Category: Rohkeasti kirjasto

Lumi suli ja lyhyt päivä on taas entistä mustempi. Pimeässä töihin saapuva ja pimeässä töistä poistuva kirjastohenkilökunta on kuitenkin ilahduttavasti panostanut näkyvyyteensä.

Alla kokoelma kirjastolaisten takeissa killuvia heijastimia piristämään marraskuun harmaita työpäiviä. Kyllä se lumi tulee sieltä vielä sanoi ECMWF mitä hyvänsä!

Tekniikan kirjaston pohjakartta.

Viime keväänä järjestettiin kansallinen kirjastojen käyttäjäkysely, ja Oamkin kirjasto oli mukana luonnollisesti. Ärhäkän markkinoinnin seurauksena saimme lopulta tuhatkunta vastausta, mikä jäi hivenen alle tavoitteestamme, sillä toivoimme, että noin 10% asiakaskunnasta olisi vastannut kyselyyn.

77% vastaajista oli amk-tutkintoa suorittavia opiskelijoita ja 13% ammattikorkeakoulun opettajia. Opettajat olivat tällä kertaa suhteessa aktiivisempia vastaajia, sillä heidän vastaajamäärässään päästiin yli tavoitteen.

Pääosin saimme kiittävää palautetta, ja itse asiassa yhtä lukuun ottamatta kaikkien osa-alueiden keskiarvot olivat paremmat kuin viime kerralla eli vuonna 2010.

Sen sijaan vertailtaessa tuloksia kansallisesti, asiakkaamme olivat keskimääräistä tyytyväisempiä palveluihimme, mistä olemme varsin hyvillämme.

Parannettavaakin toki löytyi, ja olemme useissa kirjastoissa tehneet pieniä säätöjä palveluihimme vastausten perusteella.

• Kulttuurialan kirjasto esimerkiksi on muuttanut DVD-levyjen laina-aikoja siten, että jatkossa niitä voi uusia kerran ennen palauttamista. Aiemminhan DVD-levyjä ei voinut uusia ollenkaan. Kevyen musiikin nuotteja ja graafisen alan kirjallisuutta on hankittu lisää mahdollisuuksien mukaan.
• Liiketalouden kirjastossa puolestaan on pidennetty aukioloaikoja sekä hankittu lisää kurssikirjoja. Lisäksi kirjaston palveluista tullaan tiedottamaan jatkossa viikoittain sekä järjestämään erityisiä viikkoinfoja, joissa esitellään tietokantoja ja e-aineistoja.
• Oulaisten sosiaali- ja terveysalan kirjastossa on mainostettu e-kirjoja sähköpostitse sekä hyllyihin sijoitettujen mainosten avulla. E-aineistojen käyttö onnistuu nyt myös kirjaston iPadilla. Kurssikirjoista on hankittu lisäkappaleita sekä kannustettu asiakkaita yhteislainaus-palvelun käyttämiseen.
• Sosiaali- ja terveysalan kirjastossa on parannettu ryhmätyötilojen äänieristystä sekä pidennetty perjantain aukioloaikoja.
• Tekniikan kirjastossa vuorostaan on helpotettu aineiston paikantamista uuden pohjakartan avulla. Lisäksi kirjasto tiedottaa jatkossa tiedonhaunohjauksesta opinnäytetyöntekijöille suoraan sähköpostitse. Myös opettajille tarjotaan jatkossa neuvontaa e-aineistojen käytössä.

Kaikki edellä mainitut kirjastot ovat toimittaneet asiakkailleen lisäksi vastineen, jossa käydään perusteellisemmin läpi kyseisen kirjaston saamaa palautetta.

Kuten huomaatte rakkaat asiakkaamme, palautteen antaminen kannattaa. Otamme asiakastyytyväisyyden vakavasti, sillä onhan se toimintamme tarkoitus, oikeutus, edellytys ja ehdoton ydin, mitä tukee kaikki asiakkaalle näkymätönkin eli toimiston puolella tapahtuva työ.

Seuraava asiakaskyselykierros järjestetään parin vuoden päästä, ja silloin parhaillaan käynnissä olevat muutokset; Oamkin sisäinen organisaatiomuutos, Oamkin siirtyminen osakeyhtiömalliin haastavassa taloudellisessa tilanteessa ja ammattikorkeakoulujen uusi rahoitusmalli v. 2014 alusta, ovat jo takanapäin.  Nähtäväksi jää jatkaako Oulun seudun ammattikorkeakoulukirjaston asiakastyytyväisyyskäyrä jo yli 5 vuotta jatkunutta nousuaan vai varjostavatko säästötoimenpiteet sekä niiden vaikutukset palveluntarjonnassa myös asiakastyytyväisyyttä.

Suurkiitos vastanneille kuitenkin tällä erää! Tämä ei silti tarkoita, että mikäli olette hoksanneet jonkin merkittävän puutteen tai jonkun erityisen toimivan käytännön kirjaston palveluissa, etteikö siitä saisi huomauttaa vasta kuin 2015 tai 2016. Saa ja pitää sanoa!

Kaikki asiakaspalaute on tervetullutta kaikkina vuoden aikoina.

Toista tutkintoa Oamkissa opiskelevana olen kulttuurialan kirjaston asiakkaana jo viidettä vuotta. Kuluneesta ajasta on paljon sanottavaa. Se sanottava on pelkästään hyvää, mikä on hyvin poikkeuksellista kaltaiselleni kriittiselle ja tuittupäiselle asiakkaalle.

Ensinnäkin kirjastosta löytää lähes aina sen mitä tarvitsee. Sieltä löytyvät oppikirjat ja taustalukemistot. Tai jos eivät löydy, niin sitten ne varataan tai tilataan muista kirjastoista. Vain kaksi nidettä on jäänyt koskaan saamatta. Ensimmäisellä kerralla Tampereella sijainneen opuksen ainut kappale oli lainassa, kun sitä olisi kipeimmin tarvittu.  Toisella kerralla tarvittava gradu oli kyllä tilattavissa Jyväskylän Yliopistosta, mutta se oli siellä päässä lukittu kellariin kosteusvaurioevakkoon, eikä sitä saanut sieltä pengottua esiin yrityksistä huolimatta.

Vaikka olen käyttänyt kirjaston palveluita vain opiskelutarkoituksiin, löytyy sieltä myös musiikki- ja pelikokoelma. Pelejä voi lisäksi pelata pelihuoneessa, jonka pitäisi olla äänieristetty. Ilmeisesti äänieristys ei kuitenkaan aivan kestä kovimpia rock-keikkoja, sillä kaveri kertoi hiljattain tarinaa siitä, miten melua ihmetellyt henkilökunta oli yllättänyt heidät pelihuoneesta vetämästä keikkaa rockbandin tahtiin pelkät kalsarit jalassa.

Kaikkein parasta kirjastossa on kuitenkin palvelu. Uusavutonkin voi kävellä sisään ja yleensä poistuu tarvitsemansa kirja laukussaan. Jos opiskelijaraukka ei löydä etsimäänsä hyllystä, ei henkilökunta koskaan jää tiskin taakse ihmettelemään, vaan lähtee aina avuksi etsimään. Vaikka lainausautomaatti löytyy, niin tekniikkapelkoinen voi yhä lainata kaikki kirjat myös perinteiseen tapaan.

Kokeneen opiskelijan tärkeimpänä kirjastopalveluna pitänee lisäksi mainita tiedonhaku. Siihen pitää tosin varata aika, mutta se on vaivan väärti. Kun tein ensimmäistä opinnäytettäni pari vuotta takaperin, löysin kaiken tarvittavan lähdemateriaalin puolen tunnin istunnolla. Vaikka en edes tiennyt, mitä lähdin hakemaan.

Jos jotain negatiivista palautetta pitää antaa, niin kirjasto saisi olla kesäkuukausina pidempään ja enemmän auki. Kesäopintoja töiden ohella suorittava opiskelija kun ei oikein ehdi virastoaikoina tekemään muuta kuin töitä, ja näin kirjat jäävät lainaamatta.

Kirjasto on kuitenkin esimerkki korkeakoulun tukipalvelusta, joka aidosti tukee, auttaa ja edistää opiskelua. Sen joustavuudesta ja erityisesti asiakaspalvelusta saisivat sekä IT-puoli että vahtimestaripalvelut ottaa oppia. Ja paljon.

Jotain kirjaston helposta lähestyttävyydestä ja toimivuudesta kertonee se, että kerrat joina olen käynyt Oulun Kaupunginkirjastossa neljän vuoden aikana voinee laskea sormilla. Olen käynyt siellä kerran kaupunginvaltuuston kokouksessa, kahdesti juttukeikalla, kerran katsomassa kun teekkarit väärensivät tapahtumarannekkeita ja pari kertaa lukemassa Vasabladetin. Näitä palveluita tuskin korkeakoulukirjastolta voi odottaakaan, kaiken muun sieltä on saanut.

Daniel Wallenius

Kirjoittaja on kolmannen vuoden mediatuottajaopiskelija, Oamkista vuonna 2012 valmistunut journalistiopiskelija, freelance-toimittaja ja -tuottaja sekä Ikiliikkujan päiväkirja -blogin kirjoittaja.

1. Hanki kirjastokortti

Usko pois, opiskelujen aloitus sujuu jouhevammin, kun hankit kirjastokortin ensi tilassa. Valmiin kortin kanssa voit ottaa varaslähdön kurssikirjamarkkinoilla esimerkiksi tekemällä hyllyvarauksen kirjaan jo etukäteen. Useimmista kurssikirjoista ei nimittäin ole omaa kappaletta jokaiselle opiskelijalle. Toki kirjastossa voi vierailla ilman korttiakin, mutta kortin avulla voit lainata kurssikirjojen lisäksi myös lehtiä, nuotteja, musiikkia, elokuvia ja paljon muuta. 😉 Hae kirjastokorttia täällä >>

2. Näin löydät tarvitsemasi kurssikirjan

Tiedot Oamkin kirjaston aineistoista ja niiden sijaintipaikat löytyvät kätevimmin Leevi-kokoelmatietokannasta.

a) Syötä etsimäsi kirjan nimi esimerkiksi kirjaston etusivulla sijaitsevaan hakukenttään ja klikkaa ”Hae”. Saman voit tehdä suoraan Leevissä.

b) Tarkista saatavuustieto ja hyllysijainti Leevistä:

c) Nouda kirja hyllystä. Jos et löydä oikeaa hyllyä, kysy apua kirjaston henkilökunnalta. Autamme mielellämme!

3. Uusi lainat ajoissa ja välty myöhästymismaksuilta

Uusimalla lainasi viimeistään eräpäivänä vältyt turhilta myöhästymismaksuilta. Lainat voi uusia Leevissä, sähköpostitse ja myös puhelimitse.

4. Tutustu kirjaston kotisivuihin

Kirjaston nettisivuilta löydät mm. aukioloajat, yhteystiedot, uutiset, e-aineistolinkit, käyttösäännöt sekä kattavan tiedonhankinnan itseopiskelumateriaalin. Ja mikä tärkeintä, kirjaston nettisivuille on koottu myös Usein Kysytyt Kysymykset, mistä löytyy vastaukset yleisimpiin pulmiin, mitä asiakkaanamme saatat joskus kohdata. Jos et löydä kysymykseesi vastausta UKK-sivulta, kysy suoraan kirjastosta. Vastaamme mielellämme!

Taiskan hittibiisi ”Mombasa” vuodelta 1976 sai uudet sanat matkustaessani Wieniin Kansainvälisen musiikkikirjastoliiton vuosittaiseen konferenssiin, joka tänä vuonna järjestettiin 28.7. – 2.8. jo 62. kertaa. Tällä kertaa mukana oli lähes 400 osallistujaa ympäri maapallon, minä pohjoisimpana.

Päätapahtumapaikka Wienin yliopiston kampuksella

Wien oli järjestänyt osallistujille lämpimän vastaanoton, lämpötila ei koko viikon aikana juuri laskenut alle 30 asteen edes öisin. Järjestäjät olivat pistäneet parastaan myös ohjelman suhteen, päivisin kuuntelimme mielenkiintoisia ja ajatuksia herättäneitä esityksiä klo 9.00 – 17.30 ja useammaksi illaksi oli järjestetty myös mukavaa oheisohjelmaa. Pääsimme käymään konsertissa kuuluisassa Musikverein –talossa, joka on tuttu useimmille vuosittaisista uudenvuodenkonserteista sekä vapaavalintaisella retkellä. Itse osallistuin ”Musical bus tour” –kierrokselle, joka vei Johann Straussin kotoa Franz Schubertin syntymäkotiin ja päättyi Heiligenstadtiin, jossa Ludwig van Beethoven kirjoitti kuuluisan testamenttinsa. Matkan varrella nähtiin useita musiikkipitoisia nähtävyyksiä, jotka liittyivät Wienissa asuneisiin säveltäjäkuuluisuuksiin kuten Wolfgang Amadeus Mozartiin.

Straussin kotimuseossa                                      Beethovenin patsas          

Osallistumisen päätarkoitus oli saada näkyvyyttä kirjastomme projektille eli digitaaliselle nuottikirjastolle. Olin etukäteen lähettänyt konferenssijärjestäjille esitteen laitettavaksi mukaan osallistujille annettavaan konferenssilaukkuun. Viikon kuluessa sainkin useita mielenkiintoisia yhteydenottoja esitteen ansiosta ja pääsin kertomaan nuottikirjastostamme kirjastoammattilaisille ympäri maailman.  Henkilökohtaisesti suurin palkinto tehdystä työstä oli se, että minua pyydettiin kirjoittamaan artikkeli digitaalisen nuottikirjaston synnystä Fontes Artis Musicae –lehteen, joka on kansainvälinen musiikkikirjastoalan julkaisu. Viimeistään tämän artikkelin kautta pieni ja vaatimaton projektimme tulee tunnetuksi ympäri maailman. Hienoa oli myös kuulla useammankin osallistujan suusta, että projektimme on hyvin mielenkiintoinen ja että minun olisi pitänyt olla yksi puhujista tämänvuotisessa konferenssissa. Erilaiset digitointiprojektit ovat kiinnostava aihe tällä hetkellä ja taloudellisen tilanteen aiheuttamien säästöpaineiden vuoksi useat kirjastot ovat kiinnostuneet erityisesti vapaasti verkossa käytettävissä olevasta aineistosta, kuten digitaalinen nuottikirjastokin on. Olin myös iloisesti yllättynyt siitä, että kanssani keskustelleet henkilöt olivat jo havainneet  kirjastomme ainutlaatuisuuden, vastaavanlaista Sibelius-formaatissa toimivaa nuottikirjastoa ei muualla ole, vaan nuotit ovat yleensä jaossa pdf-muotoisina ja ilman minkäänlaista kirjastoammatillista panosta sisältöön.

63. vuosittainen konferenssi järjestetään ensi vuonna Antwerpenissa, mielenkiinnolla odotan kuulevani minkälaisia aiheita on tuolloin tarjolla…

Tapasin myös tuttuja Tallinnasta ja Zagrebista

Tiina
Kulttuurialan kirjasto

Historian lehtien havinaa kuuluu Tekniikan kirjaston perällä olevasta vitriinirivistä, missä on meidän vanhojen kirjojen kokoelmamme. Kuvassa näkyy siitä osa.

Nyt kun luonnonvara-alan yksikkö muuttaa tänne Kaukovainion kampukselle, niin sen kirjasto myös. Siis Luonnonvara-alan kirjaston kokoelma siirtyy osaksi Tekniikan kirjaston kokoelmaa.

Äkkipäätä tämä tuntuu haikealta. Tekun kirjasto ei enää olekaan pelkkää tekniikkaa, tänne tulee jotain uutta ja erilaista. Mutta hetkinen! Tarkemmin ajateltuna niin luonnonvara-ala taitaa olla melko teknistä nykyään. Ei kai monessa navetassakaan enää käsin lypsetä! Bioenergiakirjat sopivat hyvin tänne meidän energiatekniikan kirjojen joukkoon. Eikä viherrakentamistakaan ihan lapiolla ja haravalla tänä päivänä tehdä. Eli kirjastomme kirjakokoelma vain laajenee ja monipuolistuu tekniikan osalta. Katsokaapa muuten tarkkaan mitä alla olevassa kuvassa näkyy (voit klikata kuvan suuremmaksi). Eipä tämä luonnonvara-ala meille taida uutta ollakaan. Ja onhan se kiva, että näiden teknillisten kirjojen joukkoon saamme myös kasvioppaita ja muuta vähän maanläheisempää kirjallisuutta.

Tekniikan kirjaston  juurethan ovat 1894 alkaneessa Teollisuuskoulussa. Teollisuuskoulusta tuli Oulun teknillinen koulu vuonna 1940 ja siitä Oulun teknillinen oppilaitos  1960 ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun tekniikan yksikkö 1996. Tuntuu hienolta olla näin pitkän oppilaitoshistorian jatkumossa. (Stenius 2002, 196-201.)

Nyt kesällä siirrämme kirjat Sanginsuusta tänne Kotkantielle. Eihän tässä mitään hätää olisi, mutta kun Tekniikan kirjaston kattoremontti sattui myös tälle kesälle. Kysäisimme varovaisesti, voisiko jostain remonttialueen nurkasta päästä käymään kirjaston tiloissa tekemässä uudelle kokoelmalle tilaa. No eikö mitä, urakoitsija ilmoitti että rakennetaan väliaikaiset seinät remonttialueen ympärille, niin kirjastoa voi käyttää ihan hyvin. Metelistä voi tietysti olla vähän haittaa ainakin herkimmille.

Miten saamme kaikki kirjat sopimaan?  Onneksi meillä onkin ollut hyvin tilaa täällä ja vapaita hyllymetrejä löytyy.  Lisäksi kellarista löytyi muutama hylly lisää, jotka on joskus poistettu, että on saatu lisätilaa ryhmätyön tekijöille. Nyt saimme sovitettua nämä hyllyt siten, että ryhmätyötila ei vähene, vaan välissä olevat hyllyt saattavat jopa rauhoittaa tilaa.

Siis tervetuloa uudet tuulet, kirjat ja asiakkaat tänne Tekniikan kirjastoon elokuussa! Katto ei enää vuoda ja kirjaston kokoelma on entistä laajempi ja mielenkiintoisempi!

Kirjoittaneet,
Elise ja Riitta
Tekniikan kirjasto

Lähteet:

Stenius, A. 2002. Oulun teknillisen oppilaitoksen/OAMK teknillisen osaston koulutus. Teoksessa M. Kähkönen (toim.) Pohjoinen urakka. [Helsinki]: Rakennusteollisuuden keskusliitto, 196-203.

Kähkönen, Martti.
Pohjoinen urakka : Rakennusteollisuus RT Pohjois-Suomen piiri ry 1972-2002 / Toimittaja Martti Kähkönen. [Helsinki] : Rakennusteollisuuden keskusliitto, 2002.
ISBN 952-9831-96-X (sid.).

Muistatteko sen viikon huhtikuussa, kun Oulussa satoi vettä kaatamalla? Itsehän jäin paitsi tästä keväisestä ilosta, sillä vierailin kyseisellä viikolla Erasmus henkilöstövaihdon merkeissä aurinkoisessa ja lämpimässä Etelä-Puolassa.

Matka oli oikein onnistunut, ja reissun kruunasi vierailu Euroopan uusimpaan, kauneimpaan ja moderneimpaan korkeakoulukirjastoon CINiBA-keskukseen. CINiBA on Sleesian yliopiston ja Katowicen kauppatieteellisen yliopiston yhteinen kirjastokeskus, joka avattiin viime lokakuussa (2012) täysin uusissa tiloissa. Uudisrakennusta varten järjestettiin suunnittelukilpailu, ja lopputulos on odotetusti voittanut useimmat paikalliset arkkitehtuuripalkinnot, mitä sen käyttöönoton jälkeen on jaettu.

Massiivinen kirjastokeskus on avoin kaikille vauvasta vaariin ja palvelee maanantaista lauantaihin aamusta iltaan (8-20). Pelkästään asiakaspalvelu työllistää vähintään 20 henkilöä joka päivä.

Loppujen lopuksi mitään superinnovatiivistahan palvelujen toteutuksen suhteen tässä eurooppalaisen korkeakoulukirjastojen uusimmassa helmessä ei ole. Vaikka palvelut ja työskentelytilat ovat perinteisen korkeakoulukirjaston palvelumallin mukaiset, niiden toteutukseen toki on panostettu, mikä kyllä näkyy ja tuntuu. CINiBA-keskusta taivastellessa ei tullut ainakaan ensimmäisenä mieleen, että Puolassa kärsittäisiin samanlaisista säästöpaineista kuin täällä meillä päin.

Koko kirjoitus »

Huhtikuun aurinko paljasti ihania yksityiskohtia jokaisesta kirjastosta. Tiedätkö mistä kirjastosta mikin on? Vastaa kommentissa!

Koko kirjoitus »

Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely on käynnistynyt. Kyselyllä kerätään palautetta kirjaston palveluista suoraan asiakkailta.

Oamkin kirjastossa kyselyn tulokset analysoidaan tarkasti ja niiden ansiosta tehdään oikeita kehittämistoimenpiteitä, jotka näkyvät ja tuntuvat asiakkaiden arjessa. Käyttäjäkyselyllä on myös suuri merkitys kirjaston toiminnan seurannassa, arvioinnissa ja kehittämisessä. Vertaamme tuloksia edellisten kyselyjen tuloksiin sekä muihin amk-kirjastoihin.

Alla listattuna on muutamia parannuksia kirjaston palveluissa ja toiminnassa, jotka ovat suoraan seurausta Käyttäjäkyselyissä saamastamme palautteesta.

• ilta-aukioloaikojen käyttöönotto
• kurssikirjakokoelman muodostaminen nopeuttamaan kirjojen kiertoa
• hiljaisten lukutilojen järjestäminen
• lukusalin kalusteiden jalkojen huopatarrat edistämään hiljaisuutta ja lukurauhaa
• parannukset hyllyjärjestyksessä
• kannettavien tietokoneiden hankinta asiakkaiden käyttöön
• palveluista tiedottamisen kehittäminen

Nämä voivat tuntua äkkiseltään itsestäänselvyyksiltä, mutta vakuutan, että näin ei ole, vaan asiakkaamme ovat nimenomaan pyytäneet näitä parannuksia. Kirjasto puolestaan on toteuttanut ne mahdollisuuksiensa mukaan.

Vastaa siis kyselyyn, ja anna kirjastollesi mahdollisuus olla taas hieman parempi kuin aiemmin. Jollei parannukset palvelutasossa riitä porkkanaksi, vastaamalla on myös mahdollista voittaa kirjapalkintoja ja elokuvalippuja. Ainakin nämä kirjat arvotaan vastaajien kesken kyselykampanjan päätteeksi:

• Heidi Köngäs: Dora, Dora. Otava 2012.
• Juha Itkonen: Hetken hohtava valo. Otava 2012.
• Annabel Lyon: Aleksanterin opettaja. Avain 2011.
• Laura Gustafsson: Huorasatu. Into kustannus 2011.
• Maria Amelie: Luvaton norjalainen. Into kustannus 2011.
• Jan Löfström (toim.): Voiko historiaa hyvittää? Gaudeamus 2012.
• Tuija Mononen & Tiina Silvasti (toim.): Hyvä ja paha ruoka. Gaudeamus 2012.

Vastaa täällä >>

Kaksi Oamkin kirjaston informaatikkoa matkasi syksyiseen Islantiin kuuntelemaan kansainvälisiä kirjastoalan asiantuntijoita, jotka antoivat esityksissään ideoita miten vastata kirjastojen nykyisin kohtaamiin haasteisiin, ja millä tavalla kirjastojen vanhoista toimintamalleista ollaan luopumassa.

Kyseessä oli Reykjavikissa lokakuussa 2012 järjestetty kansainvälinen kirjastoalan Nordill2012 –konferenssi. Kymmenettä kertaa järjestetyn “Nordic Resource Sharing, Reference and Collection management” –konferenssin teemana oli tällä kertaa “Rethinking Library Services – New technologies – New opportunities”.

 Yksi suurimmista haasteista, johon kirjastojen tulisi vastata, on asiakkaiden nykyinen tapa hakea tietoa netistä; tätä hakukäyttäytymistä kirjastotietokantojen perinteiset käyttöliittymät eivät enää tue. Asiakkaat odottavat enemmän vuorovaikutteisuutta ja visuaalisuutta hakuja tehdessään, kuten suosituksia samankaltaisiin teoksiin, kirjojen arviointeja, ja mahdollisuutta kirjoittaa niitä itse sekä tagittaa löytämiään teoksia.  Aineiston löydettävyyden, sekä painetun että e-aineiston, pitäisi olla mahdollisimman helppoa; samoin sen käyttöön saaminen. Uuden sukupolven kirjastojärjestelmät, joissa yhdellä käyttöliittymällä löytyy ”kaikki”, yrittävät vastata tähän haasteeseen.

Varsinkin nuoret asiakkaat, Y-sukupolven edustajat, odottavat myös, että kaikki verkossa oleva materiaali on ilmaiseksi saatavissa ja vapaasti käytettävissä, läpi vuorokauden. Nettielämä on tykkäämistä, kommentoimista, arvioimista, lataamista, ja ennen kaikkea jakamista.  Asiat ovat arvottomia, jos niitä ei voi kokea ja jakaa muiden kanssa. Niinpä, mikäli kirjasto haluaa tavoittaa myös nämä asiakkaansa, on mentävä sinne missä hekin ovat – nettiin ja sosiaaliseen mediaan: Facebookiin, Twitteriin ja YouTubeen.

Mutta onko myös niin, että netti ja erityisesti Google on saanut tiedonhaun näyttämään liiankin helpolta, eivätkä kirjastossa asioivat asiakkaat halua vaikuttaa tietämättömiltä kysymällä tiedonhakemisesta, edes meiltä? Joten kommunikointitaitojen, keskustelun ja kyselyn, merkitys korostuu kirjastotyössä. Ei pitäisi tehdä liikaa omia olettamuksia siitä mitä asiakas tarvitsee, vaan kuunnella loppuun asti asiakkaan ongelmaa, sillä asiakkaan ensimmäinen kysymys harvoin kuvastaa hänen todellista tiedontarvettaan, kun on kyseessä laajempi aihe. Ja kuinka moni meistä varmistaa loppuun asti, että saiko asiakas todella haluamansa ennen kuin hän poistuu kirjastosta? Kirjastoammattilaisten suhde asiakaskuntaansa määrittää aina kirjaston palvelujen laadun, tapahtuu vuorovaikutus sitten asiakaspalvelutilanteessa fyysisessä kirjastotilassa tai virtuaalisesti verkossa.

Asiakkaitahan on aina kuunneltu hankittaessa aineistoa kirjaston kokoelmiin. Mutta asiakkaiden tarpeita on myös ennakoitu ja hankittu aineistoa, jota asiakkaiden on ajateltu tarvitsevan. Puhutaan just-in-time –hankinnasta, asiakkaan sen hetkisen tarpeen perusteella ja just-in-case –hankinnasta, kaiken varalta, jos joku sattuisi tarvitsemaan/kiinnostumaan periaatteella. On huomattu, etteivät nämä ”kaiken varalta” hankitut teokset sitten kierräkään lainassa niin hyvin kuin on ajateltu, vaan jopa yli 30 % tällä tavalla hankituista saattaa jäädä hyllyyn käyttämättömiksi. Etenkin e-kirjahankinnoissa löytyy hyviä kokemuksia just-in-time -hankinnasta eli kirjasto hankkii asiakkaiden käyttöön kokoelman e-kirjoja, joista vain asiakkaiden käyttämät kirjat ostetaan pysyvästi kirjaston e-kirjakokoelmaan.

Mutta entä jos painettuja kirjoja ei olisi ollenkaan kirjastossa? Mikäli kaikki aineisto olisi elektonista, niin miten se vaikuttaisi kirjastohenkilöstön työnkuvaan, miten e-kirjat saataisiin markkinoitua käyttäjille, mitä tapahtuisi hyllyistä tyhjäksi jääneelle kirjastotilalle? Kysymyksiä, joihin etsitään vastauksia parhaillaan Tanskan Royal Libraryn luonnon- ja terveystieteiden tiedekunnan kirjastossa. Siellä on tarkoitus luopua painetuista kirjoista ja siirtyä yksinomaan e-aineiston käyttöön kurssimateriaalina.

Muun muassa tällaisia mielenkiintoisia esityksiä saimme kuulla ja niihin pääsee tutustumaan myös konferenssin kotisivulla http://www.upplysing.is/Default.asp?Page=450

Konferenssin ohjelmaan kuului myös kirjastovierailuja. Tutustumiskohteisiimme kuului University of Icelandin Education Library, joka palvelee kaikkien eri kouluasteiden opettajiksi opiskelevia, sosiaalikasvattajiksi valmistuvia sekä terveys- ja urheilutieteitä opiskelevia. Pienehkö, sokkeloinen kirjasto sijaitsee School of Educationin alakerrassa tarjoten opiskelijoilleen kaikki perinteiset kirjastopalvelut, korostaen käyttäjäkoulutusta toiminnassaan.

Toinen tutustumiskohteemme oli Reykjavik University Library. Reykjavikin yliopiston päärakennus on ympyrän muotoon rakennettu, kuin aurinkokunta. Tilat ovat avarat, ja aurinkokunnan planeettojen mukaan nimetyt rakennuksen osat sijaitsevat useammassa kerroksessa, tarjoten opiskelijoille runsaasti työskentelytiloja itsenäiseen opiskeluun. Kirjasto kokoelmineen, ryhmätyöhuoneineen ja lukusaleineen löytyi Uranuksesta, mutta kirjastohenkilökunta jalkautui opiskelijoiden pariin myös yliopiston muihin tiloihin antamaan ohjausta ja neuvontaa tiedonhankinnassa.

Seminaarin annin lisäksi ehdimme tutustua myös Islannin erikoiseen luontoon Golden circle –kiertoajelulla. Islannin karut, mutta kauniit syysmaisemat vesiputouksineen ja geysireineen jäivät lähtemättömästi mieleen.