Category: Hyvät käytänteet

Ajattelin rohkeasti ja aidosti hetken pohtia millaisia tuntoja tuo käyttämämme slogan herättää. Pidin parin vuoden tauon työelämästä ja palasin takaisin töihin elokuussa. Sinä aikana Oamkista oli tullut rohkea ja aito. Tosin olin kyllä poissaoloni aikana huomioinut esimerkiksi lehdistä ja joistain satunnaisista kotiini kantautuvista tuotteista, että nyt on tapahtunut jotain. Entinen jokaisen ihmisen osana elämää oleva Oamk oli siirtynyt kuvailemaan itseään adjektiivein. Vieläpä aika haastavin adjektiivein.

Muistan vielä reaktioni, kun näin ensimmäisen uudella sloganilla olevan lehti-ilmoituksen. Lehti-ilmoitus tuntui huutavan minulle kovalla äänellä, että uskalla osallistua rohkeasti koulutukseen, sen järjestää rohkeasti aito Oamk. En kyllä enää muista mikä koulutus se oli, mutta jäin miettimään, että onpas haastavaa esittämistä ja ehkä jotensakin myös vaativaa. Mieleeni tuli, että jos en siis osallistu tuohon kyseiseen koulutukseen, niin olenko sitten jotain päinvastaista kuten vaikka pelkuri. Mieleeni tuli myös, että millainen organisaatio haastaa toisiaan kehumalla itseään suureen ääneen. Sellaisesta ihmisestä perinteisesti sanottaisiin, että leuhka tai omahyväinen. Mutta entäpä organisaatio? Toisaalta kuka sen kissan hännän nostaisi ellei kissa itse. Jos Oamk ei kertoisi kaikille, että se on rohkea ja aito, niin huomaisiko sitä kukaan?

Eniten oikeastaan olen pohtinut sitä, että missä organisaatiomme rohkeus tai aitous näkyy ja tuntuu. Rohkea ihminen on mielestäni sellainen, joka uskaltaa tehdä ja toimia vaikka epäonnistumisen riski on suuri. Rohkea ihminen haastaa siis itseään sellaisiin tekoihin, joiden onnistumisesta ei kukaan voi olla varma. Vääjäämättä sellaisen ihmisen eteen tulee tilanteita, milloin tulee myös niitä epäonnistumisia. Rohkea ihminen kompastuessaan nousee rohkeasti ylös, ottaa opikseen ja muuttaa mahdollisesti suuntaa, mutta jatkaa päämääräänsä kohti uusin keinoin.

Olennaista minusta on suhtautuminen epäonnistumisiin. Se voisi päteä myös organisaatioihin. Miten meillä Oamkissa suhtaudutaan epäonnistumisiin tai asioihin, jotka eivät ole menneet niin kuin olisi toivonut? Uskallammeko rohkeasti katsoa asian ytimeen, miten asiat menivät ja mitä niistä voisimme oppia, jotta tulisimme entistä paremmaksi organisaatioksi. Hyväksymmekö sen, että virheet ja epäonnistumiset ovat osa kasvua ja tie kohti menestystä, jos ne oikein oivaltaa.

Hyvä oppimisen mahdollisuus meillä on esimerkiksi, kun tarkastelemme opiskelijapalautekyselyn tuloksia. Katsommeko rohkeasti tuloksia ja aidosti muutamme toimintaamme, jotta voimme paremmin palvella opiskelijoitamme. Koska arjessa meidän rohkeus ja aitous huomataan ja tulokset puhuvat puolestaan. Silloin myös slogan on tehnyt tehtävänsä, haastanut meidät ajattelemaan ja voimme hyvillä mielin siirtyä seuraavaan sloganiin. Onkohan se vaikka Oamk – ylpeä itsestään 🙂

Virpi Ilmakangas
Suunnittelija, Viestintäpalvelut

”Mitä, omenoita? Missä laatuleipä? Liittyykö tämä taas siihen auditointiin?”, ihmetteli useampikin opiskelija laatukiertueella. Laatuleipuri-konsepti ja ulkoinen auditointi ovat siis jo melko tuttuja opiskelijoille, mutta entä opintoihin vaikuttaminen yleisesti?

Opiskelijapalautejärjestelmien työkalut, tulokset ja muu seurantatieto ovat introissa. Palautteita käsitellään systemaattisesti eri foorumeilla, kuten yksiköiden johtoryhmissä, johdonkatselmuksissa, koulutusohjelmatiimeissä ja muissa työryhmissä sekä kehityskeskusteluissa. Oiva-intranetin sivuille päivitetään jatkuvasti Tietoa opiskelusta –kohdan alle informaatiota mm. laatutyöstä ja siitä, miten opiskelija voi vaikuttaa omiin opintoihinsa. Opiskelijaa lähinnä olevat palautekanavat ovat opintojaksoilta sähköisesti annettava oppimispalaute, tällä hetkellä käynnissä oleva laaja opiskelijakysely ja koulutusohjelmatiimit. Näistä lisää alla.

Viime syksynä on otettu käyttöön Oamkin yhteinen sähköinen järjestelmä oppimispalautteen keräämiseksi. Opiskelijat ovat antaneet opintojaksopalautetta vaihtelevasti, ja opettajat ovat myös käsitelleet vastauksia vaihtelevalla aktiivisuudella. Opettajat voivat julkaista koosteen opintojaksosta opiskelijoilleen. Myös yksikkö- ja koulutusohjelmakohtaisia koosteita tulisi julkaista Oivassa ja käsitellä yksiköiden ja koulutusohjelmien sisällä.

Oamkin ja OSAKOn yhdessä suunnittelemalla laajalla opiskelijakyselyllä selvitetään opiskelijoiden mielipiteitä yleisesti mm. opetusjärjestelyistä, opiskelijapalveluista sekä tyytyväisyydestä omiin opintoihin ja opintojen kehittämistä valmiuksista. Viimekertaisen opiskelijakyselyn tulokset johtivat konkreettisiin muutoksiin kaikissa yksiköissä ja niiden koosteet ovat nyt näkyvillä joka yksikössä julisteina. Opiskelijakyselyä on moitittu liian pitkäksi, mutta sitä on myös kiitelty sen monipuolisuudesta. Ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoille on järjestetty ohjattu tunti, jolla opiskelijat täyttävät kyselyn. On erittäin tärkeää, että opettajat pitävät huolen siitä, että opiskelijat vastaavat kyselyyn, sillä kehittämistoimet koulutusohjelmissa ja yksiköissä alkavat sitä ripeämmin, mitä moniäänisempi on opiskelijoiden viesti. Vielä on pari päivää aikaa!

Koulutusohjelmatiimit ovat ko:n sisällä kaikille avoimia opettajien, opiskelijoiden ja työelämän yhteistyöelimiä. KKA:n ulkoisen auditoinnin haastatteluissa sekä opiskelijat että opettajat kuvailivat, että koulutusohjelmatiimit toimivat hyvin palautteen käsittelyfoorumeina. Tiimeihin osallistumalla opiskelijat voivat aidosti vaikuttaa koulutusohjelmansa kehittämiseen; sen sisältöön, rakenteeseen ja opetukseen. OSAKO teki kannanoton 12.11.2012 koulutusohjelmatiimien toimivuudesta: ”Opiskelijakunta OSAKO on tyytyväinen koulutusohjelmatiimien toimintamallin käyttöönoton jälkeiseen kehitykseen koulutusohjelmatiimien toiminnassa, mutta huomauttaa samalla, että työ ei ole vielä ohi. Toimintamalli on vietävä jokaiseen koulutusohjelmatiimiin. —Koulutusohjelmatiimien toimintamalli pitäisi uskaltaa tarvittaessa avata uudelleen ja korjata siinä olevat mahdolliset epäselvyydet.” Kaikki koulutusohjelmatiimit eivät siis ole tasalaatuisesti toimivia.

Kaikissa auditoinneissa on käynyt ilmi vastapalautteen merkitys. Palautteen palautteen antamiseenkin on luotu työkalu Oivaan, mutta ilmeisesti sitä ei ole käytetty kovin aktiivisesti. Ulkoisen auditoinnin haastatteluissa opiskelijat myös kertoivat toivovansa palautetta antamastaan palautteesta. Opettajien antama vastapalaute opiskelijoilleen olisi tärkeää, jotta opiskelija näkee konkreettisesti, että yksittäiselläkin palautteenannolla on merkitystä ja siihen reagoidaan. KKA:n auditointiraportissa kehotetaan organisaatiota lisäämään opiskelijoiden tietoisuutta palautteiden vaikutuksesta kokoamalla keskitetysti tietoa eri puolille organisaatiota hajaantuneista kehittämistoimenpiteistä.

Myös välittömän palautteen tulisi olla tärkeä (ellei jopa tärkein?) osa opiskelijan palautejärjestelmää. KKA:n auditointiraportissa todetaan: ”Oamkissa arvostetaan välitöntä palautetta ja korkeakouluyhteisön jäseniä rohkaistaan antamaan sitä. Tämän arvokkaaksi koetun palautteen osalta kannattaisi pohtia, miten se saataisiin liitettyä osaksi laadunvarmistusjärjestelmää.” Opiskelijalta vaaditaan rohkeutta avata suunsa, joten kenties opettajat ja henkilökunta voisivat tehdä siitä vähän helpompaa. Jututimme opiskelijoita laatukiertueella ja johan tuli monenlaista yksittäistä palautetta mm. huonosti toimivasta opintotarjonnasta syyslukukautena tai kylmistä opetusluokista! Tämäkin ohimennen saatu palaute laitettiin korvan taakse eteenpäin vietäväksi. Opettajat ja muut opiskelijoiden kanssa tekemisissä olevat henkilöt voisivat myös vapaamuotoisemmin kysellä esim. oppituntien päätteeksi tai lounasruokalassa, mitä opiskelijat ovat mieltä opinnoistaan yleisesti tai jostakin tietystä kurssista. Näin opiskelijat saisivat äänensä kuuluviin, jos sähköisten palautekyselyjen ja lappujen täyttäminen eivät innosta tai ko-tiimeihin osallistumiseen ei ole aikaa.

Jokaisen opettajan ja henkilökunnan jäsenen tulisi mielestäni osata ohjata opiskelijaa antamaan palautetta näiden kaikkien kanavien kautta.

Nyt palautetta kehiin, puolin ja toisin!

Pinja Hietalahti, laatukoordinaattori

”Hyvältä valistavalta asiantuntijalta odotetaan, että hän yhtäältä tuntee asiansa, mutta että hän toisaalta tuntee ne pedagogiset menetelmät, joilla eri asiakkaat ymmärtävät sanoman.” – Ilkka Pirttilä 1997

Näillä Ilkka Pirttilän sanoilla Anja Alasilta aloitti valmennuksensa asiatekstien tekijöille Oamkissa 31.10. Alasillan mukaan asiantuntijoiden viestintävalmiuksiin tulisi kiinnittää paljon nykyistä enemmän huomiota. Ei riitä, että asiantuntija tuntee asiansa. Hänen on myös kyettävä viestimään se selkeästi ja ymmärrettävästi muille!

Siinäpä haastetta meille asiantuntijoille, jotka sorrumme usein viestimään oman alan käsitteillä omaa oppineisuutta osoittaen. Kirjoitamme kiireessä, sillä sisältöhän on tärkein. Vai onko?

Alasillan mukaan omien viestien epäselvyyttä perustellaan usein kiireellä. Kiireessä ei ehdi lukemaan omaa sähköpostiviestiä moneen kertaan ennen lähettämistä, saati miettimään sen ymmärrettävyyttä. Väärin! Alasillan mukaan juuri tällainen työskentelytapa on oikea aikasyöppö. Jonkun on aina käytettävä aikaa. Jos se ei ole esimerkiksi sähköpostiviestin lähettäjä, se on sähköpostiviestin vastaanottaja.

Varmasti monelle on tuttu tilanne, että saadun sähköpostin sanoma ei aukea vielä kolmannellakaan lukemiskerralla. Mutta mitä jos viestinä lähettäjä olisi ennen lähettämistä uhrannut viestille vielä pari minuuttia lisäaikaa? Se olisi säästänyt viestin saajilta monin verroin aikaa, kun ei tarvitsisi kysellä muilta viestin saaneilta kollegoilta, mitä viestin lähettäjä mahdollisesti yrittää viestissään sanoa.

Käytännön vinkkejä tehokkaampaan tekstiin

Alasilta jakoi valmennuksessa myös käytännön vinkkejä tehokkaampaan tekstiin ja selkeämpään viestintään. Tässä teille kaksi konstia, millä on helppo lähteä parantamaan omaa ilmaisuaan:

1. Tehokas teksti mukailee uutisrakennetta

Laita tärkein asia alkuun, mahdollisesti jo pääotsikkoon.Panosta ensimmäiseen virkkeeseen. Se on kynnys, joka joko nappaa lukijan koukkuun tai sitten ei.Jätä taustatiedot viimeiseksi.

2. Pyri eroon kapulakielestä:  

Vaihda vieraat ja vaikeat sanat tutumpiin ja helpompiin.Lyhennä ja yksinkertaista virkerakenteita. Jos et tiedä pilkun paikkaa, laita piste!Kerro tekijä, kun tiedät sen.Pidä verbit verbeinä, vältä substantiivityyliä.Karta turhia lauseenvastikkeita.Jätä turha pois: lukijalle tarpeettomat asiat, tyhjät sanat ja perusteeton toisto.

PS. Seuraavan kerran kun joku kertoo, ettei oikein ymmärtänyt mitä tarkoitit, älä syytä vastaanottajaa. Katso peiliin ja mieti, olisitko itse kyennyt sanomaan asian selkeämmin.

Sirpa Ahvenlampi,
suunnittelija, ePookin toimitussihteeri

Osallistuin tiistaina 16.10. Oulun yliopistolla tilaisuuteen, jonka aiheena oli kansainväliset akkreditoinnit. Taloustieteiden tiedekunnassa on päätetty hakea koulutukselle AACSB-laatuleimaa, ja dekaani Petri Sahlström kertoi meneillään olevasta hakuprosessista. AACSB on 1916 perustettu järjestö kauppakorkeakoulujen yhteistyön kehittämiseksi. Tällä hetkellä n. 500 opinahjoa maailmassa omaa leiman, ja suomalaisista korkeakouluista leima on ainoastaan Aalto yliopiston kauppakorkeakoululla. AACSB-järjestön antama laatuleima koskee aina koko yksikköä, ei vain yksittäistä koulutusohjelmaa.

Dekaani Petri Sahlströmin mielestä laadun ja oletetun laadun merkitys korostuu tulevaisuudessa entistä enemmän. Dekaani valaisi tiedekunnan panostuksia kansainväliseen toimintaan; henkilöstöstä n. 10 % on ulkomaalaisia, ja opiskelijoista neljäsosa on ulkomaisia tutkinto- tai vaihto-opiskelijoita. Kansainvälinen laatuleima koulutukselle auttaisi erottautumaan muista ”integroitumaan parhaiden joukkoon”. Dekaani kertoi, että tiedekunta hyväksyttiin AACSB-akkreditointiprosessiin mukaan heinäkuussa 2011. Keväällä 2012 tiedekunnassa vieraili mentori, jonka avulla laadittiin suunnitelma tehtävistä toimenpiteistä. Syyskuussa tämä suunnitelma hyväksyttiin AACSB:n taholta. Seuraavaksi tiedekunnan täytyy toteuttaa suunnitelma, kirjoittaa raportti ja kutsua tarkastajat paikalle. Tiedekunnan kunnianhimoisena tavoitteena on saada laatuleima koulutukselleen vuoden 2014 aikana

Ammattikorkeakoulujen laatupäälliköiden ja -koordinaattorien tapaamisessa syyskuussa pidettiin myös työpaja, jossa teemana oli kansainväliset akkreditoinnit. Työpajassa keskusteltiin eri laatuleimojen kriteereistä sekä kartoitettiin ammattikorkeakoulujen halukkuutta kansainvälisten akkreditointeihin. Muutamassa asiaa oli harkittu vakavasti, toisissa on vasta alettu seuraamaan keskustelua. Joka tapauksessa on selvää, että kiinnostus akkreditointeja kohtaan on herännyt erityisesti liiketalouden ja tekniikan aloilla.

Huomattavaa on, että monesti samoja laatuleimoja voivat hakea niin yliopistojen kuin ammattikorkeakoulujenkin yksiköt ja koulutusohjelmat. Yhtenä suunnannäyttäjänä ammattikorkeakoulujen rintamassa toimii Jyväskylän ammattikorkeakoulu, jonka International Business -koulutusohjelma on saanut arvostetun EPAS-akkreditoinnin (EFMD Programme Accreditation System) kolmeksi vuodeksi. Ohjelman saama akkreditointi on EFMD:n historian ensimmäinen tunnustus suomalaiselle amk-ohjelmalle.

Marianne Isola
Laatukoordinaattori

Opiskelijat pääsevät jälleen osallistumaan Oamkin laatu- ja kehitystyöhön marraskuussa järjestettävän opiskelijakyselyn muodossa. Olemme rehtorin toimistossa työstäneet kyselyä viime viikkoina kovalla tohinalla ja kysely onkin edennyt jo testausvaiheeseen asti.

Viikolla 40 opiskelijatestaajat testasivat palautevastaavien johdolla kyselyn käyttäjäystävällisyyttä, ymmärrettävyyttä ja teknistä toimivuutta. Palautteen pohjalta kyselyyn tehdään vielä muutoksia, jonka jälkeen siitä käännetään englanninkielinen versio. Marraskuun alussa, viikoilla 45 ja 46 kaikki Oamkin opiskelijat pääsevät vastaamaan opiskelijakyselyyn ohjatun vastaustunnin tai sähköpostiin lähetettävän linkin välityksellä.

Opiskelijakyselyn kanssa samanaikaisesti järjestetään laatukiertue, jossa Oamkin laatutoimijat jalkautuvat Oulun, Raahen ja Oulaisen yksiköihin esittelemään kyselyä ja kertomaan sen vaikutuksista Oamkin laadunvarmistukseen ja koko ammattikorkeakoulun toiminnan kehittämiseen. Kiertueella voi tulla juttelemaan kanssamme kaikesta opiskelijakyselyyn ja laadunvarmistukseen liittyvästä! Oulun kiertueelle osallistuu myös laatuleipurikuvistaan tuttu Esa Vengasaho, joka piirtää opiskelijoista, ja miksei henkilökunnastakin 🙂 hauskoja karikatyyrikuvia.

Kaikkien kyselyyn vastanneiden kesken arvotaan maistuvia palkintoja. Tavoitteenamme on, että mahdollisimman moni opiskelija innostuu vastaamaan kyselyyn ja siten vaikuttamaan opintoihinsa. Kyselyssä käydään läpi opiskelijoiden näkemyksiä muun muassa opetusjärjestelyistä, opintojen sisällöstä, ohjaus- ja tukipalveluista sekä opintojen kehittämistä ammatillisista valmiuksista, jotka ovat laadunvarmistustyölle tärkeitä.

Opiskelijakyselystä saatua palautetta käsitellään rehtorin toimistossa, yksiköissä ja koulutusohjelmatiimeissä. Palaute käydään läpi kokonaisuudessaan rehtorin toimistossa, jossa siitä tehdään jokaiseen yksikköön toimitettavat yksikkökohtaiset koosteet. Yksiköt käsittelevät saamansa palautteen ja tekevät sen pohjalta päätökset toimenpiteistä. Koulutusohjelmakohtaisia palautteita käsitellään koulutusohjelmatiimeissä, ja niiden pohjalta laaditaan itsearvioinnit. Toimenpiteistä ja itsearvioinneista järjestetään kaikille avoimia palautetilaisuuksia, jonka jälkeen suunniteltujen muutosten toteutumista seurataan säännöllisesti.

Olen ollut nyt ollut kuukauden ajan rehtorin toimiston harjoittelijana ja Oamkin laadunvarmistusprosessi on alkanut tulla tutuksi. Tähänastisen harjoitteluni aikana olen päässyt työstämään opiskelijakyselyä, osallistumaan moniin mielenkiintoisiin tilaisuuksiin sekä tutustumaan kattavasti koko Oamkin laatutyöhön. On ollut mukava huomata, että Oamkissa pidetään laadukasta koulutusta ykkösasiana ja pyritään jatkuvasti sen kehittämiseen. Oamkia tehdään opiskelijaa varten ja opiskelijan näkemyksiä kunnioittaen. Hienoa!

Tavataan laatukiertueella!

Saara Tikkanen

Keskiviikko 3.10. oli laatua ja tärkeitä asioita pullollaan. Aamupäivän laatukoulutuksessa rehtori Paaso kertoi yhtiöittämiseen liittyvistä ajankohtaisista asioista ja vararehtori Kimari esitteli Oamkin uutta kehittämissuunnitelman luonnosta, jota voi kommentoida Minun Oamkissa 10.10. asti. Tuloksellisuustavoitteet ovat tulevaisuudessa korkealla, ja niiden eteen täytyy tehdä paljon laadukasta kehittämistyötä. On myös kiinnitettävä huomiota korkeakoulun toiminnan ylläpitämiseen ja taloudellisuuden parantamiseen.

Jatkoksi tähän tutkija, FT Mervi Ruokolainen Jyväskylän yliopistosta kertoi henkilöstön sitoutumisen muodoista ja merkityksestä organisaatiossa. Esityksessä tuli ilmi myös se, miten sitoutumista vahvistetaan ja miten siihen voi vaikuttaa. Sitoutumiseen itsessään vaikuttaa moni asia, kuten työntekijän ammatillinen orientaatio ja työetiikka, työtehtävän mielekkyys, työyhteisö, esimiestyö ja organisaation johtaminen sekä organisaatiokulttuuri. Kukin voi itse reflektoida omaa sitoutumistaan ja vaikuttaa siihen, mutta yhtä tärkeää on, että siihen kiinnitetään työyhteisön ja koko organisaationkin puolesta huomiota. Tutkija Ruokolainen esittikin pohdiskelevan kysymyksen: Ennustaako henkilöstön sitoutuminen työhyvinvointia vai työhyvinvointi sitoutumista? Entä tuottaako sitoutuminen organisaation menestystä vai menestys sitoutumista? Mielestäni työhyvinvointi on hyvin tärkeää koko organisaation ilmapiirin ja menestyksenkin kannalta.

Iltapäivällä Päivi Rautio ja Kirsti Haapapuro peräänkuuluttivat rohkeutta. Aiheena oli opiskelijoiden haitallinen päihteiden käyttö, sen tunnistaminen ja siihen puuttuminen. On tärkeää tarkkailla, havainnoida ja puuttua sekä opiskelijoiden että työntekijöiden hyvinvointiin. Sillä tavoin edistetään ja ylläpidetään koko koulutusorganisaatiomme toimintaa, työhyvinvointia ja yhteishenkeä. Sitoutumisenkin kannalta hyvinvointi on organisaatiomme kriittinen menestystekijä.

 Pinja Hietalahti, laatukoordinaattori

P.S. Koulutusten materiaali löytyy muuten Heimosta:

• aamupäivän osalta
• iltapäivän osalta (kohdassa Muut prosessiin liittyvät tiedostot)

Ammattikorkeakoulujen laatutoimijat kokoontuivat hetki sitten Leppävaaran Laureaan kaksipäiväiseen Yhteistyötä laadun vuoksi –verkostotapaamiseen. Seminaarin jälkimmäisenä päivänä osallistuimme Oamkin edustajina kestävän kehityksen workshoppiin.

Keskustelun alustajana workshopissa toimi Arja Sinkko Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta (KyAMK). Hän alusti keskustelua kertomalla kestävästä kehityksestä korkeakoulussaan. Kestävä kehitys, toisin sanoen yhteiskuntavastuu, on KyAMK:ssa ”leivottu” sisään laatutyöhön. Ajatuksena korkeakoulussa on, että kestävyys syntyy korkeasta laadusta. KyAMK läpäisi hiljattain toisen kierroksen auditoinnin hyväksytysti. Korkeakoulujen arviointineuvoston auditointiraportissa todetaan, että yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja aluekehitystyön laadunhallinta on KyAMK:ssa edistyneessä vaiheessa. Sinkon asiantuntevaa alustusta oli ilo kuunnella.

Alustuspuheenvuoron jälkeen eri ammattikorkeakoulujen edustajat kertoivat työstään kestävän kehityksen saralla. Toiset mielsivät kestävän kehityksen pelkästään jätteiden lajitteluna ja kierrätyksenä, kun taas toiset laaja-alaisesti sosiaalisena ja kulttuurisena, ekologisena sekä taloudellisena kestävyytenä. Kuulimme toisiltamme esimerkkejä kestävän kehityksen eri ulottuvuuksilta, esimerkiksi Kajaanin ammattikorkeakoulussa ja Diakonia-ammattikorkeakoulussa kulttuurista kestävyyttä on tarjota eri uskontokuntien edustajien käyttöön rukoushuone/hiljainen huone. Kestävä kehitys näkyy vaihtelevasti eri ammattikorkeakoulujen OPSeissa ja sisällöissä. Workshopissa totesimme yhteisesti, että kestävä kehitys on vahvasti asenteiden muokkaamista. Se kuuluu jokaisen ammattikorkeakoulussa työskentelevän ja jokaisen opiskelijan ”tontille”.

Workshop tarjosi loistavan tilaisuuden arvioida Oamkin sijoittumista kestävän kehityksen toimijana suhteessa muihin ammattikorkeakouluihin. Oli ilo huomata, että olemme moneen muuhun ammattikorkeakouluun verrattuna päässeet pitkälle kestävän kehityksen eteenpäin viemisessä. Oamkissa on tehty ja tehdään edelleen ansiokasta keke-työtä: kestävän kehityksen periaatteita noudatetaan arkipäivän teoissa, opetuksessa sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa jatkuvaa parantamista unohtamatta. Vastuu laaja-alaisesta kestävästä kehityksestä, kuten myös laadusta, on meillä jokaisella!

Kirsi Jokinen, Sosiaali- ja terveysalan yksikön laatukoordinaattori
Inkeri Hedemäki, Liiketalouden yksikön laatukoordinaattori

Alkuvuonna 2012 linjattiin osaamisen tunnistamista ja tunnustamista Oamkissa. Keskeistä hyväksilukemisessa on, että opiskelijan osaaminen ja opintosuunnitelman osaamistavoitteet tai tutkinnon osaamisvaatimukset kohtaavat.

Korkeakouluopintojen hyväksilukeminen on vanhastaan tuttua, samoin työkokemuksen hyväksilukeminen harjoitteluun.  Uudempaa on työkokemuksesta karttuneen osaamisen vertaaminen myös muiden kuin harjoitteluopintojakson osaamistavoitteisiin. Myös vapaa-aikaan liittyvistä toimista karttunut osaaminen voidaan huomioida.

Oamkin nykyisen linjauksen mukaan hyväksilukeminen kohdennetaan ensisijaisesti pakollisiin opintoihin ja vasta sen jälkeen vapaasti valittaviin opintoihin. 

Aloitteellisin ja aktiivisin toimija hyväksilukemisessa on opiskelija. Opiskelija saa ohjausta ja neuvontaa koulutusohjelmavastaavalta, opintojakson opettajalta, opettajatuutorilta, suuntautumisvaihtoehtovastaavalta, opinto-ohjaajalta ja opintotoimiston henkilöstöltä.

 Jotta opiskelijan saama ohjaus eri toimijoilta olisi johdonmukaista, esimerkiksi liiketalouden yksikössä järjestettiin henkilöstölle hyväksilukemisesta info- ja keskustelutilaisuudet touko- ja elokuussa.

 ”Tilaisuudet virittivät monenlaisia ajatuksia.  Lähteekö Ahot-prosessi liikkeelle opiskelijan vai opetushenkilöstön aloitteesta? Miten voidaan varmistaa opiskelijoiden tasapuolinen kohtelu? Miten voidaan varmistaa, että opiskelijalla on vaadittu osaaminen? Miten luodaan selkeät ohjeet ja vastuualueet, kun kustannukset eivät saisi kasvaa? – Iso muutos tulee: Opettajat arvioivat opiskelijoiden eri tavoin hankkimaa OSAAMISTA, eivätkä pelkästään opetustyönsä tuloksia. Opiskelijan ei enää tarvitse ”suorittaa opintojaksoa”, vaan ”osoittaa osaamisensa”.”

Aila Säkkinen, osastonjohtaja, tietojenkäsittely ja kirjastoaineet

Ennen opintoja hankitun (AHOT) osaamisen ohella yhtä tärkeää on arvioida opintojen aikana hankittua osaamista. Opiskelija voi hakea hyväksilukemista opintojen alussa, aikana tai loppuvaiheessa.

Osaamisen osoittaminen on oppimistilanne, jonka opiskelija ja opettaja tai koulutusohjelmavastaava sopivat. Tapoja on monia: suullinen ryhmätentti, asiantuntijaluennointi, osaamisportfolio jne.

Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen tavoitteena on tukea opiskelijan opiskelumotivaatiota ja luoda hänelle mielekäs opintopolku. Lisäksi tavoitteena on edistää opintojen etenemistä.

”Konkreettisia hyötyjä opiskelijalle hyväksilukemisesta ovat muun muassa oman osaamisensa tunnistaminen ja arvostaminen sekä opintojen eteneminen.  Hyväksilukemiseen vaadittava osaamisen osoittaminen voi palvella niin opiskelijaa itseään kuin myös hänen opintoyhteisöään. Hyödyntämällä esimerkiksi työelämästä saatua kokemusta ja tietoa, opiskelija voi osoittaa osaamisensa pitämällä luennon opiskelutovereilleen.”

Markus Mäkitalo, hallituksen puheenjohtaja, OSAKO

Hyväksiluettu osaaminen on samanarvoista Oamkissa hankitun osaamisen kanssa. Hyväksilukemisessa ei ole tarkoituksena toteuttaa laadun alennus- tai ylennysmyyntiä.

Kaarina Närhi, koulutussuunnittelija