaan. Ja kilometrikisahan tuli keväällä sopivasti uudeksi motivaattoriksi liikkumiseen.

Joukkueemme totesi Heiaheia-raporttia kirjoittaessaan, että yksi asia joka tapauksessa on varma – Oamkin kirjasto lähtee seuraavaankin kampanjaan mukaan!

Onnistuneen loman tunnistaa siitä, että töihin palatessaan ei muista salasanaa työsähköpostiin eikä intraan. Kokosin tähän joitakin ohjeita, miten tuollaisen loman saa itselleen järjestettyä:

• Lomaan valmistautumisen rituaaleja on työpöydän siivoaminen. Kaaos työpöydällä säilyy mielessä pitkään loman alussa ja alkaa hirvittää hyvissä ajoin ennen töihin paluuta. Jos työpöytä onkin aina siisti ja kaaos onkin työsähköpostissa tai koneella, siivoa ne.

• Ennen lomaa et ehdi saada kaikkia keskeneräisiä töitäsi valmiiksi. Hyväksy se! Kun siivoat työhuoneessasi, valitse, mitkä työt teet valmiiksi ennen lomalle lähtöä ja tee lista niistä töistä, jotka jäävät kesken.

• Päätä loman jälkeiseen aikaan jäävistä tehtävistäsi 1-2 asiaa, joihin tartut heti lomalta palattuasi. Jätä lista työpöydälle odottamaan ja unohda sen sisältö loman ajaksi. Näin tekemättömät työt eivät rasita lomalla.

• Suunnittele lomasi väljästi. Samalla tulet miettineeksi, mitä lomaltasi haluat, mutta et sido itseäsi liikaa aikatauluihin.

• Salli itsellesi poikkeukset suunnitelmastasi. Jos jotakin jää tekemättä, se ehkä tulee tehtyä myöhemmin sopivan inspiraation iskettyä rentouttavan loman jälkeen. Näin irtaudut töistäsi muulloinkin kuin lomalla.

• Jos mahdollista, järjestä heti lomasi alkuun jokin reissu lähelle tai kauas. Silloin varmimmin irtaudut töistäsi heti eikä töiden unohtamiseen kulu ensimmäinen lomaviikko.

• Huolehdi lomarauhastasi! Sulje työpuhelin ja laita sähköpostiisi lomavastaaja. Älä ota läppäriä tai iPadiä työasioita varten laiturille tai aurinkotuoliin. Jos erehdyt ottamaan jonkin laitteen mukaasi, älä avaa sitä vaan totea, että olet lomalla.

• Jos mieleen pääsee nousemaan hyödyllisiä ideoita työhön liittyen, kirjaa ne jonnekin ylös ja unohda sitten.

Ota ennen lomaa talteen IT-palvelujen helpdeskin puhelinnumero. Sähköpostia kun ei pääse lähettämään eikä intrasta tai ekstranetistä hakemaan puhelinnumeroa ilman salasanaa…

Rentouttavaa lomaa kaikille!

Tällä kerralla reissussa minulla heräsi monta kertaa ”tee itsekin tuolla tavalla” ja ”yritä saada meilläkin porukka tekemään tuolla tavalla” kuin myös ”vältä tekemästä tuolla tavalla” ja ”älä koskaan enää tee samalla tavalla!” –ajatusta viikon aikana. Siis olin huhtikuussa Erasmus-henkilöstövaihdossa Tanskan Odensessa University of Southern Denmark eli Syddansk Universitet –yliopiston kirjastossa ja reissu oli antoisa.

Missä se kirjasto on?

Ensimmäisenä aamuna yliopistolla olin kävellä kirjaston ohi huomaamatta pääsisäänkäyntiä. Kirjasto ei ollut tyrkyllä minulle vaan kahden lasioven ja ison tyhjän tilan takana! Jos olisin arkkitehti, mielessäni olisi varmasti pyörinyt jo monta suunnitelmaa tyhjän tilan hyödyntämiseksi ja kirjaston esiin tuomiseksi.

Uusille potentiaalisille asiakkaille ja kaltaisilleni vierailijoille kirjaston löydettävyyttä oli helpotettu parhaan mukaan. Riitti, kun käytävällä katsoi vähän yläviistoon. Yliopiston väkeä samat kyltit muistuttavat kirjaston olemassaolosta ja helpottavat jäljellä olevan kävelymatkan arvioimista, kun he ovat matkalla kirjastoon.

Aina auki olevaa lukusalia eivät käytävää taivaltavat voi olla huomaamatta. Punaisen varoitusvärin huomaa väkisinkin jokainen.

Täällä on leppoisaa

Tekniikan kirjaston sisäänkäynti toisella kampuksella näyttikin sitten täysin erilaiselta. Se oli suorastaan kutsuva. Kirjasto oli vanha, mutta erittäin kodikas. Kodikas olikin oikea sana kuvaamaan monia paikkoja Odensessa. Paikalliset itse sanoivat kodikkuuden olevan top-ten -listassa korkealla, kun paikkoja suunnitellaan ja sisustetaan niin kotona kuin julkisissakin tiloissa.

Hävitämme kirjoja

Ei vaan siirrämme kirjoja varastoon, kun pääkirjastoa aletaan laajentaa tänä vuonna. Muutos näkyi jo tyhjinä hyllyinä ja siellä täällä olevina ”liikennemerkkeinä”. Tuota hävittämistä suosittelin heille, kun en nähnyt yhtään uutta kirjaa vanhojen kirjojen seassa hyllyissä. No tutkailin hyllyjä kielitieteen ja filologian osastolla ja esittelijänä oli Shakespearen ajan englannin kielen taitaja – siis ei ehkä potentiaalisin kirjojen poistaja. Mediatieteen osasto todennäköisesti näyttää erilaiselta.

Tiedonhankinnan opas meillekin!

Suorastaan haltioiduin oppaasta, jonka kirjaston väki oli tehnyt asiakkailleen. Siinä oli kaikki olennainen, mitä tiedonhankinnasta kannattaa opettaa ja oppia. Opas oli vieläpä kaikin puolin hieno – kannessa oli oranssia ja vihreää, sisällä oli violetti hyvin edustettuna. Kieli vain aiheuttaa pieniä vaikeuksia ymmärtää ihan koko oppaan sisältö, mutta epäselväksi jääneet kohdathan voi aina arvata ja soveltaa itselle sopivaksi.

Minähän pyöräilen niin kuin paikallisetkin

Paitsi että tuo ei aivan toteutunut. Kun Tanska varmistui vaihtokohteekseni, olin aivan varma, että vuokraan pyörän ja ajelen sillä viikon. Mutta ne tanskalaiset ajoivat pyörillään niin kovaa vauhtia, etten uskaltanut lähteä kartan kanssa sekaan! Ja itse asiassa pyörävuokraamotkin olivat todella etsimisessä huhtikuussa. Toukokuussa vuokraamon löytäminen olisi ollut jo helpompaa. No aamubussi-iltapäiväkävely –yhdistelmä toimi hyvin.

Lauantaina lopulta löysin paikan, josta sain vuokrattua pyörän. Sitten sainkin käyttööni todellisen kaunokaisen! Sillä kiersin viikonloppuna koko kaupungin karttani reunoja seuraillen. Kerran olin ajautua itäreunalla kartan ulkopuolelle, mutta siinä vaiheessa käänsin ohjauspyörää luoteeseen.

En olisi halunnut oppia

Kantapään kautta oppimisen olisin mielelläni jättänyt väliin. Sitä kuitenkin tapahtui ja niinpä annan matkustelijoille kolme selkeää ohjetta:

• Kun olet suunnittelemassa reissua, ota kunnolla selvää hotellista. Vältyt järkytykseltä avatessasi huoneesi oven ensimmäistä kertaa. Ja seuraavatkin avaamiskerrat ovat helpompia.
• Kun lennot ovat lähellä, pidä kaikki kännykät auki ja äänet ja värinä päällä niin, että varmasti huomaat lentoyhtiöiltä tulevat lentojen peruutuksia ja siirtoja koskevat viestit. Ei kotimatka veny iltamyöhään ainakaan oman töppäyksen takia.
• Vieraassa kaupungissa varmista, että olet menossa oikeaan paikkaan sovittuun tapaamiseen. Säästät kaikkien aikaa, omia rahojasi eikä kenenkään tarvitse järjestellä aikatauluja uudelleen.

Erasmus-vaihtoon kannustaen ja ”älä tee samoja virheitä” opastaen
Teija Harju

Asiakaspalvelutyö on mitä mukavinta hommaa. Se on minusta kirjastotyössä ehdottomasti parasta. On ilo kohdata erilaisia ihmisiä erilaisine kysymyksineen, asiakaspalveluhan on aina, vaikka se onkin meidän kirjastoammattilaisten normaalia työtä, myös ihmisen kohtaamista sellaisena kuin hän paikalle tulee, aito vuorovaikutustilanne.

Millaista työtä kirjaston asiakaspalvelu sitten asiallisesti ottaen kattaa? Kirjaston asiakkaiden tiedontarpeet ovat tunnetusti vaihtelevia, työssä tulee olla avoimin mielin valmiina uusille kysymyksille. Kirjastoammattilaisen tulee osata olla aistit auki, seurata aikaansa (mikä on ajankohtaista?), ja osata kuunnella ihmistä. Hänen tulee tuntea oman kirjastonsa kokoelmat, tietää tiedonhankinnan uudet kanavat ja tietokannat, osata käyttää niitä, neuvoa ja ohjata asiakasta tiedonhaussa. Asiakasystävällisyys, positiivinen suhtautuminen asiakkaisiin ja heidän kysymyksiinsä, se on luonnollisesti kaiken aa ja oo. Sama koskee käyttäytymistä niin kasvokkain kohdatessa, puhelimessa, kuin sähköpostiviestinnässä. Itse asiassa kirjastotyökin on ihmissuhdeammatti – vaikkakin asiakaskohtaaminen meillä on enimmäkseen melko lyhyt. Sen suuremmalla syyllä: kun se kohtaamisen hetki on, tulee keskittyä tilanteeseen ja ihmiseen, unohtaa siksi aikaa mikä tahansa muu sähläys, jota kenties oli tekemässä asiakkaan saapuessa. Kun keskittyy ihmiseen, sen myös asiakas huomaa; hän saa tuntea olevansa arvostettu.

Itse työskentelen Ammatillisen opettajakorkeakoulun kirjastossa, joka on sangen pieni: olen sen ainoa työntekijä. Tällaisessa pienessä kirjastossa asiakkaisiin usein jo jonkin verran tutustuu muutenkin kuin kasvona virrassa. Lienee tämä tuttua kaikillekin kirjastoissa työskenteleville; ainakin vakioasiakkaat jäävät mieleen. Tuttuus täällä meillä tulee ehkä siitäkin, kun olen ainoana työntekijänä aina ”tiskissä”, eikä meillä ole asiakkaille mitään automaatteja, joten kaikki palvelu, myös lainaus ja palautus, kulkee minun kauttani.

Ammatillisen opettajakorkeakoulun kaikki opiskelijat ovat aikuisopiskelijoita, joten yhteistä kokemuspohjaa jollakin tavalla löytyy melkein kaikkien kanssa. Harva se kerta olemme vaihtaneet kuulumisia opiskeluista ja muusta elämästä, vähintäänkin säästä, ja toisinaan myös yleisesti maailman parantamista miettineet. Myönnän toki, että jutustelu ja kuulumisten vaihtelu on mahdollista lähinnä kaltaisessamme pienessä kirjastossa, jossa enimmäkseen ei ole pitkiä jonoja ja alituista ruuhkaa. Toisin sanoen, se on pienessä kirjastossa työskentelyn etu, tietynlainen epävirallisuus – ainakin itse tykkään.

Ilmeisesti henkilökohtainen asiakaspalvelu voi myös asiakkaille jäädä mieleen. Ainahan sellainen hetki informaatikon sielua lämmittää, jos saa joskus kiitoksen hyvästä palvelusta tai muuta positiivista palautetta kuulla. Yksi seikka mikä tätä tässä meillä voi edesauttaa liittyy jälleen kirjaston pienuuteen: koska kokoelma ei ole ylivoimaisen laaja, muistan sen sisällön jo melko hyvin, joten osaan usein sanoa asiakkaan kysymistä teoksista suoraan onko niitä meillä ja ovatko paikalla, samoin kuin kertoa mitä meiltä jostakin aiheesta löytyy. On tätä ”tuntea kuin omat taskunsa” –menetelmää useampikin joskus hämmästellyt. Myös yleisemmin asian voi ajatella sillä tavalla, että kokoelman tuntemus on yksi osa kirjaston hyvää asiakaspalvelua.

Tietenkin asiakaspalvelutyössä tulee huomioida erilaiset persoonatyypit. Sen huomaa pienistä vivahteista, keiden kanssa voi alkaa enempi juttusille, keiden kanssa hoidetaan lähinnä asiat. Toisilla on enempi kiire, toiset jäävät mielellään vaihtamaan muutaman sanan. Kukin tulee ottaa vastaan omana itsenäisenä persoonanaan. Kuitenkin avoimuus on uskoakseni aina paras lähestymistapa ainakin näin työntekijän suunnasta. Lisäksi, kyllä myös asiakkaita voi kiittää ja antaa positiivista palautetta sinne suuntaan, jos joskus kokee aidosti sellaisen tilanteen. Esimerkiksi joskus voi huomioida sen, jos on ollut mukava vuorovaikutustilanne. Ei haittaa ikinä mitään olla ystävällinen.

Asiakaspalvelun merkitys on joka tapauksessa aina suuri myös ajatellen asiakkaan intoa tulla uudelleen kirjastoon. Sama pätee tietenkin missä vain asiakaspalvelutyössä, eli esimerkiksi kahvilaan, jossa on ollut nyrpeä palvelu, ei huvita niin paljon lähteä käymään kuin paikkaan, jossa on iloisesti tervehditty ja hymyillen palveltu.

Entä millaisia ongelmia pienen kirjaston asiakaspalvelutyössä ilmenee? Meidän kirjastossa palvelun suurimpia käytännöllisiä ongelmia on se, että kun olen yksin töissä, joudun laittamaan palvelun kiinni taukoajoiksi, samoin kuin kokousten ja lomien ajoiksi. Laitan toki poissaolojen keston aina oveen julki sekä esille nettiin, ja kahvituntien ajaksi laitan myös kännykkänumeron, josta minut voi tavoittaa (tulen paikalle tarvittaessa). Varsin hyvin omat opiskelijamme tämän menettelyn tietävät ja ymmärtävät. Luonnollisesti tämä voi kuitenkin olla pulma joillekin kiireisemmille tulijoille.

Myönnettäköön myös, että toisinaan väsyttää. Sekin tulee itselleen sallia, ei tarvitse eikä pysty asiakaspalvelussakaan olla superihminen. Sen myös kaikki asiakkaat perimmältään ymmärtävät, ihmisiä kun kaikki ollaan. Uskon kuitenkin, että silloinkin kun on väsynyt, juuri asiakaskohtaamiset voivat oloa piristää. Näin olen ainakin omakohtaisesti kokenut. Jo ihmisen hymyllä on valtava voima. Siispä: hyvään asiakaspalveluun kannattaa itse kunkin kirjastoammattilaisen pyrkiä niin asiakkaiden kuin myös oman itsenkin vuoksi.

Tomi Pelkonen
Ammatillisen opettajakorkeakoulun kirjasto

Olisipa kiva vuokrata viikonlopuksi leffa tai lukea pitkästä aikaa joku hyvä romaani, mutta kun kaikki on niin kallista, nurkat ovat ennestäänkin täynnä turhaa tavaraa, ja onhan nyt kuulemma joku Nuukuusviikkokin. Vaikka mistäpä sen edes tietäisi kun sanomalehteäkään ei raaski tilata…

Opiskeluun liittyvät palvelut toivottavasti ovatkin Oamkin kirjaston asiakaskunnalle jo tuttuja, mutta oletko tullut ajatelleeksi mitä muuta kirjaston kautta on saatavissa?

Kulttuurialan kirjastossa on monipuolinen kokoelma blu-ray- ja DVD-levyjä, joita Oamkin opiskelijat ja henkilökunta voivat lainata. Jos ei ole käyntiä Kotkantiellä asti, leffaan voi tehdä Leevissä varauksen, ja valita noutopaikaksi lähimmän kirjaston toimipisteen. Uutuuksista tiedotetaan Oivassa ja Heimossa. Viikon laina-aikakin on pitempi kuin leffavuokraamoissa. CD-levyjä löytyy myös samasta kirjastosta, jos katselemisen sijaan tekee mieli kuunnella jotain hyvää.

Vaikka sanomalehtiä ei tilaisikaan kotiin, voi päivän lehdet käydä lukemassa kirjastossa. Aikakauslehtiäkin löytyy ammattilehtien lisäksi, esim. matkailusta, sisustamisesta, tekniikasta ja tieteestä kiinnostuneille. Uusinta numeroa voi lueskella kirjastossa, vanhempia voi hakea lainaksi tai klikata varaukseen. Kaikkien Oamkin kirjaston toimipisteiden kokoelmat löytyvät Leevistä, aineistoa kiertää kirjastojen välillä päivittäin, ja varausten tekeminen ei maksa mitään.

Leevin kautta onnistuu myös yhteislainaus Oulun yliopiston ja Kajaanin ammattikorkeakoulun kirjastoista, sekä Kuopion Varastokirjastosta, joka nimensä mukaisesti varastoi sellaista aineistoa jota muut kirjastot ovat kokoelmistaan poistaneet. Niinpä Varastokirjastosta löytyykin vähän kaikkea, korkeakoulukirjastojen lahjoittamista kurssikirjoista yleisistä kirjastoista peräisin olevaan kauno- ja tietokirjallisuuteen. Vaikka kirjat tulevat Kuopiosta asti, ne ovat usein noudettavissa Oamkin kirjastosta jo 1-2 päivän kuluttua tilauksesta. Laina-aikakin on pitempi kuin mitä Oamkin kirjaston aineistolla. Yhteislainaksi ei voi pyytää aikakauslehtiä, mutta artikkelikopiot Varastokirjastosta ovat Oamkin opiskelijoille ja henkilökunnalle maksuttomia.

Joissakin Oamkin kirjaston toimipisteissä on kierrätyshyllyjä, joista löytyy kirjaston poistokirjoja omaksi otettavaksi, tai joihin voi tuoda kotoa tarpeettomaksi jääneitä teoksia kavereille kierrätettäviksi.

Eikö sittenkään löytynyt mitään kivaa, pitäisikö kuitenkin ostaa oma? Kirjasto ottaa vastaan myös hankintaehdotuksia, ja mielellään niitä toteuttaa kokoelmapolitiikan ja aineistomäärärahojen rajoissa. Ehdotetusta teoksesta voi olla iloa ja hyötyä myös muille.

Kemissä on tehty kirjastolaskuri, jolla voi laskea kuinka paljon kirjastoa käyttämällä voi säästää oman ostamiseen verrattuna. Satasten säästäminen onkin aika helppoa!

Saimme joulukuun 2011 puolivälissä WWF:n Green Office panda-merkin, mikä itseasiassa on ympäristöystävällisen toimiston papukaijamerkki. Hyvä me!

Ympäristöön ja kestävään kehitykseen liittyvät teemat olivat siis vahvasti läsnä kirjaston toiminnassa viime vuonna. Panda -merkin inspiroimana ne tulevat tietysti olemaan esillä entistä enemmän tänä vuonna. Kirjasto on päättänyt kääriä hihat ja suhtautua erityisen kriittisesti ainakin kirjastoyksikön paperinkulutukseen, kokousmatkojen hiilijalanjälkeen sekä tätien (ja 3:n sedän) ympäristötietouteen. Siinä sivussa kiinnitämme huomiota myös jätteiden lajitteluun ja sähkönkulutuksen vähentämiseen.

Valomerkki ilmaston puolesta eli Earth Hour puolestaan sattui harmillisesti tänäkin vuonna lauantaille ;). Emme valitettavasti voi pimentää kirjastoja ympäristön vuoksi, koska kyseiseen tapahtuma-aikaan (eli lauantai-iltana 20:30-21:30) ne ovat pimeänä jo valmiiksi.

Siispä päätimme pystyttää joka toimipisteeseen pienen kestävän kehityksen ja ympäristönsuojelun teemoihin liittyvän näyttelyn. Luovalla esimerkiksi esittelyssä on aineistoa ympäristötietoisuudesta ja lainattavissa on myös pari sähkönkulutusmittaria. Tekniikalla puolestaan on nostettu esiin kestävään kulutukseen ja kierrätykseen liittyviä kirjoja. Kulttuurialan kirjastossa taas voi testata, miten kirjojen luku onnistuu e-paperinäytöltä ja kuinka helppoa e-lehtien lukeminen iPadin avulla lopulta onkaan.

Green office on hyvä juttu! Go kirjasto! Go ympäristö!

This is my contribution to the Library day in the life –project (Round 8) through which librarians, students and other library-related staff share the events of their working day or week.

—
On 30.1.2012 at Oulu University of Applied Sciences Library of Music, Dance and Media, reported by Anu Liikanen, information specialist.

At 6:45 I drag myself up and get ready for work. The car is still super frozen despite the fact that it has been warmed up with a block heater for two hours. Then again, the morning temperature is -23 Celsius or -8 Fahrenheit, so it’s not really a surprise.

At 7:30 I arrive at work, and run the reports-script, which delivers all due-date notices, and prints listings on exceptions that were made in customer service on the previous opening day. I check the listings, and nothing unusual or urgent turns up. Then it’s time for my wake-up -tea, which is an absolute must during winter. I’m referring of course to the 6,5 hours of daylight, that we get in January on this latitude. The darkness (especially in the mornings =/ ) makes me feel like I should be hibernating like bears, frogs and other wise creatures, which don’t even try to function during the dark winter time. My solution is my special wake-up tea, and so far it has worked very nicely. 😉

During 7:45 – 8:30 I run through my emails (most of them are advertising or spam) and deal the urgent ones while sipping my morning tea. Today, I had one urgent customer email about our overdue charges, borrowing rights and how to lose them and other sanctions that we have so that our books don’t get forgotten or lost. I took my time writing the reply, since the message required a fair touch of diplomacy. =) Then I bite a quick snack, and off I go to the customer service desk.

At 8:30 it’s time to open the library. I make circles around the library snapping the check out -automat on, clicking the lights on, popping the customer computers on, ‘tsupping’ the information TV on and logging in to the customer computers and emptying the returns box. Then I notice that we have received several call slips AKA item requests, and I quickly browse through the shelves collecting them while customer computers boot.

Usually, the mornings tend to be a quiet time in our library, and so it is today as well. The church musician enters as soon as the doors are open, as she often does. She works briefly on one of our customer PCs and then asks for copies of sheet music. There is a singer, who had ordered a thesis from Sibelius Academy library as an interlibrary loan, who appreciates the thesis so much that he wants to copy the whole thing, since he is not allowed to take it home. There are a few members of staff that are reading the morning papers, and there is the technology student, who recently has spent a considerable amount of time in our reading places. I suppose it is, because our mornings are really very peaceful. I manage to catalog three new titles to our system before my shift ends at 11 am.

At 11.15 I’m back at my own desk. I’ve had a minor war going on against my cataloging pile for two weeks now, because November, December and a good half of January were very busy months with our new web site, information seeking tutorings, cataloging new theses and millions of other urgent tasks. In the beginning of January, my cataloging pile was actually quite impressive. Since there are still some titles to finish, and the mail brought some more, I continue with *surprise, surprise* cataloging. I usually listen to music or internet radio at the same time, which helps me to summon my “bubble” of solitude in a shared office.

At 12:20 I have my lunch. A colleague from the Library of engineering and the director of the library are in the kitchen as well, and we end up sharing some of our special customer service situations and some general feedback on the recently updated fees. A sandwich from the campus restaurant and a Mama’s shrimp-flavoured nudel soup make me and my stomach surprisingly pleased, and after a cup of coffee, it’s time to head back to customer service desk.

At 13:00 I’m at the customer service desk again. Normally, we have only one shift in customer service each, but today our third information specialist is having a day off, and so the two of us need to cover for her. I go back to my cataloging task. This time, the title is an old and prestigious work on journalism, which had been salvaged from a removals-shelf of the Library of engineering.

At 13:20 our network connections disappear with flashing lights and thus, I am stripped off all checking in and out tools, except for pen and paper and offline mode of our library system. I feel panic briefly (as I’m of the generation that has worked with internet since high school) and stand helpless for a few seconds, until I realize that I have plenty of work that doesn’t include computers. I organize all the returned books back to shelves, and then wrap a couple of new titles with book plastic. Those tasks are completely analog, and don’t include any kind of wires or typing or network connections. I’m like the librarians in the dark ages. =D When was that by the way? In the 80s?

At 14:15 network connection reappears. I use the rest of my idle desk time typing pen-and-paper -loanings and running the offline activity with a script to the system.

At 15:00 I hand over the desk to my colleague, who will take care of the last two hours of the day. The last 15 minutes of my working time I use checking my emails, and there actually is some, due to the black-out. As my last task, I check the school news from the intranet, so I will be at least partly aware of what’s going on in our UAS tomorrow as well.

At 15:15 I have an empty cataloging shelf and it’s time to go home. I’m very pleased that none of our new additions are lying around in the office, but are now available for loaning and browsing in the library. It’s such a shame, that whenever there are hectic times and tasks that need urgent attention, the cataloging task is always left behind to be dealt mañana or some other suitable time. I suppose we can’t help it. Anyway, the most important thing is that the new books and items end up available to our customers eventually. =) Besides, the process can actually be really very fast, when the titles are spesifically requested or reserved by our customers or they are known to be used as course books.

Such was the last Monday of my January 2012. Very peaceful day doing things that you would expect to do when working in library. Nowadays there are many other kinds of tasks as well, but it’s very nice that you still get to work with customers providing and locating for them the information that they need. After all, that’s why we are here. =)

P.S. Excuse me my hectic language and a-mile-long sentences. I didn’t quite have the time that I thought to polish it…

Ebraryn e-kirjoja voi nyt lukea myös iPadillä. 

1. Lukemista varten iPadiin on asennettava Ebrary-sovellus, joka on asennettavissa AppStoresta ilmaiseksi.
2. Ensimmäisellä käyttökerralla sovellus pyytää Ebrary-tunnuksesi (hanki ne Ebraryn sivuilta Sign in -> Create an account/Sign in with Facebook)  ja Adobe ID-tunnuksesi (rekisteröidy täällä). Mikäli sinulla on jo Ellibsin e-kirjojen lukemiseen tarvittava Adobe Digital Editions -tunnukset, voit käyttää myös niitä. Tämän jälkeen useimmat e-kirjat Oamkin Ebrary-kokoelmasta on käytettävissäsi myös iPadilla.

Oamkin Ebrary-kokoelmassa on noin 21000 kirjaa. Kirjoja on historian, liiketaloustieteen, luonnontieteiden, lääketieteen, taiteiden, viestinnän ja tekniikan alalta. E-kirjoja voi lukea iPadin lisäksi myös tietokoneen tai läppärin selaimella.

Aurinko on laskee tänään Forecan mukaan klo 14.03. Erinomaista siihen liittyen on, että huomenna se laskee 14.04, ja se tarkoittaa, että päivä alkaa pitenemään huomisesta alkaen, mikä taas puolestaan tarkoittaa sitä, että (ennen pitkää) tulee taas kesä!

Siitä tosin ei kannata välittää, että silminhavaittavia (erityisesti näin toimistotyöaikaan työskentelevälle) muutoksia päivän pituuteen liittyen ei ole luvassa ennen tammikuun loppua, eikä siitäkään, että Etelä-Suomessa on jo nyt yhtä pitkä päivä kuin meillä vasta tammikuun puolessa välissä. Sen sijaan suosittelen näin valoisampia aikoja odotellessa keskittymään rakentavampiin aiheisiin, kuten esimerkiksi kesäpuutarhan suunnitteluun.

Alla pari poimintaa Luonnonvara-alan kirjaston vihersuunnittelu- ja puutarha-alan aineistoista.

Varaa Leevistä

Varaa Leevistä

Varaa Leevistä

Varaa Leevistä

Varaa Leevistä

” Hyvää iltaa, hyvää iltaa, itse kullekkin säädylle”

Jos joku on onnistunut vielä välttymään joululauluilta, onnettomuus on onneksi helposti korjattavissa. Kulttuurialan kirjastosta löytyy laulu- ja/tai soittotaitoisille runsaasti painettuja joululaulunuotteja, joita voi selata ja varata Leevistä. Nuotit saa listattua helposti kirjoittamalla Leevin vapaasanahakuun ”joululaulut” ja valitsemalla Haun rajaus -alasvetovalikosta ”Nuottijulkaisu” .

Sähköisiä joululaulunuotteja löytyy runsaasti esimerkiksi Digitaalisesta nuottikirjastosta, josta ne ovat myös tulostettavissa. Nuottien katselua ja tulostamista varten koneeseen on asennettava ensin Scorch-plugin, joka on vapaasti ladattavissa Sibelius-nuottikirjoitusohjelman kotisivuilta. Digitaalisen nuottikirjaston joululaulunuotteja voi hakea esimerkiksi kirjoittamalla hakukenttään ”joulu”.

Tiernapojat-esityksen laulut kuuluvat oululaiseen jouluun kuin manteli riisipuuroon.

Mukanalaulajille tiedoksi, että laulujen sanat voi lunttia Tiernapoikien kotisivuilta. 😉