Author: Marianne Isola

Kävin henkilöstövaihdossa Kingstonin yliopistossa Iso-Britanniassa muutama viikko sitten. Kingstonin yliopisto on 25 000 opiskelijan opinahjo, entinen ”Polytechnic”, joka yliopistolain muuttuessa sai nimekseen ”University”. Pääasiassa tutustuin yliopiston laadunvarmistusjärjestelmään ja erilaisiin laadun kehittämistoimenpiteisiin. Tapasin kaikki laatuasioiden parissa hallinnossa työskentelevät suunnittelijat ja juttelin heidän kanssaan mm. suomalaisen ja brittiläisen korkeakoulujärjestelmän eroista ja yhtäläisyyksistä. Opetus oli tämän lukuvuoden osalta ohi, joten en tavannut opettajia ja opiskelijoistakin vain muutamia. Pääsin kuitenkin keskustelemaan myös opetuksen kehittämisestä vastaavan johtajan kanssa sekä kansainvälisten asioiden suunnittelijan kanssa.

Laadunvarmistukseen liittyvää matkan antia olen esitellyt laatutyöryhmän kokouksessa (vastaan mielelläni asiaa koskeviin kysymyksiin), mutta laatuleipurin blogiin ajattelin nostaa teemaksi vertaistuen. Kingstonin yliopistossa (kuten muissakin brittiläisissä yliopistoissa) opettajien vertaistuki on varsin korkealla tasolla.

Opetussuunnitelmat laaditaan aina opettajien yhteistyönä, uudet opsit validoidaan ja vanhat auditoidaan kuuden vuoden välein. Auditoinneissa ovat aina mukana niin johto, opettajat, opiskelijat kuin sidosryhmätkin. Suomessa tilanne on validointia lukuun ottamatta sunnilleen samanlainen. Yllättävää on, että arviointikin tehdään opettajien ja sidosryhmien yhteistyönä. Jokainen opettaja arvioi oman opintojaksonsa tuotokset, ja siirtää nämä sen jälkeen kollegalleen. Kollega arvioi sekä tuotoksia että arviointia ja antaa palautetta arvioinnin tasapuolisuudesta opettajalle. Tämän lisäksi joka vuosi kaikista tuotoksista lähetetään näyte (n. 10 %) yliopiston ulkopuoliselle arvioijalle. Tämä katsoo tuotokset kolmannen kerran läpi, arvioi arvioinnin toteutusta ja antaa kehittämisehdotuksia. Tällä tavalla toimitaan Kingstonin yliopiston jokaisessa koulutusohjelmassa!

Olisiko Oamkilla jotain oppimista Kingstonin yliopistosta? Kannattaisiko yhteisöllisyyden ajatusta levittää opsien työstämisestä aina arviointiin asti? Toimitaanko jossain koulutusohjelmassa ehkä jo näin? Opiskelen itse parhaillaan Amokissa, ja olen esitellyt matkan antia myös opiskelukavereilleni. Heidän reaktionsa oli välittömän positiivinen; ainakin aloittelevan opettajan näkökulmasta tällainen vertaistuki tuntui hyvältä idealta.

Marianne Isola, laatukoordinaattori, rehtorin toimisto

Liiketalouden yksikössä oli torstaina 19.5 hauska kierrätystapahtuma. Aulan pöydille sai tuoda omia vaatteita, esineitä ja kirjoja, jotka ovat kotona jääneet tarpeettomiksi. Tavarat saivat olla vanhoja, mutta niiden piti ehjiä ja käyttökelpoisia. Jos paikan päältä löytyi jotain hyödyllistä, sen sai ottaa mukaansa (vaikka itse ei olisi tuonutkaan mitään). Eurot eivät ekotapahtumassa liikkuneet ollenkaan.

Vein itse paikan päälle muutamia lasten kenkiä ja vaatteita sekä pari villapaitaa. Pöydät olivat täynnä jo kymmenen aikaan! Pengoin aikani ja löysin itselleni pari kivaa kesäpaitaa sekä hupparin 8-vuotiaalleni. Olin erittäin tyytyväinen vaihtokauppaani. Laatu tarkoittaa arjessa eri asioita eri ihmisille – toisen hyödytön esine on toiselle laatua. Suuri kiitos kierrätystapahtuman järjestäjille, jään innolla odottelemaan sen uusintaa syksyllä 😉

Kun laadun käsitettä taas mietitään organisaation tasolla, huomataan ettei se voi tarkoittaa eri asioita. Yhteinen näkemys laadusta ja laatutavoitteista on pohja organisaation kehittämiselle. Organisaation toimintaa on vaikea kehittää systemaattisesti, jos laatu ymmärretään eri tavoin johdon, henkilöstön, opiskelijoiden ja sidosryhmien keskuudessa. Oamkissa yhteinen käsitys laadusta on olemassa, se löytyy laatukäsikirjasta.

Laatukäsikirjassa määritellään: ”Laadukas toiminta tarkoittaa hyvin tehtyä jokapäiväistä työtä. Oamkin laatukäsityksen mukaan hyvät tulokset saavutetaan, kun ammattikorkeakoulun toimintaa suunnitellaan, seurataan, arvioidaan ja kehitetään systemaattisesti. Dokumentointi on keskeinen osa laadunvarmistusta.”  Laatutyö ei siis ole jotain kummallista, kaukaista ja hallinnollista, vaan normaaleja arjen toimintoja: opetuksen suunnittelua, hankkeiden toteutusta, tunnuslukujen seurantaa ja opiskelijoiden osaamisen arviointia. Oamkissa käsitys laadusta on yhteinen, ja myös laadun toteutus on yhteistä toimintaa.

Marianne Isola, laatukoordinaattori

Rehtori ja vararehtori pistäytyivät laatuvisan äärellä, kun laatukiertue rantautui rehtorin toimistoon Kiviharjunlenkille. Molemmat saivat vaaditut pisteet kokoon ja leivän kainaloon 🙂

Kevään laatukiertue starttasi tänään Liiketalouden yksiköstä. Opiskelijat ja henkilökunta tekivät laatuvisaa oikein urakalla. Ja mikä oli tehdessä, sillä seitsemällä oikealla vastauksella mukaansa sai tuoksuvan laatuleivän! Yksiköstä koottiin myös monia hyviä ideoita toiminnan kehittämiseksi. Keskiviikkona kiertue jatkuu Sosiaali- ja terveysalan yksikköön ja perjantaina rehtorin toimistoon. Tervetuloa visailemaan!

Marianne Isola, laatukoordinaattori

Viestintäpäällikkö Anne-Maria Haapala alusti aiheesta Viestintä työyhteisötaitona. Millaisen roolin sinä olet omaksunut omassa työyhteisössäsi? Anne Peltolan paneelikeskustelussa ajatuksia taas vaihtoivat Mika Ylilehto (Vip), Inkeri Hedemäki (Liike), Jyrki Laitinen (Tekn), Jari-Pekka Kanniainen (OSAKO ja  Annikki Savolainen (Sote).

Kiitos runsaslukuiselle yleisölle; toivottavasti leivät maistuivat!

Oamkin opiskelijoiden uusi intranet on avattu. Nyt myös opiskelijat löytävät kaiken mahdollisen opintoihin liittyvän tiedon yhdestä ja samasta paikasta (henkilökunnallahan oma intra on ollut käytössä jo useamman vuoden ajan).  Esimerkiksi ”Opiskelijan polun” päivitetyt tiedot löytyvät nykyisin vain intrasta – julkisilta nettisivuilta polku poistuu kokonaan, kun Oamkin uudet nettisivut otetaan käyttöön. Intra korvaa vähitellen myös yksiköiden entiset opiskelijaintrat.

 Aluksi intra kattaa suomenkielisen tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat, mutta syksyn aikana käyttöön otetaan myös englanninkielinen versio. Jokaiseen yksikköön on nimetty intra-vastaava, jonka tehtävänä on tukea ja kouluttaa yksikön opettajia opiskelijaintran käytössä. Tiedätkö, kuka on oman yksikkösi intravastaava? Henkilökunta pääsee tutustumaan opiskelijaintraan osoitteessa www.oamk.fi/intra. Jokainen pääsee opiskelijaintraan omilla staff-tunnuksillaan, samoilla joilla kirjaudutaan henkilöstöintraan.

 Kaikkien yhteinen opiskelijaintra on osa Oamkin laadunvarmistuksen kokonaisuutta (yhdessä henkilöstöintran kanssa). Tästä syystä on tärkeää, että se toimii yhdenmukaisesti kaikissa yksiköissä – toisin sanoen, että opettajat ja opiskelijat käyttävät sitä aktiivisesti!  Intra on automaattisesti profiloituva (jokainen opiskelija näkee oman koulutusohjelmansa tiedot) ja henkilökohtaisesti personoitava (opiskelija voi muokata omaa etusivuaan). Intra on helposti päivitettävä, joustava, käyttäjäystävällinen ja aidosti hyödyllinen ajasta, paikasta ja selainohjelmasta riippumatta.

 Kannattaa tutustua 🙂

Marianne Isola, laatukoordinaattori

 Jos istut metrossa ja huomaat kaikkien kanssamatkustajien poistuvan junasta, sinunkin kannattaa varmaan tehdä samalla tavalla. Yksinään junaan jääminen ei tiedä hyvää. Kuten opin ollessani viikon henkilöstövaihdossa Madridissa, metro voi hyvin tehdä silmukan kesken matkaa ja lähteä ajelemaan takaisin menosuuntaansa. Kirjaa ei näköjään kannata lukea niin intensiivisesti, ettei huomaa mitä ympärillä tapahtuu.

Saman logiikan voidaan ajatella pätevän myös korkeakouluihin, niin kaukaa haetulta kuin se tuntuukin. Korkeakoulutuksen maailmassakaan yhteen junaan ei kannata jäädä, vaan kokoajan täytyy seurata, mitä muita junia ympärillä on, minne ne menevät ja mitä kautta. Mikä juna kuljettaisi meidän korkeakoulua oikeaan suuntaan juuri tällä hetkellä? Kirjoista löytyy paljon hyödyllistä tietoa junien liikkeistä, mutta vielä olennaisempaa lienee tarkkailla ympäristöä.

Kysymys kuuluukin, onko Oamk edelläkävijä vai seurailija? Jääkö se oikeaan metroon päästyään huokaisten istumaan paikoilleen ja poistuu vastahakoisesti viimeisten joukossa, kun jotain odottamatonta tapahtuu? Vai tarkkaileeko Oamk aktiivisesti ympäristöään ja vaihtaa tarvittaessa nopeampaan junaan, suoremmalle reitille? Tai kenties kokonaan englanninkieliseen vaunuun?

Minä jäin Madridissa kerran yksin metroon. Istuin kirja nenässä ja huomasin vasta ovien sulkeutumisen jälkeen, että taidan olla ainoa matkustaja vaunussa. Seuraavalta asemalta matkustajia taas tuli kyytiin, ja muutaman aseman jälkeen huomasin myös, että olemme matkalla takaisin sinne mistä olin tulossa. Mutta opin yhden kerran jälkeen. Sen jälkeen toinen silmä seurasi koko ajan asemia ja matkustajia, ja vain toinen keskittyi kirjaan. Seuraavalla kerran nousinkin junasta ensimmäisten matkustajien joukossa.

Marianne Isola, laatukoordinaattori

Laatuleipuri on nähty tänään tekniikan yksikössä! Pyöräilevä sankari haastaa opiskelijat mukaan kehittelemään yhä parempia reseptejä oppimiselle. Opiskelijapalautekysely on auki 23.4.2010 saakka.

 Marianne Isola, laatukoordinaattori

Seurattuani Oamkin sisäisen auditoinnin toteutusta ja kuunneltuani yhteensä 23 auditointihaastattelua olen löytänyt uuden määritelmän laadulle: ”Laatu on läpinäkyvyyttä”. Se on suunnittelun selkeyttä, toteutuksen tomeruutta, seurannan systemaattisuutta ja kirjaamisen kirkkautta.

Haastattelut ovat nimittäin osoittautuneet varsin paljastaviksi. Puoli tuntia on lyhyt aika, mutta yllättävän paljon asioita siinäkin ehtii selvitä. Jossakin yksikössä johto voi esimerkiksi kertoa, kuinka hyvin koulutusohjelmatiimit toimivat, opettajat vahvistavat asian, tukipalveluhenkilöstö kiittää, opiskelijat kehuvat ja sidosryhmätkin ovat tyytyväisiä. Kaikki siis tietävät, miten koulutusohjelmatiimit toimivat ja minne toiminta on dokumentoitu, ja ovat toiminnan onnistumisesta samaa mieltä.

Toisessa yksikössä eri ryhmien haastattelut voivat keskenään ristiriitaisia. Muutama ryhmä voi vuolaasti kehua, miten monipuolisesti esimerkiksi opiskelijapalautetta hyödynnetään, kun taas toiset ryhmät eivät ole asiaan törmänneet ollenkaan. Näissä tapauksissa auditointiryhmän tuntosarvien täytyy nousta välittömästi. Toiminta ei ole läpinäkyvää, lavasteita havaittavissa! Jos joku toiminta kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, näin yleensä onkin…

Laatu ei siis tarvitse lavasteita, aidosti hyviä käytänteitä löytyy varmasti joka yksiköstä. Oamkin sisäinen auditointi on vasta puolivälissä, mutta se on palautteen perusteella osoittautumassa varsin hyvin toimivaksi kehittämisen työvälineeksi. Vai mitä mieltä sinä olet?

Marianne Isola, laatukoordinaattori