Author: Vieraileva leipuri

Terveiset Ratkaisuja 2011 Itämeren maiden kestävän kehityksen konferenssista, joka järjestettiin Euroopan kulttuuripääkaupungissa, Turussa 31.1.–2.2.  Päivien kantava teema olivat ratkaisut lähellä, yhdessä, ja puhujina meitä ilahduttivat mm. Malmön sympaattinen ja innostava kaupunginjohtaja Ilmar Reepalu sekä energiakysymysten asiantuntijana arvostettu, asiaansa ilmeisen intohimoisesti suhtautuva, professori Peter Lund Aalto-yliopistosta. Pohjoismaiden nykytilaa ja tulevaisuuden haasteita käsiteltiin laajasti kestävän kehityksen viitekehyksessä, ja viesti oli pikemmin toivoa herättävä kuin lohduton.

Peter Lund peräänkuulutti yhteistä tahtotilaa, kollektiivista vaivannäköä, sillä hänen mukaansa ilmastonmuutoksen hillintä maksaa vain kahvikupillisen/päivä/henkilö seuraavan 40 vuoden ajan. ”Peanuts”, kuten hän asian ilmaisi. Tutkimusprofessori Marjatta Bardy Terveyden ja Hyvinvoinnin laitokselta oli sitä mieltä, että ratkaisut nykyistä kohtuullisempaan elämään ovat jo olemassa. Hän vertasi kestävää kehitystä leipomattomaan leipään, jonka ainekset löytyvät pöydältä, mutta resepti on vielä hukassa.

Myös Oamkissa leivotaan leipää, tosin erityisesti laadun nimissä. Auditoinnin perusteella ainakin rehtorin toimistossa resepti on tallessa ja hyvässä muistissa. Oamkin erityistuotetta maistetaan KKA:n taholta loppuvuodesta, mutta jo nyt katseet ovat monilla kääntyneet uusiin auditointikriteereihin 2011–2017, missä korkeakoulujen laatukulttuuri on erityisessä syynissä. Seuraavalla auditointikierroksella meidän tulee eksplisiittisesti tietää, mitä on oamkilaisuus? Tuolloin osaamme arvioida, miksi oamkilaisuutta arvostetaan ja kuinka työyhteisömme jäsenet ovat tunnistavat oman roolinsa Oamkin laatukulttuurin rakentajina. Parhaillaan tehtävällä laatutyöllä kyseistä kulttuuria luodaan ja määritellään. Tiesithän, että myös sinä olet osa tätä hanketta ja kannat vastuuta sen onnistumisesta?

Opetus- ja kulttuuriministeriö pyysi viime keväänä raportoimaan kestävän kehityksen edistämisestä korkeakoulun omassa toiminnassa, minkä epävirallisen koosteen sain äskettäin. Yleisvaikutelma oli, että korkeakoulut ovat keke-työssä erityisen aktiivisia – ilahduttavaa raportissa olivat Oamkin ja Ramkin näkyvyys! Itä-Suomen yliopisto, Åbo Akademi ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulu ovat integroineet kestävän kehityksen osaksi laadunhallintajärjestelmäänsä.

Mielestäni myös Oamkin laatuleipä sisältää olennaisena osana strategian sisäiset kehittämiskohteet (kestävä kehitys, kansainvälisyys ja yrittäjyys), joiden jauho-osuus taikinassa vaihtelee, mutta joiden unohtaminen tuottaa värittömän, mauttoman ja hajuttoman lopputuloksen. Laatureseptin kohta 9: ”Maistele lopputulosta, mieti, miten voisit kehittää leivän makua” liittyy juuri tähän.  Konkreettista integraatiota todistetaan syksyllä järjestettävässä Oamkin laatu- ja kestävän kehityksen päivässä (28.9.2011), jonka ohjelma julkaistaan myöhemmin. Olethan sinäkin tulossa leipomaan?

 Outi Virkkula,  projektikoordinaattori, KM, Luonnonvara-alan yksikkö

Auditointi lähestyy ja laatuasiaa pitäisi viedä tiedoksi IT-väelle. Toimeksisaaneena olen pakannut eväsreppuuni ”laatuleipää” ja löytänyt perille oikeaan osoitteeseen. Paikalla on enimmäkseen vieraita kasvoja, joitain tuttujakin sentään. Alkujännäyksen jälkeen päästään asiaan ja auditoinnin salat paljastuvat sanojen soljuessa. Näin ainakin omasta mielestä.

Pääsen sivulle, jossa on linkki intran auditointimateriaaliin, kun kalvosulkeiset yllättäen keskeytyvät. Joku rohkea korottaa äänensä sanoakseen: ”Anteeksi, kun keskeytän, mutta sä puhut meille ihan vieraita asioita. Koskeeko nämä edes meitä?”. Tätä en osannut odottaa. Aika on oikea ja paikkakin selvisi neuvonnasta. Paikalla on uuden IT-yksikön henkilökuntaa aivan kuten pitikin. Jutellaan ja selvitellään. Töitä on kuulemma tehty tähän asti Osaon puolelle, mutta esimiehen mukaan jatkossa voi pukata myös Oamkin keikkaa. Eli loppujen lopuksi ollaan kuitenkin ajankohtaisen ja oikean asian äärellä, vaikka hämmennys onkin ymmärrettävää. Eihän kaikilla ole käytössään edes intra-tunnuksia. Alan myös oivaltaa, miksi alussa kovin harva nosti kätösensä sen merkiksi, että laatuauditointi on tuttua.

 Annetut 5 – 10 minuuttia ovat kuluneet loppuun ja lopettelen selostusta konkreettisiin asioihin: kehittämiskohteiden esittelyyn. Sovitaan myös, että intra-tunnuksia toimitetaan sitten jälkikäteen niitä tarvitseville. Takaraivossa polttelee pienoinen harmitus siitä, että laatuasiat näyttäytyivät tänään joillekin ensi kertaa auditoinnin muodossa. Tuntuu, että taas ollaan alussa tai ainakin pitäisi olla. Olenhan itsekin opiskeluaikoina manannut koulutuksia, joissa niin sanoakseni hypätään suoraan rattiin, vaikka ei olla koskaan autoa nähty.

 Jään innolla odottelemaan tilaisuutta, jossa olemme kaikki IT-palveluiden ihmiset koolla ja laatuasioita avataan oikeaoppisella tavalla. Lähdetään liikkeelle siitä, mikä on uutta, ja jatketaan siihen, miten laatua tehdään tällä porukalla tästä eteenpäin. Onpa sellainen tilaisuus jo tiedossakin.

 Johanna Liimatainen, sovellussuunnittelija, IT-palvelut

Parille tuhannelle Oamkista valmistuneelle lähetettiin syksyllä kysely, jossa tiedusteltiin työllistymiseen liittyviä asioita. Kohderyhminä näissä valtakunnallisena yhteistyönä tehdyissä kyselyissä olivat vuonna 2005 ja 2009 tutkinnon suorittaneet. Samassa kuoressa valmistuneille lähti kirje alumniyhdistykseltä sekä markkinointikirje lisäkoulutusmahdollisuuksista Oamkissa. Vastauksia saatiin mukavasti, sillä lähes puolet eli noin tuhat alumnia vastasi kyselyyn. Oli hienoa huomata, että Oamkin alumnit olivat motivoituneita antamaan panoksensa koulutuksen kehittämiseen. Kevään kuluessa koulutusyksiköissä on käytössä alumnien antamaa tietoa muun muassa siitä, miten ammattikorkeakouluopinnot kehittivät työelämässä tarvittavia osaamisalueita. Sangen arvokasta tietoa koulutuksen kehittäjille!

Kyselyjen yhteydessä tarjoutui tilaisuus tarkastella alumnien nykyisiä asuinpaikkoja. Kävi ilmi, että yli 80 prosenttia alumneista on jäänyt valmistumisen jälkeen Pohjois-Suomeen. Yksinomaan Oulun seudulle jää lähes kaksi kolmasosaa valmistuneista. Muut kasvavat yliopistoseudut , kuten pääkaupunkiseutu, Tampere, Turku ja Jyväskylä, ovat saaneet houkuteltua vain reilun kymmeneksen Oamkin alumneista.

Voi siis hyvällä syyllä sanoa, että Oamk on vahva alueellinen vaikuttaja ja elintärkeä työvoiman kouluttaja Oulun seudulla, Pohjois-Pohjanmaalla ja koko Pohjois-Suomessa. Ammattikorkeakoulun tehtävien luonteen vuoksi alueellinen vaikuttaminen on kuitenkin myös muuta kuin nuorten kouluttamista ammattilaisiksi. Alueen hyvinvoinnin kehittymistä tuetaan myös aikuisten täydennyskoulutuksella, avoimen ammattikorkeakoulun opintotarjonnalla, kulttuuritoiminnalla sekä elinkeinoelämää ja korkeakouluopetusta kehittävällä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnalla.

Laajemmin ajateltuna ammattikorkeakoulun väellä on näiden perustehtävien lisäksi vielä muita yhteiskunnalliseen vastuuseen liittyviä velvoitteita. Näistä tärkeitä ovat aktiivinen osallistuminen erilaisten kehittäjäyhteisöjen toimintaan sekä uuden tiedon levittäminen eri forumeilla. Ammattikorkeakoulussa työskentelee paljon huippuasiantuntijoita, joiden asiantuntemus ja mielipiteet voivat rikastuttaa myös julkista keskustelua. Toivonkin, että Oamkilaiset näkyvät ja kuuluvat kuluvana vuonna lehtien palstoilla ja muissa medioissa entistäkin useammin. Kukapa kissan hännän nostaa ellei kissa itse!

Tea Remahl, suunnittelija, Rehtorin toimisto

Olimme puhumassa laatukoulutuksessa siitä mitä laatu on opiskelijoiden näkökulmasta. Halusimme tuoda esille ajatuksiamme kaikkien opiskelijoiden ja opettajien keskuuteen ja samalla myös herättää asiasta keskustelua.

 Oamkin opiskelija ei tiedä laadusta tai toiminnan kehittämisestä välttämättä juuri mitään. Osallistuminen laadunvarmistukseen tapahtuu usein opiskelijan vastatessa opiskelijapalautekyselyyn tai opintojaksopalautteeseen. Useimmat opiskelijat eivät tiedosta sitä faktaa, että he kehittävät samalla toimintaa. Johtuuko tämä siitä, että opiskelijoita ei osallisteta ja heille ei opeteta, että palautteen perusteella kehitetään toimintaa ja varmistetaan Oamkin ydintoiminnan laadukkuutta? Kaikki opiskelijat eivät tiedä, mitkä ovat heidän vaikutuskanavansa Oamkissa; he eivät löydä paikkaansa vaan ottavat sen mitä annetaan. Tämä ei valitettavasti ole paras mahdollinen ratkaisu.

 Osa opiskelijoista tietää miten toimintaan pystyy vaikuttamaan ja miten esimerkiksi koulutusohjelmatiimin toimintaan voi osallistua. Koulutusohjelmatiimissä opiskelija pääsee vaikuttamaan oman koulutusohjelman toimintaan. Tässä vaiheessa toiminnan kehittäminen on konkreettisempaa ja opiskelijat keskustelevat oman koulutuksen kehittämisestä opettajiston ja koulutusohjelmavastaavan kanssa. Koulutusohjelmatiimi on keskustelu- ja kehittämisfoorumi, vaikka monet opiskelijat luulevatkin, että koulutusohjelmatiimillä tai koulutusohjelmavastaavalla on päätäntävaltaa. Näin ei kuitenkaan ole. Koulutusohjelmatiimin asioita viedään eteenpäin, toki, mutta vaikkapa uusien asioiden käsitteleminen voi olla hankalaa. Asiat jotka tarvitsevat resursseja täytyy viedä Oamkin yksikön johtajan tai osastonjohtajan kautta.

 Näemme, että Oamkiin toivottavasti saadaan aito toiminnan kehittämiskulttuuri ja yhteisöllisyyden tunne, jonka avulla opiskelijat ja opettajat sitoutuvat toiminnan kehittämiseen. Tällaista kulttuuria on haastava lähteä tuomaan kolmannen tai neljännen vuoden opiskelijoille, koska vanha koira ei aina opi uusia temppuja. Erityisesti tulisi keskittyä uusiin opiskelijoihin ja saada heidät temmattua mukaan uuteen kulttuuriin. Tässä tarvitaan kuitenkin opettajien ja koulutusohjelmavastaavien sitoutumista toiminnan kehittämiskulttuuriin ja sitä kautta saadaan innostettua opiskelijoita mukaan.

 Opiskelijoiden aktivoiminen ja osallistaminen toisi mukanaan yhteisöön hyvinvointia, viihtyvyyttä, sitoutuneisuutta ja valveutuneita opiskelijoita. Valmistuessaan he olisivat yhä kiinnostuneempia jatkamaan yhteistyötä korkeakoulunsa kanssa alumnitoiminnan muodossa. Vaikutuskanavat, kuten koulutusohjelmatiimit ja muu palautejärjestelmä, tulisivat olla opiskelijoilla selkärangassa ensimmäisistä viikoista lähtien.

 Myös opiskelijakunta ja opiskelijajärjestöt ovat tässä avainasemassa. Oamkin yhteisössä tulisi huomioida, että opiskelijoiden osalta pelkkä henkilökohtainen palaute ei riitä. Opiskelijoiden kanssa on tehtävä aitoa yhteistyötä myös koulutusala- ja yksikkökohtaisesti mm. tarjoamalla opiskelijoille yhtäläiset mahdollisuudet järjestäytyä ja voimaantua.

Jonna Herva & Jari-Pekka Kanniainen, OSAKO

Laatu tuntuu olevan hankalasti määriteltävä käsite, sillä se merkitsee eri ihmisille erilaisia asioita. Esimerkiksi määrittelijän arviointiperusteet, näkemykset sekä asema vaikuttavat laadun määritelmään. Tutustuessani laatu-käsitteen historiaan, huomasin sen olevan sidoksissa ajan lisäksi myös kulttuuriin ja kieleen.

Tutkijat ja filosofit tuntuvat turhaan yrittäneen löytää käsitteelle yhtä yhtenäistä määritelmää. Esimerkiksi Joseph Juran, William Deming, Philip Crospy ja Genichi Tagushi ovat luoneet omat määritelmänsä laadulle.

David Garvin on lähestynyt laatu-käsitettä määrittelemällä tavaran tai palvelun laadulle kahdeksan osatekijää: suorituskyky, lisäominaisuudet, luotettavuus, yhdenmukaisuus, kestävyys, huollettavuus, esteettisyys ja mielikuva.

Me täällä viestintäpalveluissa olemme edelleen hurmioituneina viime viikkoisista Oamkin pikkujouluista. Väki tuntui viihtyneen ja tunnelma vain kiihtyneen kun kellon viisarit kipusivat kohti pikkutunteja. Mutta olivatko pikkujoulut laadukkaat? Mitähän Garvin tähän tuumaisi?

Suorituskyvyllä viitataan hyödykkeen perusominaisuuksiin, jotka tässä tapauksessa ovat vapaamuotoinen, jouluteemainen juhla ja juhliminen. Lisäominaisuuksilla puolestaan tarkoitetaan hyödykkeen houkuttelevia ominaisuuksia, joita pikkujouluissa olivat esimerkiksi hyvä ruoka ja juoma, hauskat ohjelmanumerot, tanssiminen sekä yhdessä viihtyminen.

Luotettavuus koostuu Garvinin mukaan esimerkiksi turvallisuudesta ja ympäristövaikutuksista. Juhlatila suunniteltiin toimivaksi ja turvalliseksi monisataiselle juhlakansalle. Esimerkiksi aidot kynttilät korvattiin valosarjoilla vahinkojen välttämiseksi. Viestintätoimiston tarkoituksena oli myös askarrella somisteeksi juhlatilan ikkunoihin paperisia lumihiutaleita mutta niistä luovuttiin paperin säästösyistä. Ympäristövaikutukset otettiin siis huomioon myös juhlahumussa.

Yhdenmukaisuuteen ja samanlaisuuteen voidaan kai laskea ainakin kaikkien osallistujien oamkilaisuus sekä yhteinen joulufiilis. Juhlijoista näytti löytyvän myös kestävyyttä, sillä tanssilattia laitettiin jalalla koreasti aina yömyöhään. Huollettavuudelta Garvin toivoi ainakin huollon helppoutta. Juhlijoiden huollosta vastasi notkuva ruokapöytä ja juomatarjoilu vähintäänkin kiitettävästi.

Esteettisyyteen kuten väriin, viimeistelyyn, hajuun, makuun ja tunteeseen kiinnitettiin huomiota hankkimalla joulukoristeita ja joulukuusi, joista ei puuttunut säihkettä ja kimallusta. Noutopöytä vetosi juhlijoiden eri aisteihin tarjoten silmänruoan lisäksi myös haju- ja makuelämyksiä.

Viimeiseksi laadun osatekijäksi Garvin määritteli mielikuvan, jolla hän tarkoitti yritys- ja tuoteimagoa. Imagolla tarkoitetaan yleensä henkilön tai yrityksen itsestään antamaa kuvaa. Ainakin minä itse, Oamkin pikkujouluihin ensi kertaa osallistuvana, koin tunnelman ja kokonaisuuden hyvin myönteiseksi ja näin ollen pikkujoulujen imagon onnistuneeksi.

Garvinin laatu-käsitteen määritelmän kahdeksan osatekijää täyttyivät mielestäni Oamkin pikkujoulujen kohdalta erinomaisesti. Summa summarum voidaan kai todeta oamkilaisten viettäneen varsin laadukkaat pikkujoulut. Ensi vuonna taas uudestaan. Ehkäpä Garvinin määritelmään tulisikin lisätä vielä toistuvuus. Mukavaa joulun odotusaikaa kaikille.

Riikka Harjula, suunnittelija (Viestintäpalvelut)

Korkeakouluista valmistuneet eli alumnit edustavat erästä korkeakoulujen toiminnan kehittämisessä huonosti hyödynnettyä voimavaraa. Oamkin kokoinen korkeakoulu tuottaa tätä alumnivoimavaraa tuhansien henkilöiden vuosivauhdilla. Samanaikaisesti korkeakoulut tuskailevat etsiessään tapoja arvioida toimintansa vaikuttavuutta, edistää koulutuksen työelämävastaavuutta tai luoda pitkäkestoisia kumppanuussuhteita ulkopuolisten sidosryhmien kanssa. Voisiko alumniresurssi olla yksi ratkaisu korkeakoulujen työelämäyhteyksien kehittämisessä?

Valtakunnallisesti tarkasteltuna korkeakoulujen alumnitoiminta on kehittynyt varsin hitaasti. Ammattikorkeakoulujen osalta hitautta voidaan selitellä korkeakoulusektorin nuorella iällä – toisaalta valmistuneiden kumulatiivinen summa on jo ihan riittävä jokaisella ammattikorkeakoululla eli kriittistä massaa on.

Osalla korkeakouluista on jo varsinaista, organisoitua alumnitoimintaa. Niin myös Oamkilla. Oamkin alumniyhdistys on sekä valmistuneiden että henkilöstön muodostama yhteisö, jolle on määritelty oma roolinsa ja omat tehtävänsä. Toimintaedellytykset turvataan määrärahalla ja alumniyhdistyksen yhteys Oamkin toimintaa varmistetaan siten, että alumniyhdistyksen hallituksessa on Oamkin edustaja. Tuo hallituspaikka on ainakin viime ajat ollut täyttämättä.

Perusrakenteet ovat siis kunnossa, nyt pitäisi ottaa reipas askel eteenpäin toiminnallisen yhteistyön suuntaan.

Korkeakoulun näkökulmasta aktiivisen alumnitoiminnan hyödyt ovat ilmeisiä – voimme helposti luoda pitkän lista asioita, joissa alumnien panos olisi erittäin tervetullut lisä. Kun kerran korkeakoulut kaipailevat työelämäkumppaneita, niin eivätkö omat alumnimme olisi vähintään yhtä hyviä partnereita kuin ei-alumnit? Alumneilla on kuitenkin lähtökohtaisesti tietoa ja ymmärrystä korkeakoulumme tavoitteista, toimintaperiaatteista ja käytännöistä – alumni pystyy luontevasti integroimaan sekä korkeakoulun että työelämän näkökulmat. Alumni työelämäedustajana on korkeakoulun kannalta suorastaan ihanteellinen kumppani.

Alumnin näkökulmasta alumnitoiminnan hyödyt eivät sitten olekaan ihan selkeitä. Erilaiset tilaisuudet ja tapahtumat ovat eräitä konkreettisia hyötymistapoja. Lisäksi alumnitoimintaa markkinoidaan verkostoitumismahdollisuutena. Verkostoituminen voi toki tuottaa hyötyä, mutta mitään konkreettista ei uskalla varmuudella luvata. Mutta miten muuten voisimme kannustaa alumneja osallistumaan korkeakoulumme kehittämistoimintaan? Toimintaedellytysten turvaamisen rinnalla voisimme kaikin mahdollisin tavoin osoittaa, että arvostamme alumnien panosta. Arvostus on hyvä motivoija ja vieläpä ilmainen sellainen.

Valtakunnallisen ”Stepit – kolme askelmaa yhteisölliseen työelämäkumppanuuteen” –hankkeen tavoitteena on kiinnittää alumnit yhteistyön rakentajiksi työelämän ja korkeakoulujen välille. Tässä esr-hankkeessa kehitetään ja testataan erilaisia alumniyhteistyömuotoja esimerkiksi korkeakoulujen työelämäpalveluiden tuotteistamisessa sekä koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Hanketta ohjaavana ajatuksena on paitsi osoittaa korkeakouluille aidon alumniyhteistyön tarjoamat mahdollisuudet myös konkretisoida alumnien saamaa hyötyä.

Onnistuneenkaan hankkeen tulokset eivät pitkälle kanna, jos aitoa tahtoa ei ole.

Sami Niemelä, yliopettaja, Oamkin Stepit-yhteyshenkilö

Ensimmäisen kerran kuulin tästä sähköpostiarkistoni mukaan 2001 – 2002 tienoilla. Lähtökohtaisesti ajatus kuulosti kovin absurdilta: kuinka koulumaailma voisi toimia kuten tehtaan tuotantolinjat? Opinnoissa laatuun liittyvät asiat keskittyivät lähes pelkästään tuotantolinjoille yms. vastaaviin ympäristöihin. 

Ensimmäiset tuotokset laatujärjestelmästä kuvattuna Excelillä näyttävät nykyiseen järjestelmään verrattuna kovin sympaattisilta. Tärkeää pohjatyötä noiden Excelien koostaminen kuitenkin oli. Juuri sieltä tuli perusajatukset uuteen intrapohjaisen laatujärjestelmään. 

Kyllä nykyinen laatujärjestelmä alkaa vaikuttaa todella hyvältä. On hauskaa kuunnella ihmisten kommentteja laatujärjestelmään liittyen, sen verran laidasta laitaan löytyy erilaisia käsityksiä laatujärjestelmän tarpeellisuudesta ja sopivuudesta koulutusorganisaatioon. Osasta kommenteista kykenen tunnistamaan omat ajatukseni laatujärjestelmän ensivaiheilta. Omiin ajatuksiini ja tekemisiini uusi intra/laatujärjestelmä on uponnut jo täysin ja olen sen suuri fani :). 

IT-toimi uudelleenorganisoidaan vuoden vaihteessa ja keskitetään hallinnollisesti KYP:n alaisuuteen. On kuitenkin linjattu että IT-toimi jatkossakin on osa Oamkin laatujärjestelmää. Itse olen saanut tehtävän toimia uuden IT-organisaation laatuagitaattorina. Haasteenaa on saada ammattiopiston puolelta siirtyvä henkilöstö tietoiseksi omasta roolistaan Oamkin laatutyössä. 

Aion jatkossakin tehdä parhaani sen eteen Oulun seudulta valmistuu ammattitaitoista henkilökuntaa suuren maailman tarpeisiin, se lienee laatua parhaimillaan. 

Hyvää syyslomaa!

 Samuli Malinen, Oamk/Rehtorin toimisto/Tietohallinto

Suurin osa lukijoista on varmastikin huomannut, että Oamkissa leivotaan hyvää laatuleipää. Yksi leipomiseen erinomaisesti sopiva paikka on työryhmä, mikä intrasta löytyvien työryhmien määrästä päätellen on meillä ilmiselvästi huomattu. 

Kirjastollakin työryhmiä on ihan mukavasti. Ei liikaa, mutta riittävästi kuitenkin. Siitä huolimatta kirjaston väki on soluttautumassa muidenkin työryhmiin. Täh, miksi ihmeessä joku haluaa itselleen lisää työryhmiä ja työryhmien kokouksia?! No ei siksi, etteikö kirjastossa kaikilla olisi työtehtäviä ilmankin – kyllä niitä riittää kaikille päivittäisissä tehtävissä ja laatuleipää leipoessa –  vaan siksi, että kirjaston ja koulutusyksiköiden yhteistyö tiivistyy työryhmissä ja kirjasto pystyy entistä paremmin kehittämään palvelujaan vastaamaan entistäkin paremmin asiakkaidensa tarpeisiin.

Ai miten muka? No työryhmissä välittyy palaute kirjaston toiminnasta koulutusyksiköiltä kirjastolle. Sitä kirjastoväki oikein hamuaa, varsinkin sitä kriittistä palautetta. No onhan kehujakin mukava kuulla, nehän lämmittävät mieltä. Niin, ja onhan kehuissa sekin hyvä puoli, että silloin kirjastossa tiedämme varmasti tekevämme oikeita asioita oikealla tavalla emmekä paista leipiä liian kuumassa uunissa.

Työryhmissähän tulevat esiin myös kehittämistarpeet ja kehittämisehdotukset puolin ja toisin. Ja liittyy tähän vielä bonuskin: kirjastolla on suora väylä tehdä koulutusyksiköissä kaikille tutuksi tähän asti joitakin heikohkosti hyödynnettyjä kirjaston tarjoamia palveluja! Siis oikea win-win-tilanne kaikin puolin!

Teija Harju, laatukoordinaattori, kirjasto

Täydennyskoulutuksessa, tuttavallisemmalta nimeltään Takossa, on viimeisen vuoden aikana tohinalla menty mukaan laadunvarmistustyön pyörteisiin. Työ on ollut haastavaa ja aikaa vaativaa, usein hyvin kiireistäkin, mutta kaiken kaikkiaan kuitenkin antoisaa ja kehittävää.

Huhtikuussa pidettiin Takossa ensimmäinen sisäinen auditointi.  Yksi oleellisimpia asioita ennen sitä oli tuottaa ajan tasalla olevat prosessikuvaukset intran prosessitietokantaan sekä kuvata Takon organisaatio ja vastuunjako. Perusopetuksen yksiköihin verrattuna toiminnaltaan hyvin erilaisen ja pienen yksikön näkökulmasta prosessikanta ja siinä erityisesti opetuksen ja oppimisen ydinprosessin osaprosessijako tuntuivat hankalilta ja vaikeasti hahmotettavilta. Yksikkömme koulutustoimintaan kuuluu monia keskenään erityyppisiä koulutusmuotoja. Henkilöstömme mielestä paremmin hahmotettava vaihtoehto olisi ollut jakaa opetus ja oppiminen näiden koulutusmuotojen mukaan omiksi kokonaisuuksiksi. Nykymallissa koulutusmuodot ja niiden osaprosessit tuntuivat pirstaloituvan niin, ettei kokonaisuutta oikein enää saanut hahmotettua.

Asiasta käytiin keskustelua rehtorin toimiston kanssa useaan otteeseen ja harmaita hiuksiakin tämä asia taisi osapuolille aiheuttaa 🙂 Lopulta mukauduimme kuitenkin koko Oamkissa hyväksyttyyn osaprosessimalliin. Tämän päätöksen myötä pääsimme lopulta kunnolla vauhtiin työn kanssa. Henkilöstö jaettiin pieniin tiimeihin, joiden kesken prosessikuvausten vastuut jaettiin. Laatukoordinaattorit ohjasivat työskentelyä sekä kokosivat auditointimateriaalin. Sisäinen auditointi järjestettiin huhtikuun puolessa välissä ja se koettiin onnistuneeksi. Auditointiraportista poimittiin monta kehittämiskohdetta, joista osaan on tänä syksynä jo tartuttukin.

Tämän syksyn suurimmaksi kehittämishaasteeksi on otettu arviointi- ja palautejärjestelmän kehittäminen. Arviointi- ja palautejärjestelmä on ydinasia laadunvarmistuksessa ja siten keskeisessä roolissa myös tulevassa tammikuisessa sisäisessä auditoinnissa. Syksyn ensimmäinen ns. laatutyöpaja pidettiin elokuun lopussa. Henkilöstö jaettiin kolmeen tiimiin: opetus ja oppiminen, TKI ja toiminnan ohjaus. Tiimit ovat lähteneet työstämään saamiaan tehtäviään intensiivisesti ja varsinkin Kestilässä syyskuun alkupuolella pidettyjen kehittämispäivien yhteydessä huomasimme, että henkilökunta vaikuttaa olevan mukana kehittämistyössä aidon innostuneesti. Tämä johtunee suurelta osin siitä, että keväisen, ehkä hieman puuduttavan prosessikuvausten työstämisen jälkeen tämän syksyn kehittämistyön koetaan aidosti hyödyttävän omaa työtä ja koko yksikköä.

On hienoa nähdä, kuinka koko henkilöstö on sitoutunut kehittämistyöhön. Viime vuoden lopun takaisten pienten vaikeuksien ja epäilysten kautta pääsimme kuin pääsimmekin hyvään vauhtiin. Se, pääsimmekö voittoon asti, arvioitaneen sitten ensi vuoden puolella 😉

Laadukasta syksyä kaikille!

Täydennyskoulutuksen laatukoordinaattorit Leena Tuisku ja Annukka Tihinen

Oamkin laatukiertue alkoi viime viikolla, ja saavutti ennätysmäisen suosion! Tuoreen laatuleivän tuoksu houkutti paikalle runsaasti kiinnostuneita. Laatuvisaa tehtiin innolla niin liiketalouden, tekniikan, kulttuurin kuin luonnonvara-alankin yksiköissä. Tällä viikolla kiertue jatkuu sosiaali- ja terveysalan yksikössä Oulussa ja Oulaisissa, ja ensi viikolla kiertue päättyy Raaheen. OSAKOsta kerrotaan, että kiertueella on saatu rekrytoitua myös runsaasti uusia jäseniä koulutusohjelmatiimeihin.