Category: Rohkeasti kirjasto

Haruki Murakami (s. 1949) on Japanin tunnetuimpia nykykirjailijoita, paljon luettu ja arvostelijoiden suosima tekijä. Hän opiskeli teatteria ja perusti valmistumisensa jälkeen jazzklubin. Murakamin esikoisteos ilmestyi 1979, ja vuodesta 1981 alkaen hän on elänyt pääosin kirjoittamisella. 1990-luvulla hän asui pitkään aikaa Yhdysvalloissa, missä hän opetti Princetonin yliopistossa.

Murakamia on kirjailijana verrattu mm. Paul Austeriin ja J. D. Salingeriin. Hänen teoksilleen ominaista on länsimaisten vaikutteiden yhdistäminen japanilaistyyppiseen surrealismiin, sekä suorat viittaukset populaarikulttuuriin. Murakami on noussut pikku hiljaa esiin kestosuosikkina Nobelin kirjallisuuspalkinnon voittajaveikkauksissa.

Kirjailijan tuotannosta on suomennettu Tammen Keltainen kirjasto –sarjassa Suuri lammasseikkailu (1982, suom. 1993), Sputnik-rakastettuni (1999, suom. 2003), Kafka rannalla (2002, suom. 2009) sekä elokuvanakin tunnettu Norwegian Wood (1987, suom. 2012).

Teos oli sangen nopealukuista, vetävää kieltä. Murakami käyttää lyhyitä, iskeviä lauseita, eikä hän koreile kielellään turhia. Kirjaa lukee näiden piirteiden ansiosta varsin vauhdikkaasti. Useasti Murakami viljelee viittauksia länsimaiseen kirjallisuuteen ja populaarikulttuuriin. Siinä mielessä Murakamin teksti lienee hieman ”postmodernia”.

Sputnik-rakastettuni oli miellyttävä lukuelämys. Teoksen tarina oli mielenkiintoinen ja otteessaan pitävä, vaikka samalla varsin haikea. Se kertoo miten ihmisten on vaikea löytää yhteyttä toiseen ihmiseen, päästä mukaan toisen maailmaan. Miten rakkauden on vaikea kohdata. Ilman muuta tämä teos on surumielinen kaipuun kuvaus, mutta on siinä myös hyvin paljon muuta. Teoksessa on sekä älyä että tunnetta, kuin myös humoristisia vetoja. Muutamassa kohdin tarina kosketti kyynelen poskelleni. Yhdeltä tasoltaan se pohdiskelee myös minuutta: kuka minä todella olen?

Mieleeni jäi myös Murakamin taito kuvata elävästi ympäristöjä. Etenkin helteisen kreikkalaisen saaren tunnelmat tulivat käsin kosketeltaviksi. Kirjailija osaa tehdä tarinansa aidoksi ja eläväksi, siitä huolimatta että tarinassa on oma suuri salaperäisyytensä.

Suosittelen kirjaa kaikille laadukkaan, modernin maailmankirjallisuuden ystäville.

”Silloin tajusin sen, että olimme kyllä ihanteellisia matkakumppaneita, mutta loppujen lopuksi vain yksinäisiä metallimöykkyjä erillisillä kiertoradoilla. Kaukaa ne näyttävät kauniilta tähdenlennoilta, mutta todellisuudessa ne ovat pelkkiä vankiloita, joihin jokainen meistä on teljetty yksin vailla määränpäätä. Silloin kun näiden kahden satelliitin kiertoradat sattuvat kohtaamaan, saatamme olla yhdessä. Saatamme ehkä jopa avata sydämemme toisillemme. Mutta sitä kestää vain lyhyen hetken. Seuraavassa hetkessä olemme täydellisessä yksinäisyydessä. Siihen asti kunnes palamme poroksi ja lakkaamme olemasta.”

Lähdeviite: Sputnik-rakastettuni / Haruki Murakami ; suomentanut Ilkka Malinen. Helsinki : Tammi, 2011. ISBN:978-951-31-6297-9 (nid.)
Varaa tämä aineisto Leevissä!

PUNOKSET PUIKOILLE

Talvi tekee tuloaan, hitaasti mutta varmasti. Taivaalta tulee vuoroin vettä, lunta ja räntää. Viimeistään tammi- helmikuussa lämpömittari näyttää toivottavasti pakkaslukemia, jolloin vaatekaapin kätköistä on kaivettava esille lämpöistä vaatetusta. Vielä ehdit ottaa puikot esille ja tehdä pukin konttiin jotain neuleita.

Kirjastoluokasta 65.43 avuksi löytyvä ”Punokset puikoille”- kirja kutsuu selailemaan sisältöänsä kannen miellyttävän luonnonläheisellä kuvakokoelmallaan. Tästä Johanna Kosken ja Kristel Nybergin, Ulla-nettineulelehden ja neuleaiheisten blogien kirjoittajien, 2008 julkaisemasta neuleohjekirjasta löytyy palmikko-, punos- ja pintaneulemalleja mm. puseroihin, sukkiin ja huiveihin. Teos on mielestäni mukava poikkeus nykyisten suomenkielisten neulekirjojen joukossa jo senkin vuoksi, että suunnitellut mallit ja niiden koot ovat tavallisen kokoisille ihmisille. Koot XXS:stä XXL:ään sopivat siis Maija ja Matti Meikäläisille eivätkä ainoastaan mallimaailman tyypeille.

Sisällöltään kirja on selkeästi rakennettu. Neulontatekniikoita on tarkennettu valokuvin ja ohjeiden ruutupiirrokset ovat selkeän isot. Tekstimuotoinen ohje on ilmavasti kirjoitettu, niinpä haastavammankin malliohjeen seuraaminen ja omaksuminen onnistuu helposti. Ja huolimatta siitä, että jotkut malleista on luokiteltava haastavien sarjaan, aloittelevakin harrastaja voi onnistua niiden toteutuksessa.

Punokset puikoille- kirjan antamin ohjein pystyt valmistamaan lämpöisen lisän vaatetukseen päästä varpaisiin. Kirjan löydät Oulun Sosiaali- ja terveysalan kirjastosta. Lisäksi Oamkin kirjastoista löytyy käsityökirjoja ompelusta, virkkauksesta, pajutöistä, puutöistä… Päästä luovuutesi valloilleen!

Lähdeviite:
Punokset puikoille / Johanna Koski ja Kristel Nyberg ; [neulekuvaus: Vuokko Nyberg ja Pörrö Sahlberg]. Koski, Johanna. 2008. ISBN 978-951-692-678-3 (sid.). Varaa tämä kirja Leevissä!

Ei voi olla ihan varma, että onko kyseessä hienovarainen parodia vai itsensä TOSITOSI vakavasti ottava sarjisleffa.

Dialogilla on hetkensä, vaikkakaan yhtä usein ei, ja pituuttakin olisi saanut olla ainakin tunnin vähemmän, mutta ensisijaisesti kuitenkin uskomattoman kaunis elokuva sellaiselle, joka on kyllästynyt normibatmaneihin ja hämiksiin. Perustuu Alan Mooren ja Dave Gibbonsin kulttisarjakuvaan.

Soundtrack on lisäksi erityisen ihana.

Herkemmät katsojat huomatkaa ikärajoitus. Tämä elokuva on syystä kielletty alle 15-vuotiailta.

Lähdeviite:
Watchmen / directed by Zack Snyder. Esittäjät: Malin Akerman, Billy Crudup, Matthew Goode, Carla Gugino, Jackie Earle Haley, Jeffrey Dean Morgan, Patrick Wilson. [Helsinki] : Paramount Home Entertainment (Finland) [jakaja], cop. 2009. Varaa tämä leffa Leevissä!

Abloy-lukko, AIV-rehu, Afrikan tähti, Ksylitol, Nokian kännykät.

Nämä suomalaiset keksinnöt me suomalaiset tunnemme. Muistaa voisimme myös, että ainutlaatuisesti suomalaisia ovat äitiys- ja lastenneuvolajärjestelmämme, odottavien äitien äitiysavustuspakkaus ja koululaistemme mahdollisuus maksuttomaan kouluruokailuun.

Suomalaiset innovaatiot esittelee 150 suomalaisten arkeen ja elämään vaikuttanutta keksintöä 1910-luvulta tähän päivään asti. Hienosti kuvitettu kirja kertoo paitsi suomalaisen yhteiskunnan muutoksesta myös kunkin aikakauden suomalaisten elämästä ja arjesta.

Ensi kerralla kun savustat lohta savustuspussissa, ostat lapsille Hartwallin Jaffat, kiellät niitä roikkumasta Habbo Hotellissa, himoitset GlopeHope-laukkua, moppaat lattioita Tolulla tai kippaat roskia Molokkehin, voit iloita olevasi suomalaisuuden ytimessä…

Suomalaisia innovaatioita : Suomi-konepistoolista Habbo Hotelliin / Juha Oksanen, Pekka Pesonen, Nina Rilla, Jani Saarinen. Helsinki : Gummerus, 2011. 175 s. : kuv. ; 23 cm. ISBN: 978-951-20-8368-8 (sid.). Varaa aineisto Leevissä!

Suhteet solomusa, tunteet lukosa?

Pänniikö perhe, ressaako jouluvalamistelut, ahistaako sukujoulu? Taikka pelekääkkö nää polliisia? Ettei sulla vaa olis tunnelukkoja? No elä huoli, meillä kaikilla niitä on – enämpi tai vähempi! Tuola netisä voit iha ilimaseksi testata, kuinka palijo sulla niitä löytyy (elä säikähä tulosta!) http://www.tunnelukkosi.fi/testi.php.

Jos lukkoja tuntuupi olevan iha liikaa, nii lukemalla Tunne lukkosi –tevoksen voit oppia aukomaan niitä ja vappautummaan tunteitten vallasta. Nii kirjasa luvataan! Kirjailija on iha oikia tippainssi ja lisenssiaatti aiemmalta koulutukseltaan ja tarkkaa ja lookista tekstiä se onki kirjottanu. On se lisäksi suorittanu jotaki terapiaopintoja. Tämä kirja on myös lähikirjallisuutta (vertaappa lähiruoka) parraimmillaan, sillä kirjottajalla on tukikohta Tuirasa.

Mistä piparit ovat kotoisin? Mitä tekemistä saksalaisella säveltäjä Engelbert Humperdinckilla on piparkakkutalojen kanssa? Mistä tulee himmelin nimi? Minkä vertauskuva hyasintti on? Miksi joulusaunassa käydään päivällä eikä illalla? Miksi juuri kinkku on joulupöydän kunkku? Miten apostoli Johannes liittyy glögin juomiseen? Miksi tapaninpäivä on hevosmiesten päivä?

Suuri perinnekirja antaa vastauksen näihin kysymyksiin – ja selventää monen muunkin joulunajan perinteen epäselväksi jäänyttä taustaa. Joulunajan juhlien lisäksi kirjassa ovat mukana kaikki tutut juhlapäivät ja sukujuhlat. Perinteisten juhlapäivien lisäksi esitellään myös tuoreempaa perinnettä, esimerkiksi halloweenin viettoa.

Kirja esittelee kunkin juhlan alkuperää, juhlatapoja, ruokia, pukeutumista, musiikkia, koristelua ja lahjoja. Lisäksi se sisältää pyhäpäiviin liittyvistä henkilöistä kertovia juttuja ja anekdootteja, lauluja, leikkejä ja askarteluohjeita, taikoja, uskomuksia ja ruokareseptejä.

Tämä sekä lukemattomia muita juhlaperinteisiin liittyviä kirjoja löytyy Oamkin kirjastosta. Varaa tämä aineisto Leevissä!

Lähdeviite:
Suuri perinnekirja : suomalaista juhlaperinnettä ennen ja nyt / toimittanut Satu Aalto ; piirrokset Eppu Ruoranen. 7. p. Hämeenlinna : Karisto, 2011. 484 s. : kuv. ; 26 cm. ISBN:978-951-23-3963-1 (sid.)

Päätimme kirjastossa viimevuotiseen tapaan ryhtyä laskemaan päiviä jouluun joulukalenterin muodossa. Koska kuunvaihde osuu tällä kertaa harmillisesti viikonlopulle, ensimmäinen luukku (eli 3. itseasiassa) avataan maanantaina.

En kuitenkaan malta olla julkaisematta vähän esimakua joulukalenteristamme. =)

Yllä oleva kuva kiteyttää tehokkaasti tämänvuotisen teemamme. Tänä vuonna joulukalenterin jokainen luukku sisältää vinkkauksen hyödylliseen, hauskaan tai muuten vain hyväksi havaittuun tai nautittavaan tietokirjaan, romaaniin tai elokuvaan. Kaikki vinkatut aineistot löytyvät joko kirjaston kokoelmasta tai ovat tilattavissa yhteislainakumppaneiltamme maksutta.

Luvassa on siis kaiken kaikkiaan 14 kirjastohenkilökunnan osaavin käsin valitsemaa ja hyväksi havaittua aineistovinkkiä. Tervetuloa seuraamaan!

Kulttuurialan kirjaston kootut selitykset löytyvät kierrätyshyllyn vierestä.

Muistanette, että keräsimme tässä taannoin Kansainvälisen epäonnistumisen päivän yhteydessä palautetta kirjaston epäonnistumisista. Vastauksia saimmekin yhteensä 43 kappaletta, joista suurin osa tuli nettilomakkeen kautta. Suuri kiitos kaikille osallistujille!

Viimeisimmässä työpaikkakokouksessa olemme nyt koko kirjaston henkilökunnan voimin ruotineet palautteita, ja pohtineet toimenpiteitä ongelmien korjaamiseksi. Alla joitakin yleisimpiä palautteita kootusti sekä kirjaston vastaukset niihin.

Tulostimet

Tulostimet ja erityisesti niiden toimimattomuus herättävät usein intohimoja, ja niin tässäkin tapauksessa. 6 saamistamme palautteista koski erilaisia tulostusongelmia. Vastaamme tähän, että tulostimet kirjastoissa ovat kirjaston tarjoamaa lisäpalvelua asiakkaille hyvin rajatuilla resursseilla. Toivomme opetusyksiköiden järjestävän opiskelijoille paremmat mahdollisuudet esim. opintomateriaalien tulostamiseen, koska kirjastolla siihen ei ole mahdollisuuksia.

Aineistot ja kokoelmat

Kurssikirjoja toivottiin jälleen lisää, mihin hankintatiimimme vastaa seuraavasti:

Kurssikirjoihin satsataan kovasti nytkin, ja niiden saatavuutta pyritään kehittämään jatkuvasti resurssien sekä käytössä olevin keinojen puitteissa. Kurssikirjoista hankitaan myös e-versio aina, kun sellainen on saatavilla. Lisäksi kirjoja voi tilata maksutta yhteislainaksi Oulun Yliopiston ja Kajaanin ammattikorkeakoulun kirjastoista sekä Varastokirjastosta. Seuraamme myös kurssikirjojen varaustilannetta ja hankimme sen perusteella ajoittain lisäkappaleita kaikkein kysytyimmistä kurssikirjoista.

Näistä panostuksista huolimatta sellaista tilannetta tuskin koskaan tulee, että jokaiselle opiskelijalle riittäisi oma kappale kurssikirjasta juuri tenttiä edeltäväksi illaksi. 😉 Siksi kirjastonkäytön ohjauksissa ja asiakaspalvelussa korostammekin opiskelijoille myös tehokkaan opiskelutekniikan opettelun tärkeyttä.  

Nelli-portaali sai myös omat risunsa, sillä sen toiminnassa on ollut ajoittain käyttökatkoja tai muita ongelmia. Kansalliskirjasto kehittelee parhaillaan uutta palvelua, jonka on tarkoitus tulevaisuudessa korvata sekä Nelli että mahdollisesti myös Leevi, joka toivon mukaan tulee ratkaisemaan suuren osan molempien käyttöön liittyvistä ongelmista. Sitä odotellessa tulemme kuitenkin kehittämään sekä Nelliä että Leeviä, jotta ne palvelisivat asiakkaitamme mahdollisimman hyvin.

Aukioloajat

Seuraavaksi yleisin epäonnistuminen oli kirjastojen aukioloajat. Kaiken kaikkiaan 5 vastaajaa ilmoitti, että kirjasto avataan liian myöhään aamulla tai suljetaan liian aikaisin illalla. 2 vastaajaa toivoi erityisesti perjantaille pidempiä aukioloaikoja.

Jokaisessa toimipisteessä on huomioitu aukioloaikoihin liittyvä palaute, ja aukioloaikoja pyritään tarkistamaan keväällä 2013 saadun palautteen pohjalta.

Palvelut ja tilat

Toimipistekohtaista palautetta tuli myös. Palstatilan säästämiseksi en pura niitä nyt tähän, vaan kehotan asiakkaita seuraamaan kirjastojen ilmoitustauluja, sillä monet kirjastot ilmoittavat kirjastotiloissaan palautteista sekä niistä seuranneista toimenpiteistä tai tarjoavat ainakin selityksen, miksi nykytilanne on sellainen kuin se on.

Iloinen asiakaspalvelu

Yksi palaute voidaan korjata vaikka heti ilman mitään lisäkustannuksia: nimittäin iloinen ja ystävällinen asiakaspalvelu. Kiire ja kaamos painavat toki meitäkin välillä, mutta ei anneta sen häiritä ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Samaa pyydämme asiakkailtamme, joista tietysti suurin osa onkin iloista, ystävällistä ja ymmärtäväistä.

Epäonnistutaan epäonnistumisessa

Sokerina pohjalla raportoin vielä, että vaikka pyysimme nimenomaan negatiivista palautetta, 7 vastaajaa kieltäytyi toimittamasta moista, ja julisti sen sijaan, että olemme epäonnistuneet epäonnistumisessa.

Ylenpalttiset kehut mahdollistavat harvemmin tehokkaan kehitystyön, mutta otamme silti kehut vastaan häveliäästi punastellen ja painoa jalalta toiselle siirtäen. Voin luvata koko kirjastoyksikön puolesta, että tähän epäonnistumiseen pyrimme jatkossakin. =)

Anu Liikanen
Informaatikko
Kirjaston viestintävastaava

Syksyn tullen voidaan useissa Oulun kirjastoissa havaita uusia innokkaita tyyppejä tuttujen työntekijöiden seassa. Ihan kaikkeen heillä ei heti ehkä löydy vastauksia ja neuvojakin pitää joskus kysyä muilta työntekijöiltä, mutta aina he antavat 110% panoksensa asian hyväksi. Kyseessä ovat kolmannen vuoden kirjasto- ja tietopalvelun opiskelijat, joista suurin osa on parasta aikaa suorittamassa ammattiharjoitteluansa kirjastoissa. Näin tekee myös allekirjoittanut. 🙂

Kiinnostus lähteä juuri Sosiaali- ja terveysalan kirjastoon heräsi, kun koulussa alettiin puhua harjoittelupaikoista. Itselläni oli kokemusta vain yleisistä kirjastoista, joten halusin ehdottomasti myös kokemusta ammattikorkeakoulujen kirjastoista. Lisäksi Soten kokoelma tuntui mielenkiintoiselta ja perehtymisen arvoiselta. Suurin osa asioista oli aikalailla tuttua aiemmasta, mutta jotkin asiat piti kuitenkin omaksua uusiksi. Aluksi esim. Voyager-järjestelmä näyttäytyi hieman monimutkaisena PallasProhon tottuneelle. Onneksi ”harjoitus tekee mestarin” pätee tässäkin asiassa ja kyllähän se käyttö alkoi sujua, kun pääsi järjestelmien eroavaisuuksien aiheuttaman alkujärkytyksen ylitse.

Positiivista harjoittelussa on ollut, että olen päässyt tutustumaan monenlaisiin juttuihin alusta saakka. Perus asiakaspalvelun lisäksi olen päässyt perehtymään mm. kirjanäyttelyiden tekemiseen, tiedonhakuihin sekä esim. luettelointiin ja päässyt mukaan pariin kokoukseenkin. Iso plussa harjoitteluun tulee mukavista työntekijöistä, joilta saa aina perusteellista opastusta asioihin. Ei tarvitse seistä monttu auki Hoo Moilasena, sillä kokeneemmat auttavat kyllä ystävällisesti ja kärsivällisesti. Ja varsinkin sitä kärsivällisyyttähän monesti harjoittelijoiden kanssa välillä tarvitaan… ja rutosti 😉 Mukavaa harjoittelussa on ollut myös päivittäinen asiakaspalvelu sekä eritoten mukavat asiakkaat . Tosi fakta: Sillä on oikeasti tosi iso arvo meille asiakaspalvelijoille, kun kohtaamme hymyilevän ja kohteliaan asiakkaan. 🙂

Harjoittelun jatkolta toivon paljon erilaisia työtehtäviä, sillä työnilon kokee parhaiten ehdottomasti silloin kuin oppii uutta, tuntee tekevänsä jotain josta on konkreettista hyötyä ja jopa kun voi tuntea kevyen kiireen (mutta vain kevyen ;)) puhaltavan niskaan töiden lomassa.  

Tästä jatketaan ja mukavaa harjoittelun jatkoa kaikille sitä parasta aikaa suorittaville!:)

Päivi Pellinen

Mikä ihmeen IFLA?

IFLA: International Federation of Library Associations and Institutions: Kansainvälinen kirjastoseurojen liitto. Syksyllä 2012 IFLAn vuotuinen kirjastoalan konferenssi järjestettiin Helsingissä. Se kerää yhteen kirjastoammattilaisia ympäri maailman. Seuraava konferenssi järjestetään Singaporessa syksyllä 2013. Oulun seudun ammattikorkeakoulun kirjastosta kolme henkilöä pääsi osallistumaan tuohon tapahtumaan. Tässäpä oululaisten muistoja tapahtumasta:

Pirkko Kuisma-Kursula:

Avajaisista IFLAn presidentin Ingrid Parentin sanat: kirjastoilla on valtaa – käyttäkäämme sitä viisaasti – mutta käyttäkäämme sitä. Me kirjastolaiset olemme tietovirtojen ”ytimessä”, vaikka emme sitä aina tule ajatelleeksi. Vapaa pääsy tietoaineistoihin on tärkeää samoin kuin sananvapaus. Vain länsimaissa voidaan puhua vapaasta tiedonvälityksestä ja täälläkin on ajoittain yritetty ja yritetään estää tiedon leviäminen.

”Sleepwalking into a control society?” –sessiossa otettiin voimakkaasti kantaa vapaan tiedonvälityksen puolesta. Session vaikuttavin puhuja oli Siva Vaidhyanathan, yhdysvaltalainen media- ja oikeustieteen professori Virginian yliopistosta. Hänen mielestään internet on kuollut. Internet ei ole sellainen vapaan tiedonvälityksen väylä, joka se voisi olla. Internetissä toimivat yritykset, joiden omistuspohjaa emme tiedä. Käyttäjistä kerätään erilaista tietoa. Tietoa sensuroidaan. Monissa maissa ei edes pääse internetin. Miten tiedonhaunopetus pitäisi tarjoilla diginatiiveille? Mikroannoksina eli pieniin osiin pilkottuna, käytännönläheisenä opetuksena. Opetuksessa pitää hyödyntää kuvia, videoita. Aiheesta oli Nicole Krügerin esitys: Micro e-learning in information literacy ja esimerkkinä Saksan taloustieteidenkeskuskirjaston verkkopalvelu( http://www.econdesk.de) . Palvelussa yhdistetään aiheenmukainen tietopalvelu EconDesk tiedonhakua opettavaan verkkopalveluun LOTSE.

Sanna Kallio:

Terveisiä Iflasta! Mahtava asia, että Suomessa järjestettiin näin iso kirjastoalan konferenssi. Osallistujia oli yli 4000 yli 120 eri maasta, joten meininki oli hyvin kansainvälinen. Avajaisjuhla oli hieno tilaisuus, jossa kuultiin Iflan järjestäjien lisäksi mm. professori Helena Rantaa sekä Iiro Rantalan musiikkia. Luentoja ajankohtaisista aiheista oli niin paljon, että välillä oli vaikea valita minne luennolle menee milloinkin. Lisäksi laaja messuosasto houkutteli tutustumaan uusiin tuotteisiin, tietokantoihin ja kaikkeen mahdolliseen kirjastoihin liittyviin asioihin. Posterialueella esiteltiin satoja mielenkiintoisia asioita ja innovaatioita. Tunnelma oli välillä todella tiivis, kun posterit oli sijoiteltu aika ahtaasti ja niiden esittelemiseen oli varattu vain tietyt kellonajat. Lukukoira Börje sai paljon uusia faneja ja valtavasti rapsutuksia. Muulloin Börjen löytää Espoosta Sellon kirjastosta ja se osaa kuunnella lapsia ja aikuisia, joilla on vaikeuksia lukemisessa. Iflassa pääsi verkostoitumaan kansainvälisesti ja kansallisesti. Esimerkiksi ammattikorkeakoulukirjastojen väelle oli järjestetty oma tapaaminen.

Sanna Savolainen:

Elokuu 2012, suuntana Helsinki ja kansainvälinen konferenssi, josta en oikein tiennyt etukäteen, mitä odottaa tapahtumalta. Totuus paljastui perillä: mielenkiintoisia luentoja oli useammassa salissa yhtä aikaa ja lähinnä konferenssivieraalla oli valinnanvaikeus siinä, mitä valita! Ohjelmaa oli tarjolla runsaasti, sillä valittavana oli luentoja, posterialue, messuosastoja sekä erilaisia vierailukohteita. Suomi onneksi näytti kansainvälisille vieraille parhaita puoliaan, sillä tuon viikon ajan lämpöä ja aurinkoa riitti.

Mitä tuolta sitten jäi erityisesti mieleen kaiken runsaudenpulan keskeltä? Oli mielenkiintoista huomata, että aivan samoja asioita kuin mitä meillä mietitään pähkäillään ympäri maailman. Itseäni kiinnostivat erityisesti tiedonhankintaan liittyvät luennot. Sielläkin kävi selväksi, että maailma muuttuu: Google ja sosiaalinen media monine muotoineen voidaan nähdä kirjastojen kannalta suurena haasteena mutta myös mahdollisuutena. Verkko-oppimiseen ja -opetukseen liittyviä asioita pohditaan niin meillä kuin muuallakin. Samaan aikaan digitaalinen teknologia kehittyy nopealla tahdilla ja myös sen kehityksen seuraaminen ja hyödyntämismahdollisuuksien pohtiminen kirjastomaailman kannalta on todellinen haaste. Kirjastojen pitää myös löytää uusia toimintatapoja ja myös näitä oli runsaasti esillä, kuten erilaisia mobiilisovelluksia, verkossa toimivia chat-palveluita ja jopa QR-koodien hyödyntämistä kirjastopalvelujen markkinoinnissa. Kaikesta kehityksestä huolimatta palaamme usein siihen samaan kysymykseen: kuinka löytää tarjolla olevasta valtavasta informaatioviidakosta oikea, haluttu tieto nopeasti ja tehokkaasti?

Konferenssi herätti paljon ajatuksia, joiden pohdinta jatkuu edelleen. Tuolla ymmärsin myös sen, kuinka hyvässä asemassa me suomalaiset olemmekaan: meillä maanjäristykset tai muut luonnonkatastrofit eivät ole tuhonneet kirjastoja, meillä on vapaa pääsy tietoverkkoihin ja tietoon, unohtamatta sitä tosiasiaa, että kirjastopalvelut ovat todella kattavat ja ilmaisia kaikille vauvasta vaariin. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin!