Author: Vieraileva leipuri

Iloiset terveiset Liiketalouden yksiköstä! Eilinen auditointivierailu oli Tekniikan puolella, kuten myös huominen. Laatukoordinaattoreita on päivystämässä ja huolehtimassa käytännön järjestelyistä, jotka ovatkin sujuneet oikein mainiosti. Tunnelma on hyvä ja rauhallinen ja pääasiassa kaikki ovat toistaiseksi päässeet sovittuihin haastatteluihin. Pieni positiivinen jännitys on selvästi päällä ennen haastatteluja, mutta kaikki haastateltavat ovat olleet jälkeenpäin iloisia ja rentoja.  Haastattelujen ilmapiiri onkin selvästi mukava ja keskusteleva.

Laatukoordinaattorit Inkeri Hedemäki ja Marianne Isola huolehtivat opasteita kuntoon aamulla Liiketalouden yksikössä.

Iloinen auditointiryhmä ennen torstain haastatteluja. Edessä oikealla ryhmän puheenjohtajana toimiva laatu- ja palvelujohtaja Marjo Nykänen (MAMK) ja vieressä ryhmän varapuheenjohtaja vararehtori Pertti Puusaari (HAMK). Takana oikealta opiskelijaedustaja Tuukka Männistö (Metropolia), ryhmän sihteeri erikoissuunnittelija Krister Talvinen (KKA), ryhmän sihteeri pääsuunnittelija Marja-Liisa Saarilammi (KKA), kehittämispäällikkö Mailis Aaltonen (Oulun yliopisto) ja neuvotteleva virkamies Minna Sneck (valtiovarainministeriö).

Haastateltavien tunnelmia ennen haastatteluja

”Luottavaisin mielin olen menossa. Sopiva jännitys. Homma on hoidettu hyvin ja tähän on valmistauduttu jo kauan. Kirjasto- ja tietopalveluissa on jo pitkät perinteet laatuasioista ja niiden kehittämisestä.”

”Pientä jännitystä, mutta luottavaisin mielin olen menossa. On tähän valmistauduttu. Se vähän mietityttää, että miten haastattelutilanne lähtee käyntiin, mitä siellä kysytään ja miten saan ilmaistua asiat lyhyesti ja lyhyessä ajassa. Onneksi oli Mariannen ja Sarin pitämät haastatteluharjoitukset, jotta osaa vähän varautua siihen, mitä on tulossa tai mitä siellä saatetaan kysyä. Sisäisessä auditoinnissa sai myös esimakua tällaisesta tilanteesta. ”

”Ei oo paniikkia!”

”Ihan ok fiilis, vähän jännittää.”

”Olen aiemmin ollut yritysten auditoinneissa ja arvioinneissa, joten kokemusta tällaisesta on. Ei siis jännitä. Onhan tämä erilainen tilanne kuin yrityksen auditointi, koska siinä saa yleensä jonkin sertifikaatin, mutta tässä ei. Nyt keskitytään ennemminkin laadunvarmistusjärjestelmämme kehittämiseen, mikä on tärkeää. Olen saanut sellaisen käsityksen, että Oamkin laadunvarmistusjärjestelmän pohjalla ei ole tiettyä tai erityistä standardia, johon toiminta pohjaa ja tukeutuu. Olisi ehkä hyvä, jos olisi jokin ulkoinen taho, esim. opetushallitus, jolta tulisi paine pistää kehitykseen vauhtia. Hyvällä alulla ollaan jo ja paljon on jo tehty, mutta matkaa on vielä. Laadunvarmistusjärjestelmää pitää vielä syventää ja vahvistaa.”

”Ei kai meitä jännitä vaan niitä haastattelijoita! ”

Teija Harju toimii Kirjaston laatukoordinaattorina. Teija lähti haastatteluun hyvillä mielin: kirjastossa laatutyöllä on pitkät perinteet. 

Haastateltavien tunnelmia jälkeenpäin

”Aluksi ajattelin että tunti on lyhyt aika, mutta kun he sanoivat että nyt tässä on sitten tunti aikaa, se tuntuikin pitkältä! Ei siinä ehtinyt kauaa miettiä vastausta ennen omaa vastausvuoroa. Olinkohan ennen haastattelua hieman liiankin luottavaisin mielin! Hyviä kysymyksiä kysyivät kyllä.”

”Kysymyksiä oli paljon!”

”Niin paljon jäi sanomatta. Mariannen ja Sarin haastatteluharjoituksissa oli parempia kysymyksiä”, kertoo haastateltava nauraen.

Haastattelutunnelmista ja kysymyksistä on annettu paljon positiivista palautetta.

”Mukavia kysymyksiä ja ihan hyvä henki siellä oli. Mielenkiintoinen tilaisuus.”

”Ihan hyvin meni. Meitähän oli siellä paljon, joten ei siinä mitenkään yhteen henkilöön keskitytty.”

”Ihan leppoisaa oli. Ei minulta kysytty paljon mitään, vaikka ajattelin, että kysyttäisiin.”

Auditointitulokseen vaikuttaa kokonaiskuva, joka kohteista ja järjestelmästä saadaan. Tämän totesi myös usea haastateltava:

”Ihan rento meininki siellä oli. Eihän tämä yhdestä ihmisestä ole kiinni, että päästäänkö läpi.”

”Kokonaiskuvahan tässä halutaan eikä yksittäisen henkilön näkemystä.”

Ryhmähaastattelu koettiin myönteisesti, kokonaiskuvan antamista järjestelmästä auttaa, että toisten vastauksia on pystynyt täydentämään.

”Tiiminä toimittiin hyvin. Parempi näin kuin se, että yksin olisi siellä pitänyt vastata.”

”Vaikka yhdeltä tai muutamalta ihmiseltä kysyttiin, muut täydensivät lopuksi. Yhdessä vastattiin.”

 Auditointivierailu päättyy huomenna johdon haastatteluun. Tuloksesta saadaan päätös maaliskuussa 2012, jolloin ilmestyy sähköisenä myös auditointiraportti. Siihen on nostettu hyviä käytänteitä ja keskeisiä kehittämiskohteita. Loppuseminaari pidetään ensi vuoden toukokuussa. Kiitokset kaikille jo haastatelluille ja haastateltaviksi tuleville ja iloista loppuviikkoa kaikille!

Liiketalouden yksiköstä raportin päättävät Sari Ahvenlampi ja Pinja Hietalahti

Koko kirjoitus »

Oamkin toiminnanohjausjärjestelmää ja toimintaa on kehitetty systemaattisesti jo vuosia. Kehittämisen lähtökohtana on ollut saada koko organisaatioon mahdollisimman yhtenäiset toimintatavat – onhan Oamk koottu aikanaan erillisistä oppilaitoksista, joilla jokaisella oli omat tapansa toimia. Yhteinen toiminnanohjausjärjestelmä mahdollistaa sen, että olemme kaikki tasavertaisessa asemassa riippumatta siitä missä yksikössä teemme työtä tai opiskelemme. Toimintatapojen kirjaaminen ja niiden perusteellinen tarkasteleminen paljastaa tärkeimmät kehittämiskohteet. Toimintojen sujuvuutta on saatu parannettua vaikka työtä tällä saralla tulee riittämään jatkossakin.  Järjestelmä on tehty näkyväksi dokumentoimalla kokonaisuus henkilöstöintra Heimoon ja kohdennetusti opiskelijaintra Oivaan.

Tämä kehitystyön vaihe huipentuu kuluvalla viikolla ulkoiseen arviointiin. Korkeakoulujen arviointineuvoston nimeämä auditointiryhmä saapuu keskiviikosta perjantaihin arvioimaan Oamkin toiminnanohjausta ja laadunvarmistusta. Oamkissa nämä kaksi tarkoittavat samaa asiaa. Kannattaa huomata, että auditoinnissa ei oteta kantaa korkeakoulun itse määrittelemiin tavoitteisiin tai tuloksiin sinänsä, vaan ainoastaan järjestelmän toimivuuteen.

Auditointi tarkoittaa kehittävää arviointia eli käytännössä auditointivierailun jälkeen saamme auditointiryhmän näkemyksen hyvistä käytänteistä sekä listan kohteista, jotka heidän mielestään kaipaavat kehittämistä. On jännittävää nähdä, osuvatko ehdotukset yksiin oman sisäisen auditointiemme tulosten tai muuten todettujen kehittämiskohteiden kanssa. Sisäisten auditointien esiin nostamia kehittämiskohteita on jo ryhdytty viemään eteenpäin: ne on koottu taulukoihin sekä vastuutettu ja aikataulutettu.

Johto pääsee haastateltavaksi peräti kahteen kertaan sekä ensimmäisenä että viimeisenä. Johtotiimin jäsenet ovat kukin tahoillaan katselleet vastuualueensa materiaalia niin Heimosta kuin muhkeasta näyttömateriaalistamme. Mitä enemmän järjestelmään ehtii perehtyä sitä fiksumpana se näyttäytyy. Asioista, jotka on luullut hallitsevansa perin pohjin, avautuu uusia näkökulmia ja sisältöjä.   

Auditointiryhmä tapaa johdon lisäksi laajasti korkeakouluyhteisön jäseniä. Ryhmä pääsee vierailunsa aikana tutustumaan kaikkien yksiköiden henkilökuntaan ja opiskelijoihin, ja näkemään Tekniikan ja Liiketalouden yksikön tiloja. Kolmen päivän aikana henkilökunnasta haastatellaan noin 70 henkilöä, opiskelijoista haastatellaan noin 50 henkilöä ja lisäksi haastatellaan ulkoisten sidosryhmien edustajia.

Ulkoiseen arviointiin lähdemme hyvillä mielin: toiminnanohjausjärjestelmää olemme kehittäneet systemaattisesti, arvioineet sitä välillä ja edelleen kehittäneet eteenpäin. Laatuleivästäkin tuttu PDCA-sykli siis on pyörinyt kaikissa vaiheissaan. On myös hienoa, että tähän kehittämistyöhön ovat osallistuneet laajalla rintamalla sekä henkilöstö, opiskelijat että ulkoisten sidosryhmien edustajat. Tulevan vuoden maaliskuussa saamme lopulta kuulla auditoinnin tulokset.

Toivotan kaikille leppoisaa auditointiviikkoa!                 

Johtotiimin puolesta

Risto Kimari, vararehtori

Tammikuun 30. päivä vuonna 2009 kohtasi kaksitoista uudenuutukaista laatukoordinaattoria Albertinkujan isossa neuvotteluhuoneessa. Esittelykierroksen jälkeen siirryttiinkin sitten suoraan asiaan – laadunvarmistustyöhön ja hamassa tulevaisuudessa siintävään ulkoiseen auditointiin. Tämän palaverin jälkeen laatukoordinaatorit ovatkin sitten kokoontuneet saman pöydän ääreen lähes kuukausittain. Ensimmäisissä laatukoordinaattoreiden kokouksissa käsiteltiin asioita, jotka nyt ovat jo osa jokapäiväistä toimintaamme.

Valtavasti on viimeisen vajaan kolmen vuoden aikana käynnistetty laadunvarmistukseen liittyviä kehittämishankkeita. Muistin virkistämiseksi testasimme dokumentoinnin toimivuutta ja laatukoordinaattorien työryhmän muistioista poimimme tähän muutamia tapahtumia ja etappeja, jotka mielestämme jotenkin liittyvät järjestelmän kehittymiseen. 

Vuosi 2009

• tammikuussa henkilöstön intran käyttöä opeteltiin ja prosessitietokanta-ajattelua sisäistettiin
• helmikuussa istuttiin laatukoulutuksessa, jossa aiheena oli Oamkin laadunvarmistustyön eteneminen
• maaliskuussa käynnisteltiin ensimmäiset nykymuotoiset johdonkatselmukset ja strategiatyö 2015
• huhtikuussa esiteltiin laatukäsikirjaluonnos ja benchmarkattiin muiden korkeakoulujen auditointoinneissa havaittuja hyviä käytänteitä
• toukokuussa saatiin ensimmäinen tuntuma opiskelijaintraluonnokseen
• elokuussa Ismo esitteli ensimmäisen strategia 2015 –luonnoksen ja Osako oli luonnostanut oman prosessimallinsa
• syyskuussa oli tehty suunnitelma laatukäsikirjan istuttamisesta osaksi intraa ja ensimmäinen versio Oamkin laatuympyrästä ilmestyi
• marraskuussa juuri vararehtoriksi nimitetty Risto Kimari esittäytyi ja kertoi työtehtävistään, joista yksi merkittävimmistä oli laadunvarmistusjärjestelmän loppuun saattaminen ja tulevaan auditointiin valmistautuminen. Marraskuussa mainittiin myös ensimmäisen kerran sisäiset auditoinnit ja opiskelijapalautekyselyluonnos oli yksiköissä lausuntokierroksella. Dokumenttityökaluun saatiin myös uusia ominaisuuksia
• joulukuussa saatiin ensimmäisen sisäisen auditoinnin aikataulut

Vuosi 2010

• tammikuussa yksiköt tekivät laadunvarmistuksen toimintasuunnitelmat vuodelle 2010
• helmikuussa esiteltiin KKA:n laatuyksikköpalaute viestinnän koulutusohjelmalle ja Soten suun terveydenhuollon koulutusohjelmalle ja yksiköiden suositeltiin hyödyntävän palautetta aktiivisesti. Yksiköt keräsivät näyttöjä sisäiseen auditointiin.
• maaliskuussa käynnistyivät ensimmäiset sisäiset auditoinnit ja sovittiin yksiköiden johdonkatselmuksen aikataulut. Asiakasrekisteriä alettiin kehittää prosessitietokannan vaatimusten mukaiseksi.  Laatuleipuri-blogi näki päivänvalon.
• huhtikuussa yksiköiden sisäisen auditoinnin raportit valmistuivat ja niitä alettiin hyödyntää yksiköiden toiminnan kehittämisessä. Laatuleipuri nähtiin eka kerran livenä jakamassa ”fanilahjoja”.  Laatuleipuri-konsepti vakiintui muutenkin kuvaamaan Oamkin laadunvarmistusjärjestelmää. Huhtikuussa alettiin suunnitella vuoden 2011 sisäisiä auditointeja ensimmäisestä kokemuksesta kovasti viisastuneena
• toukokuussa yhteiskunnallista vuorovaikutusta alettiin systematisoida ja yksikönjohtajat sopivat yksikkökohtaisista sidosryhmätilaisuuksista.  Tuotiin esille, että jokaisen yksikön tulee tuottaa toimintasuunnitelma vuodeksi 2011 johdonkatselmuksessa sovittujen kehittämistoimien perusteella. Opiskelijaintran käyttökoulutukset sovittiin aloitettavaksi.
• elokuussa tehtiin sisäisen auditoinnin tuloksiin perustuen yksikkötason kehittämistoimenpiteiden seurantataulukot ja sovittiin tulevan kevään sisäisen auditoinnin valmistautumisaikataulusta. Ensimmäisen kerran päätettiin toteuttaa kaikki yksiköt kattava laatukiertue. Sovittiin yksiköille järjestettävistä henkilöstöintrakoulutuksista ja opiskelijaintra otettiin käyttöön.
• syyskuussa painoaloille ja sisäisille kehittämiskohteille nimettiin koordinaattorit
• lokakuussa julkaistiin sisäisen auditoinnin 2011 –käsikirja, jossa määriteltiin auditoinnin kohteet arviointikriteereineen yksiköille ja tukipalveluille
• marraskuussa oli esillä laatukoordinaattorien ja prosessinomistajien roolit. Alumni-intra esiteltiin ja introjen nimikilpailut julistettiin. Esiteltiin kuva laadunvarmistusjärjestelmästä. Yksiköiden sisäisen auditoinnin materiaalit valmistuivat ja jokaisella yksiköllä tuli materiaalissa olla mukana laadunvarmistuksen SWOT -analyysi. Annettiin tiedoksi, että Oamkin yhteiskunnallinen vuorovaikutus kuvataan intrassa, toiminnanohjauksen prosessin alla. Risto saapui myöhässä kokoukseen ja totesi ”Arvovalta saapuu, asiantuntemus on jo täällä.”

Vuosi 2011

• tammikuussa esiteltiin luonnokset laadunvarmistuksen toimintakertomus 2010 ja laadunvarmistuksen toimintasuunnitelma 2011. KKA: teki tunnustelukäynnin Oamkiin. Laadunvarmistusjärjestelmää kuvaavat posterit valmistuivat.
• helmikuussa sovittiin sisäisen auditoinnin pohjalta jatkotoimenpiteistä
• maaliskuussa järjestettiin sisäisen auditoinnin palauteseminaari
• huhtikuussa yksiköt laativat sisäisen auditoinnin palautteen mukaan omat kehittämiskohdetaulukkonsa. Auditointiryhmät ehdottivat raporteissaan näyttöjä ulkoiseen auditointiin. Yksiköitä pyydettiin toimittamaan näyttöesitykset ulkoiseen auditointiin. Opiskelijoiden laatureseptikirja julkaistiin Oivassa. Laatukiertueet toteutettiin  ja yksiköiden johdonkatselmukset käynnistyivät
• toukokuussa puitiin näyttöesityksiä ja johdonkatselmuksen antia sekä kommentteja laatukiertueesta. Päätettiin tehdä sisäisessä auditoinnissa esille noussut sidosryhmien tiedontarpeiden selvittäminen. Ulkoisen auditoinnin näytöt valittiin ja ohjeistettiin ehdotusten tekijät näyttöjen kirjoittamiseen. Laadun portaat –kuva hyväksyttiin ja laadunvarmistusjärjestelmän SWOT–analyysin luonnos esiteltiin.
• kesäkuussa ulkoisen auditoinnin auditointiryhmä ja auditointiajankohta julkaistiin Heimossa ja Oivassa. Roolit ja vastuut dokumenttiluonnos esiteltiin.
• elokuussa jaettiin yksiköissä ”Laatuleipurin reseptit” henkilöstölle ja ”Oamkilaisen opas”.  Lisäksi prosessikuvauksia täydennettiin. Rehtorin toimiston laatukoordinaattorit ja rehtori/vararehtori jalkautuivat yksikköihin (kehittämispäivät)
• syyskuussa noin 700 sivuinen ja 3950 g painava auditointimateriaali lähetettiin auditointiryhmälle
• lokakuu Oamkin laadunvarmistusjärjestelmä ja materiaali esiteltiin auditointiryhmälle ja lisäksi ulkoisen auditointiryhmän puheenjohtaja ja sihteeri kertoivat auditoinnin toteutuksesta Oamkin laatukoulutuksessa. Toteutettiin webpropol-kysely henkilöstön-, opiskelijoiden ja sidosryhmien tiedontarpeista. Henkilöstölle ja opiskelijoille sekä sidosryhmille julkaistiin ulkoisen auditoinnin materiaali Heimossa, Oivassa ja yleisillä www-sivuilla. Laatukiertueet toteutettiin yksiköissä
• marraskuussa käytiin läpi auditointivierailun ohjelmaa aikatauluineen sekä tehtiin pikainen vilkaisu toimitettuun lisämateriaaliin

Tulevaa

• ulkoinen auditointi ja jännityksen kohteena mahdollinen jokerikohde
• strategian tarkastelu ja arvioiminen
• Oamkin ylläpitäjämallin muutos
• OKM:n palautteiden vaikutukset (leikkaukset)
• toiminnanohjauksen ja laadunvarmistuksen toimenpiteiden vakiinnuttaminen
• prosessien aktiivinen ylläpitäminen ja kehittäminen

Hengästyttävä määrä asioita on käynnistetty ja saatu jalalle ja osa jopa loppuun saatettua. Kehitys ei kuitenkaan pysähdy, sillä vain muutos on jatkuvaa.

Kurpitsan siemenet laatuleivästä noukkivat laatuleipurin apulaiset
Inkeri ja Matti

Tiistaina syyskuun 27. päivänä oli ilmassa suurta urheilujuhlan tuntua: vajaa seitsemänkymmentä kiloa painava auditointimateriaali oli lopultakin lähdössä kohti Helsinkiä. Tätä hetkeä varten oli tehty kovasti töitä. Keskitytään viimeiseen kahteen viikkoon, jolloin näyttöjä viimeisteltiin luettavampaan muotoon eli taitettiin.

 Taittaminen ammattikielessä, tarkoittaa suurin piirtein sitä, että tekstinkäsittelyohjelmalla kirjoitetut tekstit palstoitetaan ja kuvat sijoitetaan sopiviin paikkoihin. Kuulostaa yksinkertaiselta.

 Taittaminen alkaa taittopohjan ulkoasun suunnittelulla. Sen jälkeen kun taittopohja on suunniteltu, voidaan aloittaa tekstin taittaminen. Tämä tapahtuu jokseenkin niin, että tekstinkäsittelyohjelmasta siirretään leikkaa-liimaa-periaatteella teksti taitto-ohjelmaan ja ”viilataan” se sitten paikoilleen. Menemättä typografisiin yksityiskohtiin saati kuvien käsittelyn vaativuuteen, satojen sivujen taittaminen on jo yksinään kunnioitettava suoritus.

 Taitettavia aineistoja alkoi tipahdella Viestintäpalveluihin paria viikkoa ennen aikatauluun määritettyä takarajaa ja taittotyö päästiin aloittamaan. Sitä sitten tehtiinkin kolmen ja välillä useammankin henkilön voimin aamusta iltaan ja vielä viikonloppuisinkin. Puhelimet soivat ja viestit sinkoilivat graafikoiden ja laatukoordinaattoreiden välillä, kun lopullisia aineistoja taitettiin ja tarkistettiin.

 Sunnuntaina painosta soitettiin (materiaalin täytyi ehdottomasti olla valmiina maanantaiaamuna, jotta se ehdittiin pakata kansioihin), että tässä on nyt ongelma – gulp, sanoisi Aku Ankka. Onneksi ongelma oli mahdollista korjata painossa, nimittäin edellisenä päivänä graafikko oli syönyt vanhoja siemeniä, koska ei ollut malttanut lähteä syömään kesken materiaalin viimeistelyn ja saanut lievän ruokamyrkytyksen.

 Kovan aherruksen jälkeen nostettiin useampi sata tuhatta painettua ja pakattua sanaa lähetin autoon. Ja kun perävalot näkyivät, huokaisimme syvään helpotuksesta.

Mika Ylilehto, tuottaja, Viestintäpalvelut

Laatukiertueella opiskelija kysyi minulta ”miltä tuntuu opettaa tiedonhankintaa”. Taka-ajatuksena hänellä oli, että onko kukaan opiskelijoista kiinnostunut tiedonhankinnan opetuksesta.

Aina tunneilla on asiasta kiinnostuneita, mutta pakko on myöntää toisenlaisiakin löytyvän. Siis opetusta suunnitellessani ja opettaessani joudun miettimään – ainakin silloin, kun vanhat konstit eivät enää tehoa – miten saan pidettyä opiskelijoiden mielenkiinnon kohdistettuna siihen, mitä minä puhun ja teen.

Jos opiskelijat eivät muuten jaksa keskittyä asiaani, yksi konsti on laitattaa koneiden näytöt kiinni ja läppäreiden kannet alas. Sehän on myös ympäristöystävällistä ja kestävää kehitystä edistävää! Noh, tuo on kieltämättä pakkokeino.

Toinen – pakkokeinoksi luettava sekin ja ei ehkä oppimista edistävä konsti – on vaikeneminen puheensorinan yltyessä. Voi järkytyksen järkytys viime kerralla, puheensorina jatkui ja jatkui! Pojat eivät siis edes huomanneet, että opettaja on hiljaa.

Kolmas konsti saada opiskelijat kuuntelemaan minua, on opettaa vain aikuisopiskelijoita. He tietävät, että on heidän etunsa kuunnella ja tehdä omaan alaansa liittyviä tiedonhankinnan tehtäviä. Mutta ei taida olla sekään paras konsti…

Paras konsti onkin ajoittaa ja sijoittaa opetus oikein!

Kyllä, alkuvaiheessa opiskelijat tarvitsevat ohjaamista kirjaston tarjoamien tiedonlähteiden käyttöön ja niiden käytön opetusta. Siitäkin huolimatta, että ne ovat niitä tunteja, joilla voi olla mielekkäämpää miettiä ihan muita juttuja kuin luotettavia tiedonlähteitä ja lähdekritiikkiä. Sitten tarvitaan kertausta opintojen aikana, ja kolmanneksi vielä tukea opinnäytetyön aloittamisvaiheessa.

Oikeanlaista opetuksen sijoittamista on se, että tiedonhankintaa kerrataan silloin, kun opiskelijalla on siihen todellinen tarve. Eli tiedonhankinnan opetus sisällytetään muihin kursseihin! Tiedonhankinnan opetus muista kursseista irrallisena kurssina ei ole tehokkainta opetusta millään mittarilla mitattuna. Ei, vaikka sitä tekeekin asiantunteva opettaja.

No emmehän me kirjastosta halua sentään jokaiselle kurssille mukaan! Kirjasto voisi osallistua ammattiaineiden kurssille esim. kerran lukukaudessa. Kurssiin pitäisi kuulua tiedonhankintaa vaativa tehtävä. Kirjaston osuus kurssista voisi olla 15-45 minuuttia tehtävän aloittamisen yhteydessä.

Kuulostaako yksinkertaiselta? No sitähän se onkin! Eikä kuulosta vaikealta toteuttaa? Eihän se olekaan vaikeaa! Tuo malli vaatii vain koulutusohjelmatiimiltä kohtuullista suunnittelua ja opettajilta yhteistyötä. Yhteistyötä keskenään sekä kirjaston kanssa, kun he päättävät sopivimmat kurssit, joille tiedonhankinnan opetus sisällytetään. Siis sen opinnäytetyön tekoon liittyvän kurssin lisäksi.

On hukkaan heitettyä laadunvarmistusta, kun tiedonhankinnan opetus jää irralliseksi muusta opetuksesta. Kirjasto osallistuu valmistumistalkoisiin tarjotessaan monipuoliset kirjastopalvelut ammattitaitoisen henkilökunnan voimin. Tiedonhankinnan opetuksen tehostaminen olisi hieno lisä niihin talkoisiin!

Teija Harju, informaatikko

Olipa kerran Ammattikorkeakoulu, joka oli aikoinaan saanut toimilupansa korkeimmalta valtakunnan opetuksesta vastaavalta taholta, jota myös Virastoksi kutsuttiin. Ammattikorkeakoulussa oli useita koulutusohjelmia ja koulutusaloja. Nämäkin ammattikorkeakoulun toimintaan liittyvät asiat määrättiin Virastosta käsin.

Opiskelijat opiskelivat. Opettajat opettivat. Ammattikorkeakoulun muu henkilökunta tuki sekä opiskelijoita että opettajia heidän päivittäisissä toimissaan. Osa opiskelijoista valmistui. Osa opiskelijoista jätti opintonsa kesken kukin mistäkin syystä. Keskeyttämisiä ei huomioitu mitenkään erityisesti, koska se oli osa normaalia oppilaitoksen toimintaa.

Eräänä päivänä Virasto halusi verrata valtakunnassa olevia ammattikorkeakouluja toisiinsa. Ammattikorkeakoulujen toimintaa alettiin mitata monilla eri mittareilla. Opintojen läpäisy -mittarissa tarkasteltiin niitä opiskelijoita, jotka valmistuivat viimeistään viisi vuotta opintojensa aloittamisesta. Opintojen eteneminen -mittarissa tarkasteltiin läsnä olevien opiskelijoiden ahkeruutta edellisen lukuvuoden aikana. Tutkintojen määrä -mittarissa tarkasteltiin tutkintojen määrää tilastointivuoden aikana.

Kerran vuodessa Virasto lähetti Ammattikorkeakouluille laskelmat, joista selvisi, miten Ammattikorkeakoulu sijoittui suhteessa muihin ammattikorkeakouluihin koskien noita Viraston mittareita.

Ammattikorkeakoulussa havahduttiin siihen, että monissa mittareissa Ammattikorkeakoulu oli valtakuntansa heikoimpia. Itse asiassa monien mittareiden tulokset olivat niin heikkoja, että opintojen läpäisy -mittaria alettiin kutsua opintojen häpäisy -mittariksi, opintojen eteneminen -mittaria opintojen mateleminen -mittariksi. Tutkintojen määrä -mittaria alettiin kutsua hutkintojen määrä -mittariksi, koska tutkintoja tupsahteli tavoitteeseen nähden aivan liian harvoin.

Ammattikorkeakoulussa alettiin miettiä, miten saataisiin tulokset paremmiksi. Ratkaisuksi keksittiin koko Ammattikorkeakoulun toimintaa rekisteröivä toiminnanohjausjärjestelmä, joka sai nimekseen Nitro. Kun Ammattikorkeakoulun rehtori jossakin palaverissa rypisti kulmiaan, silloin jokin Nitron mittareista meni heti punaiselle.

”Kun käytät Nitroa, et tarvitse nitroja” -tunnuslause levisi ylitse Ammattikorkeakoulun. Sen osasivat ulkoa sekä opiskelijat että henkilökuntakin.

Nitron kuningasajatuksena oli automaattinen heikoimman koulutusohjelman lakkauttaminen. Tämä tapahtui vuosittain. Kun Nitro oli ollut toiminnassaan muutaman vuoden, alkoivat Ammattikorkeakoulun tulokset pikku hiljaa parantua. Ei aikaakaan, kun Ammattikorkeakoulu oli valtakunnassaan paras ammattikorkeakoulu. Tämän muutoksen huomasi myös Virasto. Tutustuttuaan Ammattikorkeakoulun toimintaan, päätti Virasto ottaa Nitron käyttöön kaikissa valtakunnan ammattikorkeakouluissa.

Kului vuosia. Kaikkien ammattikorkeakoulujen tulokset paranivat vuosi vuodelta. Silti joka vuosi valtakunnan ykkösenä oli kuitenkin Ammattikorkeakoulu, joka kehitti Nitron.

Kaikki oli hyvin, kunnes koitti päivä, jolloin Ammattikorkeakoulussa oli jäljellä vain yksi, valtakunnan paras koulutusohjelma. Silloin huomattiin, että muuten niin täydellisessä toiminnanohjausjärjestelmässä, Nitrossa, oli yksi puute: siitä puuttui Keskeytä-painike. Ennen kuin Keskeytä-painike ehdittiin tehdä konsulttifirman toimesta, lakkautti Nitro Ammattikorkeakoulun parhaimman ja samalla myös heikomman koulutusohjelman.

Kun vuosia, vuosia myöhemmin muisteltiin Ammattikorkeakoulua, niin muistelot alkoivat aina sanoilla olipa kerran Ammattikorkeakoulu…

Seppo Pakanen, suunnittelija, Rehtorin toimisto/Tietotuotantotiimi

Oamkin Täydennyskoulutus-yksikön toiminta itsellisenä yksikkönä lakkautettiin tämän lukuvuoden alussa. Tuhkasta syntyi uusi koko Oulun seudun ammattikorkeakoulun aikuis- ja täydennyskoulutusta palveleva toimintamalli. Uudessa toimintamallissa koordinoinnista ja yksiköiden ohjauksesta vastaa rehtorin toimiston alaisuudessa toimiva täydennyskoulutuksen tiimi.

Täydennyskoulutus-yksikön lakkauttaminen ei siis vähäisimmässäkään määrin tarkoita sitä, että täydennyskoulutuksen rooli ja merkitys Oamkin ja Osekkin toiminnassa pienenisi, vaan pikemminkin päinvastoin. Uusi organisointimalli mahdollistaa edellytyksiämme toimia aikuiskoulutuksen ja työelämäosaamisen ylläpitäjänä ja vahvistajana entistäkin paremmin.

Täydennyskoulutus on nyt koko Oamkin asia. Yksiköt vastaavat tulostavoitteisesti täydennyskoulutuksen toteuttamisesta. Jokaisessa yksikössä on oma vastuuhenkilö, jonka kautta täydennyskoulutuksen ohjausta ja seurantaa toteutetaan. Yksikön nimeämä vastuuhenkilö on myös täydennyskoulutuksen ohjausryhmän jäsen. Ohjausryhmä on keskusteleva ja yhteistoiminnallinen foorumi, jossa edistetään ja linjataan muun muassa täydennyskoulutuksen monialaisuutta, työelämäläheisyyttä, sidosryhmäyhteistyötä, aluevaikuttavuutta ja myös täydennyskoulutuksen roolia ja vaikutusta yksiköiden perusopetuksen tuloksellisuuteen.

Uuden toimintamallin suunnittelutyötä on tehty erittäin tiiviisti ja sen tulokset alkavat näkyä myös ulospäin hyvin pian. Täydennyskoulutustoiminta ei ole syksyn aikana ollut pysähdyksissä, vaan sitä on toteutettu vanhoille ja uusille asiakkaille entiseen malliin. Täydennyskoulutuksen näkyvyyttä vahvistetaan asiakkaillemme ns. yhden luukun -periaatteella.  Monialainen ja vahva osaajaverkostomme mahdollistaa alueemme yrityksille ja muille organisaatioille laajan koulutus- ja palvelutarjonnan. Oamkin tulee olla erityisesti omalla alueellaan yhteistyössä elinkeino- ja muun työelämän kanssa.

Suurimmat haasteet ovat meidän omien korvien välissä. Kysymys ei ole siitä, että haluammeko tehdä täydennyskoulutusta, vaan miten toteutamme sitä parhaalla mahdollisella tavalla. Täydennyskoulutus ei ole rasite perusopetuksen toteuttamiselle, vaan täydennyskoulutuksen tulisi muodostaa tutkintoon johtavan koulutuksen kanssa saumattomasti toisiaan täydentävä kokonaisuus (www.futurex.utu.fi). Olennaista on myös, että maksullista palvelutoimintaa kehitetään oppimisen ja opetuksen laadun parantamiseksi ja että maksullista palvelutoimintaa toteutetaan kannattavasti.

Opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaluonnoksessa (2011-2016) kirjoitetaan täydennyskoulutuksesta seuraavasti:

”126. Korkeakoulut suunnittelevat koulutustarjontaansa kokonaisuutena siten, että tutkintoon johtava koulutus ja muu koulutus muodostavat työelämän tarpeisiin vastaavan yhtenäisen kokonaisuuden. Korkeakoulut huolehtivat siitä, että tutkinnon osien ja kurssien suoritusmahdollisuuksia on riittävästi tarjolla joko integroituna tutkintokoulutukseen tai järjestettynä erillisissä ryhmissä. Koulutus voidaan toteuttaa omaehtoisesti suoritettavana avoimena korkeakouluopetuksena ja/tai maksullisena täydennyskoulutuksena esimerkiksi työnantajan tilauksesta. Selkiytetään korkeakoulujen aikuiskoulutuksen maksuperusteita.”

Täydennyskoulutustiimin ammattilaiset vastaavat mielellään kysymyksiin ja toivomme keskustelun avauksia täydennyskoulutusta vahvistavista ajatuksista ja ideoista!

Pekka Silvén, täydennyskoulutuspäällikkö

Laatuleipurit jalkautuivat jälleen kaikkiin yksiköihin viikoilla 41 ja 42. Kiertue alkoi Sotelta, jossa tuoreen laatuleivän tuoksu houkutteli paikalle paljon opiskelijoita ja henkilökuntaa. Liiketalouden yksikössä oli myös vilkas meininki ja myös kv-opiskelijat innostuivat visailemaan. Raahen molemmilla kampuksilla leivät menivät kaupaksi yllättävän nopeasti, ja Rehtorin toimistolla kilvoiteltiin siitä, kuka voittaa Laatutekijä-paidan arvonnassa. Amokissa keskusteltiin Tyrnävän perunasadosta ja muista polttavista puheenaiheista henkilöstön ja kahden opiskelijaryhmän pohtiessa laatuvisan kysymyksiä.

Oulaisten kiertueen kanssa sattui hassuja ja ikäviäkin kommelluksia, kun ensin kiertueen rekvisiitat olivat hukassa, auto oli liian pieni ja vain yhdellä Oamkin opiskelijaryhmällä oli opintoja sinä aamuna, mutta henkilökuntaa oli sentään hyvin paikalla ja reissu oli hilpeä. Kulttuurin ja Tekniikan yksiköiden yhteinen kiertue oli vilkas. Leipiä oli ennätysmäärä ja päivä oli pitkä. Iltapäivän laatukoulutus toi jopa auditointiryhmän puheenjohtajan ja sihteerin visailemaan opiskelijoiden kanssa. Leivänjakoa suoritettiin vielä loppuviikosta Luovalla ja kuntayhtymäpalveluiden tiloissa Oulunsalossa mukavissa tunnelmissa.

Laatuvisan suorittamisen kriteerit olivat tiukentuneet kevään kiertueesta, sillä tällä kertaa piti saada kahdeksan vastausta oikein. Kukaan ei kuitenkaan jäänyt puremaan kynsiään vaan kaikki saivat hyvän mielen ja leivän matkaansa. OSAKO pyysi palautetta opiskelijaintrasta ja vastanneiden keskeen arvotaan laatukintaita. Lisäksi pyöritimme diaesitystä oppimispalautteesta. Oamkissahan otettiin syksyn alusta lähtien käyttöön kaikille yksiköille yhteinen opintojaksopalaute, joka kautta opiskelijat osallistuvat Oamkin laadunvarmistukseen ja toiminnan kehittämiseen. 17.10.2011 julkaistu tiedote löytyy sekä Oivasta että Heimosta.

Enimmäkseen laatuvisa meni hyvin läpi, mutta ulkoisen auditoinnin ajankohta ei vieläkään näyttänyt olevan selvillä kaikilla opiskelijoilla. Myös koulutusohjelmatiimien kokousten osallistumismahdollisuudet eivät olleet riittävästi tiedossa: koulutusohjelmatiimien kokoukset ovat nykyisin avoimia kaikille! Viimeistään nyt henkilöstön kannattaakin tutustua Laatuleipurin reseptit henkilöstölle–oppaaseen sekä Laatukäsikirjaan ja opiskelijaintra-Oivasta löytyy Opiskelijan laatureseptikirja. Laatuleipuri-konsepti sai kuitenkin paljon positiivista palautetta ja laatuleivän idea lohkoineen avautui monelle opiskelijalle. Kaiken kaikkiaan kiertue oli laadukas! 

Pinja Hietalahti, laatukiertueen koordinaattori

Resurssi, prosessi, sertifiointi, organisaatio, dokumentointi, auditointi ja laadunvarmistusjärjestelmä ISO-nönnönnöö. Mitä ihmettä?! Mitä tämä tarkoittaa? Ei ei, nyt ei kannata vaipua synkkyyteen. Taustalla piileskelee kuitenkin hyvä ja tarkoitusperää palveleva asia. Nimittäin se, kuinka voidaan taata, että toiminta pysyy laadukkaana ja kehittyy. Meidän tapauksessa toiminnan laadukkuus on opetuksen laadun ylläpitämistä ja parantamista.

Oulun seudun ammattikorkeakoulussa suoritetaan ulkoinen auditointi nyt 23. – 25.11. välisenä aikana. Auditointi tarkoittaa siis arviointia. Oamkiin saapuu arvioitsijoita ympäri Suomen ja he antavat haastattelujen jälkeen loppuarvionsa ammattikorkeakoulumme toiminnasta. Toivottavasti he saavat nostettua esille ne ongelmakohdat, joihin meillä ei ole osattu tarttua ammattikorkeakoulumme toiminnassa. Arvioinnin myötä myös hyvät käytänteet nousevat entistä paremmin kaikkien tietoisuuteen.

Meillä kaikilla, niin henkilökunnalla kuin opiskelijoillakin, on kuitenkin vastuumme koulun laadun tekijöinä. Kaiken A ja O on se, että osaamme kukin kohdallamme ottaa palautetta vastaan sekä antaa sitä asiallisessa muodossa eteenpäin ja näin kehittyä palautteen myötä paremmaksi yhteisöksi. Auditoinnissa arvioidaan kuinka tämä reilun kahdeksantuhannen henkilön yhteisömme pyörii kaikilta osiltaan ja yhdessä.

Minun oma henkilökohtainen mielipiteeni on se, että laatu lähtee siitä kuinka viihdymme opiskeluympäristössämme . Ilmapiirin ollessa hyvä keskeyttämisiä tapahtuu myös vähemmän. Yhteishengen parantamisessa opiskelijakunta OSAKOlla ja koulusalajärjestöillä on iso merkitys. Yhteishengen ollessa korkealla opetuksen kehittäminen on myös helpompaa, kun kaikki tietävät oman paikkansa tässä organisaatiossa.

Koulutusalajärjestöiden (KAJ) tehtävä on suuri tässä paletissa. KAJ:n tehtävä on kehittää omalta osaltaan yksiköitään opiskelijoiden tahdon mukaisesti. KAJ on tärkeä palautekanava opiskelijalle. OSAKOn tehtävä on antaa työkaluja koulutusalajärjestöjen toimintaa varten ja toimia linkkinä ylemmäs vaikuttamisen portailla.

Toivon mukaan saamme auditoinnin läpi ja sertifioinnin merkkinä hyvästä laadusta. Opiskelijoilla ja henkilökunnalla on mahdollisuus tutustua Oamkin laadunvarmistukseen viikoilla 41 ja 42 laatukiertueen merkeissä, jolloin laatuajattelua taas jalkautetaan kaikkiin yksiköihin. Saavu paikalle, vastaa kyselyyn, anna palautetta ja ota tästä mahdottoman kovasta vaivasta palkinnoksi maukas leipä. 

Palauterikasta alkanutta lukuvuotta!

Jussi Ylitalo, Opiskelijakunta OSAKO

Sosiaali- ja terveysalan yksikön henkilökunta kokoontui lukukauden alkajaisiksi yhteiselle kehittämispäivälle Pohtoon.  Ennen virallisen ohjelman alkamista henkilökunnalla oli aikaa vaihtaa kuulumisia yhteisen aamiaisen merkeissä. Juttua riitti, sillä olihan kesäloma juuri päättynyt. Aamupalatilan täytti puhesorina niin kesällä kasvaneesta keskivartalon kupolista kuin parhaimmista hilla- ja kalajutuista. Ajattelin mielessä, että odottakaapa hitusen, niin pääsette kuulemaan päivitykset yksikkömme tunnuslukutiedoista.

Virallinen osuus käynnistyikin tuttuun tyyliin järjestäytymisellä. Oli aistittavissa, että tuttu työinnostus oli vallannut jo henkilökunnan. Pian löytyi pöytäkirjan tarkistajiksi kaksi vapaaehtoista. Päivän ohjelmassa oli nippu ajankohtaisia, tärkeitä asioita.  Tilaisuus avattiin rehtorin puheenvuorolla. Puheenvuorossa käytiin muun muassa läpi viime keväänä yksikön johdonkatselmuksessa esiin nousseita tärkeitä haasteita. Saimmepa samalla myös vinkkejä navigoinnista männikössä maastopyörän kanssa.

Itseäni jäi erityisesti mietityttämään visio pedagogisen ideaalimallin toteutumisesta. Tässä mallissa ajatellaan, että opetus ja tki-toiminta pyritään integroimaan tarkoituksenmukaisesti tiiviisti toisiinsa hyödyntäen samalla moniammatillisuutta. Tämän toiminnan lähtökohtana tulisi olla myös työelämän aidot koulutus- ja kehittämistarpeet.  Tiedän, että tällainen toimintatapa on myös mielekäs opiskelijoille ja edistää osaltaan innovatiivisuuteen kannustavan opiskeluympäristön syntymistä. Tällaisenaan tämä ei vaikuta liian suurelta haasteelta. Haaste siitä muodostuu, kun opetusryhmien koot kasvavat ja siitä huolimatta opiskelijat saisivat suoritettua opintonsa jouhevasti.  Ajatustenjuoksun katkaisi viereiseltä penkkiriviltä kuulunut voimakas aivastus. Keräilin ympäri pöytää levinneitä muistiinpanopapereita.

Paikalle pöllähtivät rehtorin toimiston laatuleipurit. Osasin odottaa kesän jäljiltä maukkaita reseptejä ja niitä myös saimme. Uunituoreet laatuoppaat odottivat henkilökuntaa. Nyt viimeistään kaikki yksikkömme henkilöstöstä tietävät, kuinka laadussa paistatellaan. Laatukoordinaattorit antoivat tiiviin ja selkeän tietopaketin syyskauden tulevista asioista – niinhän sitä sanotaan, että taikinaa ei saa liikaa vaivata.

Päivän aikana saimme myös päivitettyä tietoa niin uusista työntekijöistä kuin tila- ja turvallisuusasioista. Aihe, joka sai taas ajatuksenjuoksun jälleen vauhtiin, oli työhyvinvointiasiat. Erityisesti pidän tärkeänä asiana sitä, että työhyvinvoinnin ja jaksamisen yhteys luovuuteen ja innovatiivisuuteen ymmärretään myös entistä paremmin. Tietynlainen ”hyvinvointijohtamisen” ideologia ei ole yhtään pahitteeksi näin suuressa asiantuntijaorganisaatiossa. Tärkeäähän se on, että panostetaan terveyden ja työkyvyn säilymiseen sekä parannetaan työelämän laatua.

Päivä päättyi mielenkiintoiseen paneelikeskusteluun. Viimeisen tuokion aiheen oli keskusteleva korkeakouluyhteisö. Evästystä keskusteluun saatiin korkeakoulun viestintästrategiasta.  Sosiaali- ja terveysalan ihmiset koetaan mukautuvaisina ja kiltteinä – keskustelutilaisuuden ja päivän anti osoitti jälleen, että tämän stereotypian voi jo unohtaa.  Keskustelua riitti vielä iltanuotiolla meren rannassa. Illan hämärässä ratkottiin myös yksikön tikkamestaruus. Olen varma, että tämän työyhteisön lajin mestarit löytyvät sote-yksiköstä!

Niko Männikkö
laatukoordinaattori Sosiaali- ja terveysalan yksiköstä