Author: Vieraileva leipuri

Hyvää syyslukukauden alkua kaikille! Kun lomat on pidetty ja töihin palailtu taas uutta intoa ja virtaa puhkuen, ajattelin heittää ilmaan kaikkien pohdittavaksi muutamia ajatuksia loppukeväällä käymästäni koulutuksesta.

Korkeakoulujen laadunvarmistus -täydennyskoulutusohjelman toukokuisella lähiopetusjaksolla oli teemana itsearviointi. Tarkoituksena oli viritellä ajatuksia kohti toista auditointikierrosta, jolla painotetaan kehittämiseen tähtäävää itsearviointia. Oamkissa toinen kierros siintelee tosin vielä kohtuullisen kaukana tulevaisuudessa. Juurihan selvisimme onnistuneesti vuoden takaisesta ensimmäisen kierroksen auditointirutistuksesta. Itsearviointi on kuitenkin mielenkiintoinen asia muutoinkin kuin vain auditoinnin näkökulmasta.

Lukuvuoden saatossa on monia tilanteita, joissa teemme itsearviointia; kirjoitamme erilaisia raportteja, arvioimme omaa, yksikkömme ja organisaatiomme toimintaa, sisältöjä, prosesseja, tuotoksia, vaikutuksia, jne. erilaisista näkökulmista ja erilaisia tarkoituksia varten. Kannustamme myös opiskelijoita oman oppimisensa itsearviointiin. Onkin mielenkiintoista pysähtyä hetkeksi miettimään, millaisia kysymyksiä itsearviointiin syvällisemmin liittyy. Ketä varten milloinkin kuvaamme ja arvotamme toimintaamme? Millä tavoin nostamme esille omaa toimintaamme ohjaavia arvoja? Entä millä tavoin itsearviointi ennakoi tulevaisuutta?

Arviointi ohjaa aina jollain tavalla toimintaprosessiamme. Mitä tavoitteita itsearvioinnilla kussakin tilanteessa on? Näitä ja muita kysymyksiä on mielenkiintoista pohtia ja sijoitella itseään Mira Huuskon kuvaamalla itsearviointiakselistolla eri kohtiin eri itsearviointitilanteiden suhteen. Antoisia ja kehittäviä itsearviointihetkiä lukuvuoden varrelle!

Annukka Tihinen
Tuntiopettaja, Projektisuunnittelija

Oamkin laaduntekijät alkavat jo jäädä kesälomille ja kesävapaille.  Puutarhanhoito lienee suosituinta harrastetta kesäpäivien kuluttamisessa ja siksipä en malta olla antamatta vielä pientä oppituntia tähän liittyen.  Blogi on siihen varmaan aivan hyväksyttävä tapa myös meidän pedagogisessa viitekehyksessämme.

Kun nyt vapaallanne riennätte taimimyymälöihin ostamaan puutarhatilkuillenne puita, pensaita tai perennoja, niin oletteko tietoisia, että ostamanne kasvit ovat  läpikäyneet lakisääteisen laadunvarmistuksen. Meillä Suomessa Taimiaineistolaki ja Asetus koristekasvien taimiaineiston tuottamisesta ja markkinoinnista säätävät, että taimien tuottajilla ja markkinoijilla on oltava laadunvarmistus ja myytävien taimien on täytettävä lakisääteiset laatuvaatimukset.

Mitä siis on taimituotannon laadunvarmistus?  Asetus määrittää siitä seuraavaa:

”Koristekasvien taimiaineiston tuottajan, markkinoijan ja maahantuojan on järjestettävä toimintansa laadunvarmistus, ottaen huomioon toimintansa tai toimintojensa erityisluonteen, siten, että:  

1) tuotantojärjestelmän kriittiset vaiheet, jotka vaikuttavat aineiston laatuun tunnistetaan;

2) kriittisten tuotantovaiheiden seurannasta ja valvonnasta pidetään kirjaa;

3) näytteiden ottaminen ja niiden tutkiminen tapahtuu Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen hyväksymällä tavalla; …”

Teksti jatkuu vielä, mutta tässä ehkä oleellisin tieto. Tällaisen laadunvarmistuksen siis käyvät läpi ostamanne syreenit, angervot, pionit, kuunliljat ym.

Millaista laatua taimilta sitten vaaditaan?  Tähänkin löytyy asetuksesta runsaasti ehtoja. Asetuksen mukaan  markkinointia varten saa tuottaa, markkinoida ja maahantuoda vain sellaista taimiaineistoa, joka: 

• on kooltaan ja muodoltaan kullekin lajille ja lajikkeelle tyypillistä
• on riittävän nestepitoista (normaali nestejännitys)
• astia- tai paakkutaimien juuripaakku on juurtunut siten, että se pysyy hyvin koossa
• paljasjuuristen taimet ovat lepotilassa;
• normaalioloissa oikein istutettuna ja asianmukaisesti hoidettuna taimi juurtuu ja alkaa kasvaa

Näiden lisäksi taimien on täytettävä terveysvaatimukset ja ne on oltava oikein nimetty. Taimista täytyy siis löytyä nimilappu, joka kertoo kasvin nimen, mutta lisäksi tuotantomaan ja viljelijän tai myyjän nimen. Kun seuraavan kerran menette taimia ostamaan, tarkistakaapa täyttävätkö myytävät taimet näitä laatuvaatimuksia.

Voimmeko me Oamkissa ottaa tästä jotain oppia omaan toimintaamme. Sitä voitte jokainen itseksenne miettiä niitä taimia istutettaessanne.

Hyvää kesää kaikille!

Paula Syri

Moni on kysynyt minulta viime syksyn ja talven aikana miltä työ IT-palvelujen ruorissa on tuntunut toisenlaisesta toimintaympäristöstä tulleena. Olen vastannut kysyjille moniselitteisesti, että tämä on mielenkiintoista ja jatkanut samaan hengenvetoon olevani sukujuuriltani puoliksi savolainen 😉

Organisaatioilla on omat toimintatapansa ja –kulttuurinsa, jotka näkyvät päivittäisessä työskentelyssä. On ollut opettavaista ja mielenkiintoista päästä vähitellen sisään Oamkin ja koko kuntayhtymän toimintaan. Toimintatavoissa on eroja yksiköidenkin välillä. Tämä on näkynyt myös IT-palvelujen arjessa. Henkilökuntaamme on sijoitettuna Oamkin eri yksiköihin, joiden välillä on eroavaisuuksia sen suhteen miten IT-toiminnot oli aiemmin järjestetty. Tämä heijastuu luonnollisesti erilaisina odotuksina IT-palvelujen toimintatavoille. Asian tiimoilta onkin käyty monia hyviä keskusteluja. Yhtenäisten toimintatapojen määrittely vaatii vielä työtä, jotta kaikilla olisi sama käsitys tarjolla olevista palveluista ja niiden laadusta.

Viimeisin puolitoista vuotta on ollut kaiken kaikkiaan IT:lle erittäin tapahtumarikas ja haastava. On ollut organisaatiomuutosta, toimintatapojen yhtenäistämistä ja kehittämistä, suuria inframuutoksia, puhelinoperaattorin vaihto, Oamkin laatuauditointi, kansallisia korkeakoulusektorin kehityshankkeita, strategian tekemistä, kokonaisarkkitehtuurityön käynnistystä, jne. jne. Kaiken tämän pyörityksen keskellä myös jokapäiväiset tehtävät on saatava hoidetuiksi. Tietojärjestelmien ja työasemien on toimittava, sähköpostin ja tietoliikenteen kuljettava, käyttäjien saatava apua ongelmatilanteisiin, järjestelmiä on kehitettävä… Tehtyjen töiden lista on lähes loputon, mutta pitkä on myös tekemistä odottavien. Uusia kehitysideoita pulppuaa ehtymättömänä virtana monelta taholta entisten jatkoksi. Koko ajan on tarve pohtia mitä todella kannattaa tehdä ja mihin ideaan tarttua, tarkoituksenahan on rakentaa kokonaisuus jota kyetään myös hallitsemaan. Menossa olevien töiden ja uusien mielenkiintoisten kehityskohteiden priorisoinnille on siis tarvetta.

IT-palvelut osallistui Oamkin laatuauditointiin osana tukipalveluja. Tämän jälkeen vastaan tulikin jo kuntayhtymän tilintarkastus ja sen yhteydessä tehty IT-tarkastus, jossa päästiin myös hyödyntämään auditointia varten tehtyä työtä. IT-tarkastuksessa käsiteltiin IT-toimintoja laaja-alaisesti. Osansa kysymystulvasta saivat myös muut kuntayhtymäpalvelujen toiminnot. Tapahtumana tarkastus oli auditoinnin tapaan miellyttävä ja opettavainen. Asioita tarkasteltiin eri näkökulmasta, mutta taustalta löytyy sama perusajatus, laadustahan tässäkin on kyse. Odotan tarkastuksen tuloksia mielenkiinnolla, saamme raportista varmasti lisää hyviä eväitä toiminnan kehittämiseen.

Hyviä eväitä tarjoaa myös Oamkiin perustettu IT asiakastarvetyöryhmä, johon on koottu edustus eri yksiköistä. Työryhmän tavoitteena on kehittää IT-palvelujen toimintaa ja lisätä yhteistyötä yksiköiden ja IT-palvelujen välillä. Tarkoituksena on nostaa esille päivittäiseen toimintaan liittyviä IT-asioita ja uusia kehityskohteita. Tarkastelemme näitä niin yksiköiden kuin IT-palvelujen näkökulmasta. Vaihdamme mielipiteitä ja priorisoimme asiat yhdessä, jotta käytössä olevat voimavarat osataan kohdentaa oikein. Perimmäisenä tavoitteenamme on opetuksen sujuvuuden varmistaminen IT-palvelujen toiminnan osalta. Laatutyötähän tämäkin on ja vieläpä sitä kaikkein oleellisinta jokapäiväiseen arkeen vaikuttavaa.

Älypuhelinten käyttö on lisääntynyt voimakkaasti viime vuosina. Myös tabletteja alkaa näkyä ja niille on löytymässä oma paikkansa myös työvälineinä. Molempien päätelaitetyyppien hallinta tulee asettamaan omat haasteensa IT-palvelujen työlle. Myös tietohallinto ja tiedon ”jatkojalostaminen” elävät merkittävää kehitysvaihetta. Oamkissa kerätään valtava määrä erilaista dataa, jota pitää pystyä hallitsemaan ja jalostamaan mm. johdon tarvitsemaksi, entistä helpommin saatavilla olevaksi tiedoksi. Tiedoksi, jonka avulla voidaan myös arvioida toiminnan laatua ja kehittää sitä. Mielenkiintoisia asioita tapahtuu siis näilläkin rintamilla vain muutamia esimerkkejä mainitakseni.

Eikä tulevaisuus näytä yhtään tylsemmältä. Toimintoja on kehitettävä ja uusi ratkaisuja otettava käyttöön. Koko ajan on huomioitava päätehtävämme opetuksen tarpeet sekä toimintaympäristömme ja siinä tapahtuvat muutokset. Tämä tulee olemaan mielenkiintoista myös jatkossa.

Timo Remes, IT-johtaja

Ruoka puhuttaa täällä Kotkantien kampuksella lähes päivittäin. Lähestyvän vapun kunniaksi päätinkin koota laadukkaan ja maistuvan menun kaikkien oamkilaisten maisteltavaksi.

Siispä tervetuloa tutustumaan KKA-tähdellä palkittuun Heimo-ravintolaamme
Bon appétit…..Bonne qualité, s’il vous plait!

Ravintolamme sai ensimmäisen KKA-tähtensä 28.3.2012. Olemme kuuluja erityisen hyvästä laatuleivästä. Uutena vaihtoehtona voidaan mainita kasvis- ja kalavaihtoehtojen yhdistelymahdollisuus. Sinulla on mahdollisuus valita esimerkiksi Projekti tai Hanke – vaihtoehdoistamme. Päivitämme jatkuvasti yhdistelymahdollisuuksia. Annathan palautetta, jotta voimme yhdessä kehittää ravintolamme tarjontaa meille kaikille sopivaksi.

Palan painikkeeksi sopii hyvin laatuleipä. Eräs ravintolamme leipureista heitti ilmaan ajatuksen uudistetusta reseptistä – kehittäminen keskiöön ja dokumentointi leivän reunamille. Tästähän voisi vinkata myös Minun Oamk -palstalle uusien reseptien yhteyteen.

Ja jälkiruuaksi sopii hyvin tummapaahtoinen, höyryävän kuuma Oamk -paahto. Joka on valmistettu vain parhaista kahvipavuista.

Silloin tällöin chef cuisinier yllättää ravintolamme ruokailijat kirpeän pirskastelevalla ja kuplivalla tervehdyksellään.

Tervetuloa tutustumaan myös Oiva ja Aimo ravintoloidemme monipuolisiin ja maistuviin menuihin.

Tämän menun tarjosi Kulttuurialan yksikön laatukoordinaattori
Paulina Melakari-Mustonen (laatutyötä jo vuodesta 2009)

Kaikille avoin Pedagoginen foorumi järjestettiin Oamkissa jo toisen kerran. Mukana oli lähes sata opetuksen työelämälähtöisyydestä ja projektioppimisesta kiinnostunutta oamkilaista, sekä henkilöstöä että opiskelijoita. Avauksessa rehtori Jouko Paaso ja Ammatillisen opettajakorkeakoulun johtaja Asko Karjalainen pohtivat, miksi yhteinen keskustelu ammattikorkeakouluyhteisön sisällä on tärkeää. Jouko Paaso toi esiin Kimmo Mäen tutkimukseen (2012) viitaten, että opettajat saattavat jäsentää työtään erilaisista, toisilleen vastakkaisista työkulttuureista käsin. Asko Karjalainen nosti vahvasti esille arvo-osaamisen kehittämisen ja opiskelijoista välittämisen tärkeyden. Sekä Jouko että Asko painottivat opintojen joustavuutta: on hyväksyttävä se fakta, että opiskelijat käyvät töissä ja laadittava opintosuunnitelmat sen mukaisesti.

Laurea-ammattikorkeakoulun tutkimusjohtaja Katariina Raij kertoi kehittämisperustaisen Learning by Developing –pedagogiikan muotoutumisesta ja sen taustalla vaikuttavasta pragmatistisesta filosofiasta. LbD:n vakiintumiseen ja tuloksellisuuteen on vaikuttanut se, että kaikki opettajat on ”saatu junaan”, malli on kokonaisvaltainen koko opetustoiminnan läpäisevä sekä oppimisen autenttisuudelle perustuva. Kokeilunhalu, uskallus ”mennä metsään” ja epäonnistumisista oppiminen ovat olleet laurealaisten yhteisesti hyväksymiä periaatteita. Olennaisinta on, että oppiminen on uusien mallien luomista, eikä olemassa olevan tiedon toistamista. Projekteille perustuva oppimisen organisointi romuttaa yksittäisen opintojaksoille perustuvan opetussuunnitelman, koska projektien suunnittelussa osaaminen tulee väistämättä nähdä suurempiin kokonaisuuksiin liittyneenä. Pedagogisessa kehittämisessä on tutkimukselle perustuva vaikuttavuuden arviointi keskeistä. Katariina painotti myös johdon tuen merkitystä pedagogiselle kehittämistyölle.

Oamkin tekniikan yksikön lehtori Eero Nousiainen kertoi projektiharjoittelun toteutumisesta ohjelmistokehityksen suuntautumisvaihtoehdossa. Projektiharjoittelu on vakiintunut tapa rakentaa yhteistyötä paikallisten ohjelmistoyritysten kanssa. Eero toi esiin opiskelijoiden myönteisiä kokemuksia projektiharjoittelusta. Positiivisina tuloksina voidaan esittää myös projektiharjoittelun hyvät läpäisyluvut, jotka ovat olleet 97-100 %:n välillä. Opettajalta uudenlainen opetus vaatii uudenlaista suhtautumista ja epävarmuuden hyväksymistä. Haasteena onkin opettajien sitouttaminen projekteihin niin koulutusohjelman sisällä kuin laajemmin yksiköiden välillä. Haasteisiin voidaan vastata muuttamalla opintosuunnitelmia sellaisiksi, että ne mahdollistavat yhteistyöprojektit. Puheensa lopussa myös Eero korosti opettajien sitoutumiseen vaikuttavaa johdon sitoutumista.

Liiketalouden yksikön yliopettaja Jouko Isokangas esitteli Oamkin työelämäyhteistyön toimintamallia. Toimintamallin pedagoginen hahmotus tehtiin Engeströmin toiminnan teorian avulla, jonka nostaa opiskelijan tasavertaiseksi toimijaksi hankkeissa. Työelämäyhteistyön toimintamallissa keskeinen ajatus on palvelukoordinaattorin rekrytointi. Palvelukoordinaattorin tärkeimpiä tehtäviä on toimia yli yksikkörajojen ulottuvien, monialaisten hankkeiden edistäjänä ja yksiköiden välisen yhteistyön koordinoijana. Jouko painotti lopuksi tutkivan ja kehittävän yhteistoiminnallisen oppimisen edellyttävän opetuksen ja tki:n integroitumista, joka tarkoittaa siirtymistä pois luokkahuoneopetuksesta ja projektikokonaisuuksien lisäämistä opintosuunnitelmiin.

Loppukeskustelussa olivat yleisön kysymyksiin vastaamassa Katariina Raij, Asko Karjalainen, Jouko Isokangas, Eero Nousiainen, Anne Anttinen ja Irene Isohanni. Yleisön taholta mm. kysyttiin, mistä resurssit toiminnan kehittämiseen saadaan. Asko Karjalainen vastasi kertomalla valmisteilla olevasta hankehakemuksesta, joka toteutuessaan turvaisi mahdollisuudet pedagogiseen täydennyskoulutukseen.

Yleisö osallistui aktiivisesti Pedagogisen foorumin rakentumiseen esittämällä kysymyksiä ja kommentoimalla puheita. Tilaisuuden antiin on jokaisella oamkilaisella mahdollisuus perehtyä tarkemmin videoinnin kautta. Sekä videot että puhujien diaesitykset julkaistaan Heimossa.

Peda-tiimin puolesta,

Tiina Laajala ja Marianne Isola

Pullantuoksuiset terveiset Välkkylän kellarikerroksesta! Eilen laskettiin pulkalla mäkeä alas kovaa vauhtia, syötiin pullaa sekä hulluteltiin ja tänään on aika taas keskittyä opiskelijaedustajan arkeen.

 Aloitin opiskelijakunta OSAKOn hallituksen jäsenenä vuoden vaihteessa ja nämä kaksi kulunutta kuukautta ovat olleet ehkäpä elämäni kiireisimpiä. Päivät ovat menneet uuden opettelussa sekä työryhmissä istuessa.

Kokonaiskuva työnkuvasta ei ole vielä täysin selkiytynyt, mutta uskoisin senkin tapahtuvan vuoden kuluessa. Laatutyö on yhtenä osana työnkuvaani ja olenkin opiskelijoiden edustajana sekä laatukoordinaattoreiden että opiskelijapalautekysely työryhmissä.

 Oamkissa on herännyt huoli opiskelijoiden heikosta osallistumisesta työryhmiin ja mielestäni huoli on aiheellinen. Paras kanava palautteen antamiselle ovat koulutusohjelmatiimit, jotka saivat kiitosta auditoinnissa. Niissä opiskelijajäsenet voivat tuoda opettajien ja henkilökunnan tietoon epäkohtia ja toimivia käytänteitä. Miksi opiskelijat eivät koulutusohjelmatiimeissä käy? Syitä on varmasti monia ja suoraa vastausta ei varmasti tiedä kukaan.

 Olemme viime aikoina keränneet palautetta ständeillämme vaihtuvin aihein ja huomanneet opiskelijoiden haluttomuuden antaa palautetta. Kysyessämme syitä tähän, muutama vastanneista opiskelijoista koki palautteen antamisen turhana, koska sillä ei koeta saavutettavan mitään. Tulisiko palautteen käsittely tuoda lähemmäksi opiskelijaa? Tällä tavoin opiskelijat näkevät, miten heidän antama palaute vaikuttaa koulutuksen kehittymiseen.

 Opiskelijoiden aktivoiminen ei ole pelkästään opiskelijakunnan ja koulutusalajärjestöjen tehtävä, vaan myös koulutusohjelmavastaavien ja henkilökunnan yhteinen päämäärä. Opiskelijalähtöisessä ammattikorkeakoulussa opiskelija tuntee vaikuttamisen reitit ja uskaltaa kulkea niitä. Meidän on yhdessä rohkaistava kaikkia opiskelijoitamme astumaan vaikuttamisen polulle.

 Tiina Meriläinen, opiskelijakunta OSAKO

Aurinkoista pakkaspäivää Sosiaali- ja terveysalan yksiköstä! Talven selkä alkaa hiljalleen taittua, kun huomaa keskipäivän auringonsäteiden jo häikäisevän silmiä. Tuntuu hyvältä pitkän pimeän jälkeen, kun edessämme ovat pian taas keväiset hanget. Pakkasmittarin lukemat toisin houkuttavat vielä ihastelemaan maisemaa sisätiloista. Aamun työmatka taittui pikavauhtia, liekö kävelyä vauhdittanut juuri -26 asteen pakkanen.

Aloitin työni Oamkissa tietotekniikan ja tilastotieteen lehtorina viime elokuussa. Vaihdon työmatkaliikenteessä auton polkupyörään ja lumipeitteen myötä siirryin kävelemään työmatkat. Syksy toi monenlaisia muutoksia arkeeni. Jätin taakseni 15 vuoden työrupeaman yritysmaailmassa ja suuntasin kohti uutta. Aiemmat opintoni ammatillisessa opettajakorkeakoulussa johdattelivat minut opetustyöhön. Aika tarkalleen kolme vuotta sitten kävelin näitä samoja käytäviä opetusharjoittelijana. Yksi ammatillinen haaveeni on toteutunut ja tunnen työn iloa sekä työn imua.

Oppaina opettajan ja opiskelijan työhön minulla on ollut kaksi luotettavaa ”kaveria” Heimo ja Oiva. Nämä ”kaverit” ovat täällä kaikkien kavereita. He tietävät miltei kaikesta kaiken ja heiltä löytyy yleensä vastaus visaisimpiinkin kysymyksiin. Olemme tekemisissä päivittäin. Hienot nimet on henkilökuntaintralle ja opiskelijaintralle annettu! Miten sitten tutustuin näihin ”kavereihin”? Uusille opettajille järjestettiin miltei kaksi viikkoa kestävä perehtymiskoulutus, jossa käytiin läpi ammattikorkeakoulua toimintaympäristönä sekä käytännön työtehtäviin liittyviä asioita. Työyhteisöön sosiaalistumista ovat tukeneet ammattitaitoiset ja avuliaat kollegat, erityisesti oma mentorini. Kevätlukukauden käynnistyessä tunsin jo olevani osa Oamkin ”heimoa”.

Tulen jatkossa toimimaan yksikössämme laatukoordinaattorina ja kevään aikana perehdynkin laatukoordinaattorin tehtäviin. Monenlaista taikinaa olen vuosien saatossa ollut vaivaamassa: enimmäkseen palvelunhallinnan prosesseja, tietojärjestelmiä ja projekteja. Kustannuspaineet ovat olleet kovat ja resurssit koko ajan vähenemään päin. Ainoa resepti, joka on toiminut aina, on ratkaisukeskeisyys. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että käännetään ongelmat tavoitteiksi ja lähdetään määrätietoisesti kulkemaan tavoitteita kohden. Yksinkertainen resepti, joka on moneen kertaan testattu ja toimivaksi todettu. Silloin kun ajat ovat löyhemmät, on aikaa tehottomuudelle. Aikojen kiristyessä on tärkeää, että prosessit toimivat.

Aiemmassa työssäni olen kehittänyt IT palvelunhallinnan prosesseja. Näkökulma laatuun ja laatutyöhön on ollut sen mukainen. Nyt pohdin, mitä laatutyö ja laatu tarkoittavat koulutus-, tutkimus- ja kehitystyössä. Laatutyön miellän tässäkin yhteydessä jatkuvana prosessina, jossa suunnitellaan, toteutetaan, arvioidaan ja tehdään tarvittavat korjaukset. Toiminta pyritään vakiinnuttamaan tasolle, jolle päästiin ja sykli käynnistyy uudelleen korkeammalta kehityksen tasolta. Prosessissa tapahtuu oppimista ja se vie koko ajan lähemmäksi tavoitteita. Dokumentointi on keskeinen osa laatutyötä.

Laatutyötä ei tehdä auditointeja varten, vaan siksi, että henkilöstön, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien työ olisi mahdollisimman sujuvaa. Opiskelijan näkökulmasta laatu on sitä, että opiskelijat oppivat ajantasaiset sisällöt ja käytännön taidot, hankkivat työelämävalmiudet ja muodostavat vankan perustan ammatilliselle identiteetille. Tämän tulisi tapahtua siten, että opinnot etenevät aikataulussaan. Ihanteellista olisi, että työelämäyhteys muodostuisi luontevasti opintojen edetessä. Henkilökunnan näkökulmasta laatu on sitä, että henkilöstöllä on hyvät edellytykset tehdä työtään. Työn tekemisen edellytyksiä ovat toimivat työvälineet ja prosessit, selkeä vastuunjako ja avoin viestintä. Työhyvinvoinnista huolehtiminen on myös tärkeä näkökulma laatuun.

Jotta leipomomme pystyy tuottamaan aina vaan maistuvampaa laatuleipää, on toimeen hyvä tarttua yhdessä. Makuasioista ei voi kiistellä, mutta väitän, että positiivisella asenteella ja pitkäjänteisellä työllä saamme aikaan pikantin makuelämyksen. Hyvän reseptin hienosäätäminen vaatii jatkuvaa panostusta. Onnistunut taikinajuuri on usein pitkäjänteisen kehitystyön tulos. Leipomomme vahvuutena ovat ensiluokkaiset raaka-aineet ja ammattitaitoiset leipurit!

Ulkoisen auditoinnin tuloksia odotellen ja laatuasioihin itseään sisään ajaen,

Kirsi Jokinen, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö

TKI-toiminta ja aluekehittäminen opettajien ja opiskelijoiden arjessa ja oppimisympäristössä

Oamkin opetuksen kehittämisen työryhmä Peda-tiimi kutsuu osallistumaan toiseen Oamkin henkilöstölle ja opiskelijoille avoimeen Pedagogiseen Foorumiin 23.2.2012 klo 13:00 – 16.30.

Seminaarin teemoja ovat oppimisen työelämälähtöisyys ja projektiperustainen oppiminen. Tulemme kuulemaan esimerkkejä ja hyviä käytäntöjä niin Oamkin sisältä kuin muualtakin  ammattikorkeakoulutuksen kentältä. Seminaari toteutetaan yhteistoiminnallisena.

Seminaarin avauspuheenvuoron käyttävät rehtori Jouko Paaso ja ammatillisen opettajakorkeakoulun johtaja Asko Karjalainen. Vierailevaksi puhujaksi saamme tutkimusjohtaja Katariina Raij’n Laurea-ammattikorkeakoulusta. Hän esittelee laajasti tunnettua ja tunnustettua Learning by Developing –työelämälähtöisen oppimisen mallia. Oman talomme hyviä käytäntöjä esittelevät Lehtori Eero Nousiainen tekniikan yksiköstä ja yliopettajan Jouko Isokangas liiketalouden yksiköstä. Eero kertoo projektiperustaisen oppimisen toteutuksesta tekniikan alalla ja Jouko esittelee Oamkin työelämäyhteistyön toimintamallia.

Oamkin visiona 2015 on, että ”Oamk tunnetaan yrityksiä ja työnantajia lähellä toimivana, elinkeinoelämän tarpeita kuuntelevana innovatiivisena toimijana sekä toimialojen välisen kasvun, yritystoiminnan ja hyvinvoinnin kehittäjänä.” Strategiamme nostaa yhdeksi kehittämisen päämääräksi, että tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta sekä aluekehitystyö ovat osa opettajien ja opiskelijoiden arkea ja oppimisympäristöä. Toimenpiteinä päämäärän saavuttamiselle ovat opetuksen kehittäminen tki-toiminnan avulla, työelämäpalautteiden systemaattinen hyödyntäminen opetussuunnitelmien kehittämiseksi sekä korkeakouluyhteisön ulkopuolisten työelämäjaksojen käyttöön ottaminen. Strategista päämäärää tavoitellaan myös oppimisympäristöjä kehittämällä. Tähän sisällytetään seuraavia toimenpiteitä: opiskelijoita kannustetaan ottamaan entistä enemmän vastuuta omasta oppimisestaan ja vaikuttamaan aktiivisesti koulutuksen kehittämiseen, toteutetaan työelämää simuloivia ja kehittäviä oppimisympäristöjä, mahdollistetaan joustavat ja vaihtoehtoiset opintopolut, kehitetään opinnäytetyö- ja harjoittelukäytänteitä sekä varmistetaan koulutusprosessin tuloksellisuus ja laatu.

Oamkin strategiaa ja kehittämissuunnitelmaa tarkentavat opetuksen kehittämisen linjaukset nostavat pedagogisiksi periaatteiksemme tutkivan ja kehittävän yhteistoiminnallisen oppimisen. Tällä tarkoitetaan muun muassa sitä, että ”oppiminen nähdään yhteisenä tiedonrakentelun prosessina ja tiedon ymmärretään syntyvän yhteistoiminnan tuloksena. Kehittävä oppiminen nostaa työelämälähtöisyyden oppimisprosessin keskiöön, jolloin kaikilla opinnoilla tulee olla työelämän näkökulmasta perusteltu tarve. Oppiminen on vastavuoroista asiantuntijuuden jakamista oppimisyhteisössä, jolloin opiskelijat, opettajat ja työelämäkumppanit oppivat toinen toisiltaan. Opiskelija on vastuussa omasta oppimisestaan. Opettajan ja tuutorin rooli oppimisen ohjaajana on ohjata opiskelijoita etsimään ja rakentamaan uutta tietoa sekä sitoutumaan oppimista edistävään työskentelyyn.  Opettajuus merkitsee aitoa kiinnostusta opiskelijoiden oppimista kohtaan ja halua edistää oppimisen yhteisöllisyyttä. Opettajan roolissa yhdistyvät substanssiin, pedagogiikkaan ja ohjaukseen liittyvä osaaminen. Yhteistoiminnallisuus opetusmenetelmänä painottaa yhdessä oppimista pienissä ryhmissä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi.”

Moni meistä tunnistaa strategiasta ja pedagogisista periaatteista tuttuja asioita, joita on itse edistänyt jo pitkään ja nähnyt ympärillään muidenkin työskentelevän uutterasti niiden eteen. Hyvien käytäntöjen ”tunnistaminen ja tunnustaminen” on yksi opetuksen kehittämisen keskeinen idea. Silloin tällöin on antoisaa kokoontua vaihtamaan kokemuksia ja ideoita muiden kehittäjien kanssa. Pedagoginen Foorumi on perustettu juuri tätä varten. Se on koko Oamkin henkilöstölle avoin keskustelun ja kannanottamisen foorumi, joka kokoontuu pari kertaa lukukaudessa. Sen on samalla tarkoitus olla myös opetuksen kehittämisen ”kirppis”, josta pienellä panostuksella saa mukaansa paljon käytännöllistä ja hyödyllistä.

Lämpimästi tervetuloa Pedagogiseen Foorumiin 23.2.2012 klo 13:00 – 16:30 tekniikan yksikön auditorio 1:een! Ilmoittautuminen on avoinna intran ajankohtaispalstalla kohdassa ”Seminaarit ja konferenssit” 16.2.2012 asti.

Peda-tiimin puolesta,

Tomi Guttorm, Tiina Laajala ja Marianne Isola

P.S. Tutustu myös ”Opiskelijan oppimisen ja hyvinvoinnin kokonaisvaltainen tukeminen Oamkissa” –kehittämishankkeen järjestämään koulutukseen Linjaa ja laatua oppimiseen (3 op), jossa syvennytään työelämälähtöiseen oppimisprosessin suunnitteluun pedagogiset periaatteet huomioiden. 

Henkilökuntaintramme nimettiin tuttavallisesti Heimoksi samalla, kun Oiva ja Aimokin saivat nimensä. Nyt Heimon nimipäivänä aloin miettiä, että ei tuo tutulta kuuluva ja perisuomalainen nimi ole sittenkään kovin yleinen. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2008 loppuun mennessä oli maassamme ristitty 7913 lasta Heimoksi. Heistä kaksi on ollut tyttöjä. Lieneeköhän näihin poikkeuksiin ollut syynä papin vai vanhempien suuripiirteisyys?

Tunnettuja Heimoja ovat olleet Heimot Tauriainen (uutisankkuri), Haitto (viulutaiteilija) ja Lepistö (näyttelijä). Nykyheimoista ainakin Heimo Hohto eli Heimo ”Holle ” Holopainen viihdyttää meitä radioaalloilla viikoittain.

Pohdin työni puolesta, kuinka tämä oma Intra-Heimomme on kotoutunut arkeemme. Meidän Heimommehan on lukuisista kaimoistaan poiketen vielä oppimisiässä. Se räätälöityy käyttäjänsä mukaan muutamien perusolettamusten pohjalta ja jokainen voi muokata sitä mieleisekseen varsin vaivattomasti, kunhan oppii muutaman peruskikan. Tähän on ollut tarjolla koulutusta halukkaille ja näin on myös jatkossa.

Heimo on toimiva työpöytä ja kätevä ajankohtaistyökalu, mutta sitä on syytä käyttää aktiivisesti. Jos tiedotteita ei poista lukemisen jälkeen, voi tavaraa kertyä liiaksi asti. Henkilökohtaisesti ole huomannut kierrätystorin toimivuuden hankkiutuessani eroon muutamista tarpeettomiksi käyneistä huonekaluista ja televisioista. Ainakin muutama vaihto-opiskelija on saanut asuntoaan kalustettua tämän palstan välityksellä. Vapaa sana on myös mukava paikka kommentointiin ja kiitosten antamiseen laajemmallekin kohdejoukolle.

Korkeakoulujen arviointineuvoston auditointiryhmä nosti vierailunsa päätteeksi intrakokonaisuutemme esiin hyvänä ja toimivana käytänteenä. Lukuisat vieraat, joille järjestelmää on esitelty, ovat olleet myös varsin kiinnostuneita ja onpa järjestelmää kyselty ostettavaksikin muille korkeakouluille. Heimo, Oiva ja Aimo ovat Oamkin omaa tekoa. Varsinaiseen järjestelmään sisältyy paljon käyttäjille näkymätöntä osaamista. Villakoiran ydin on kuitenkin intraan sijoitettu toiminnanohjaus- ja laadunvarmistusjärjestelmä ja sen edellyttämä dokumenttivarasto. OSEKK-tasoista Kokonaisarkkitehtuuria on vasta alettu suunnitella, mutta eräitä sen keskeisiä osia meillä on jo olemassa. Tästä Heimo ja Oiva ovat hyviä esimerkkejä.

Toiminnanohjaus ja laadunvarmistus edellyttävät jatkuvaa päivittämistä kaikilla toiminnan tasoilla. Muuten järjestelmä muuttuu eläväksi arkistoksi. Meidän on muistettava huolehtia jokaisen organisaatiomuutoksen ja tehtävien uudelleen järjestelyn yhteydessä, että asiat kuvatuvat oikein ja ajan tasaisina myös intran tietosisällöissä.

Oamk on suurten haasteiden edessä. Meistä tulee osakeyhtiö ja joudumme tiukalle säästökuurille. Samanaikaisesti tuloksellisuutemme on parannuttava. Rakenteellisesti ehjä ja kattava toiminnanohjausjärjestelmä selkiyttää toimintaamme ja auttaa meitä hahmottamaan muutostilanteiden vaikutukset merkittävästi aiempaa paremmin. Toiminnan tuloksen me kaikki saamme aikaan yhteistyöllä.

Juhlitaan siis Heimon päivää hyvillä mielin ja Joulua odottaen. Oivan päivänä 29.5. olemme monessa asiassa nykyistä viisaampia.

Risto Kimari, vararehtori

Aloitin syksyllä jatko-opinnot Jyväskylän yliopistossa ja olen ollut hyvin yllättynyt siitä, kuinka käytännönläheistä opetus on ollut. Luulin, että yliopistossa käydään vain luennoilla silloin kun jaksetaan ja sen jälkeen mennään tenttiin monta tenttikirjaa lukeneena. Ei se sittenkään niin mennyt. Luennoilla käydään teoriaa läpi ja olen todennut, että siellä on hyvä  istua ja kuunnella. Melkein jokaisessa kurssissa on luentojen lisäksi demo tunnit, jossa demonstroidaan luennolla käydyt asiat. En vielä tiedä, onko näin jokaisella kurssilla, mutta syksy on näyttänyt tältä osalta hyvältä.

 Aloin miettiä asiaa, aina kehutaan, kuinka käytännönläheinen koulu ammattikorkeakoulu on (olen myös itse kehunut). Onhan se sitä. Tällä hetkellä puhun vain hyvinvointiteknologian alan puolesta, koska muualta minulla ei ole kokemusta. Tehdään projekteja työelämälle, käytetään hyödyksi koulun laitteita, työharjoittelu yms. Silti mielessäni on paljon kursseja, joissa voitaisiin käyttää enemmän hyödyksi laboratorion laitteita ja moniin kursseihin voitaisiin ottaa lisäksi käytännönläheinen oppiminen sekä tietotekniikan opetusta voitaisiin soveltaa hyvinvointiteknologiaan.

 Kävin syksyn aikana kurssin johdatus erityisliikuntaan, jossa kurssin aikana testasimme eri erityisliikunnan lajeja, pelasimme mm. pyörätuolikoripalloa, istumalentopalloa ja maalipalloa. Kurssin aikana kävimme tutustumassa erilaisiin Jyväskylän kaupungin järjestämiin erityisliikunnan ryhmiin, joissa toimimme tarvittaessa avustajina, tällä tavalla tutustuimme monipuolisesti erityisryhmiin ja opimme toimimaan heidän kanssa. Voin kuvitella, että kaikki kurssilaiset tietää nyt miksi eri tilojen pitää olla esteettömiä, miten eri liikuntalajeja voi soveltaa liikkujille sopiviksi ja mikä tärkeintä kaikki on tutustunut erilaisiin ihmisiin. En tiedä tekeekö Sosiaali- ja terveyden alan yksikkö yhteistyötä Oulun kaupungin kanssa erityislasten, -nuorten ja –aikuisten kanssa, mutta siinä olisi väylä opiskelijoiden tutustua heidän monipuoliseen maailmaan.

 Ammattikorkeakoulussa on paljon kursseja, joissa käytetään hyväksi käytännönläheistä oppimista, mutta kysynkin teiltä, voiko sitä olla vieläkin enemmän? Ammattikorkeakoulu on tunnettu siitä, että se valmistaa työelämään käytännönläheisen oppimisen kautta. Jos yliopisto on tullut tässä lähemmäs ammattikorkeakoulua, niin pitäisikö ammattikorkeakoulun mennä vielä vähän edemmäksi asian suhteen? Heitänkin nyt haasteen opettajille, voittako te tehdä omasta opetuksestanne vielä käytännön läheisempää? Olettako käyttäneet kaikkia koulun laitteita hyödyksi opetuksessanne?

 Jonna Herva, opiskelija