Huom! Oamkin blogi poistuu käytöstä
Osana verkkoympäristön uudistustyötä blogisivusto poistuu käytöstä 30.6.2024. Blogien kirjoittajat vastaavat omien tekstien talteenottamisesta ja arkistoimisesta.
Ajankohtaisten blogien julkaisemista kannattaa tarjota Oamk Journalille. Blogi on saatavilla lukutilassa sisäverkosta 31.12.2024 saakka.
Viime keväänä toteutetun kirjastojen käyttäjäkyselyn perusteella Oulun ammattikorkeakoulun kirjaston asiakkaat ovat varsin tyytyväisiä kirjastopalveluihinsa. Kyselyssä pyydettiin arvioimaan muun muassa kirjastotilojen, aukioloaikojen, painettujen ja sähköisten kokoelmien sekä asiakaspalvelun toimivuutta. Kirjastopalveluja arvioitiin sekä kokonaisuutena että eriteltynä,...
International Association of Music Libraries, Archives and Documentation Centres (IAML) järjesti vuosittaisen kongressinsa tänä vuonna upeissa puitteissa, Latvian uudessa Kansalliskirjastossa, joka tunnetaan nimellä Castle of Light. Tämän Riiassa sijaitsevan huikean, vuonna 2014 valmistuneen rakennuksen...
Kysymyksen kuulee kirjaston asiakaspalvelussa tämän tästä. Valitettavasti kysymykseen ei ole yhtä, nopeaa vastausta. Kirjaston e-aineistoissa kun on tarjonnassa monilla eri tekniikoilla ja lisenssimalleilla toimivia e-kirjoja. Suurin osa kirjaston e-kirjatarjonnasta muodostuu e-kirjakokoelmista, jotka on ostettu...
Olethan huomannut, että Oamkin kirjaston maksuja voi maksaa myös verkossa. Verkkomaksuja on voinut maksaa Leevissä nyt vuoden verran. Viime vuonna noin 28% kirjaston kassaan maksetuista euroista maksettiin verkon kautta. Omat maksut näkyvät Leevissä oman...
Syksyllä 2010 Oamkissa aloitettu opinnäytetöiden sähköinen tallentaminen on saavuttanut tänä vuonna pari merkkipaalua. Valtakunnallisesti 100 000. Theseukseen eli ammattikorkeakoulujen yhteiseen julkaisuarkistoon tallennettu opinnäytetyö tuli Oamkista ja nyt, vuoden jo lähestyessä loppuaan, tehtiin Oamkin omiin...
Monimuoto-opiskelija! Luulitko, että kirjasto ei ole sinua varten? Olet väärässä, sillä Oamkin kirjastosta löytyy kattavasti kokoelmia ja palveluja, jotka ovat käytettävissä myös etänä.
Painettujen kurssikirjojen 2 viikon laina-ajat eivät tietysti riitä alkuunkaan, kun lähipäiviä on joskus ja jouluna, mutta ei hätää, sillä useista kirjoista löytyy jo e-versio, jota voi julkaisijasta riippuen lukea joko selaimella tai ladata sen omalle koneelleen. Kaikki e-kurssikirjamme löydät tietysti Leevistä. Muista ruksia ”Verkossa saatavilla”-rajaus hakiessasi, niin painetut versiot jäävät haun ulkopuolelle. Alla muutamia esimerkkejä eri alojen kurssikirjoista:
Opinnoissa tarvitaan paljon muitakin tiedonlähteitä kuin pelkkiä kurssikirjoja. Esseiden ja muiden kirjallisten tehtävien kirjoittamiseen tarvitset laadukkaita ja luotettavia artikkeleja ja kirjallisuutta. Vaikka Googlettamalla voi päästä hyvin alkuun tiedonhankinnassa, kannattaa homman edetessä painottaa kirjaston tarjoamia tiedonlähteitä juurikin tiedon luotettavuuden varmistamiseksi.
Kirjastostakin nimittäin löytyy. Yksistään lisensoituja (eli maksullisia) tietokantoja on lähemmäs 100, joiden lisäksi olemme koonneet palveluihimme myös parhaat vapaan netin tiedonlähteet. Runsaudenpulan hallitsemiseksi olemme järjestelleet lähteitä alakohtaisiksi tietopaketeiksi, joita kannattaa hyödyntää opinnoissa. Jokaiselle monimuotototeutukselle löytyy omansa:
Elektronisten lähteiden osalta pitää muistaa, että maksulliset dokumentit ja e-kirjat eivät avaudu kotiverkossa. Tällöin on tärkeää, että käytät kirjaston verkkopalveluista (Leevi, tiedonhakuoppaat, kirjaston www-sivut) löytyviä linkkejä, jotka ohjaavat sinut kirjautumaan Oamkin välityspalvelimen kautta koulun sähköpostitunnuksilla.
Ylivoimaisesti helpoin tapa varmistaa aineistojen avautuminen on kuitenkin VPN-yhteyden luominen koulun verkkoon. Tällöin työskentelet automaattisesti koulun IP-alueella, jolloin kaikki etäkäytettävät palvelut avautuvat aivan kuin työskentelisit koulun atk-luokassa.
Alla olevista palveluista löydät apua ja ohjeita eri aineistotyypeille ja palveluille:
Kirjaston verkkopalveluista löytyvän chat-ikkunan kautta voit pyytää apua milloin vain. Vaikka chat olisi Offlinellakin, laita silti kysymys tulemaan, niin vastaamme nopeasti sähköpostitse. Ilta-aikaan esitettyihin kysymyksiin vastataan tietysti vasta seuraavana aukiolopäivänä. Kirjastojen aukioloaikoina voit myös soittaa kirjastoon, ja ohjaamme puhelimitse. Kirjastojen yhteystiedot löydät täältä >>
Voit myös varata henkilökohtaisen ohjausajan, joka voidaan hoitaa esimerkiksi etäneuvotteluna.
Lue lisää täältä >>
Monimuoto-opiskelija älä siis jää yksin! Olemme täällä myös sinua varten.
Helsingissä järjestettiin 26. – 27.5.2016 sarjassaan ensimmäinen Estonian-Finnish Music Library Seminar eli suomalais-virolainen musiikkikirjastoseminaari. Seminaarissa kohtasivat sekä musiikkikirjastot, musiikkiarkistot että musiikkimuseot. Näin saatettiin yhteen erilaisissa musiikkialan muistiorganisaatiossa työskenteleviä henkilöitä ja välitettiin tietoa projekteista ja tapahtumista Suomenlahden molemmin puolin. Tapahtuman järjestämisestä vastasi Suomen musiikkikirjastoyhdistys ry yhdessä Helsingin yliopiston kanssa. Seminaarissa vieraili myös IAML:in eli kansainvälisen musiikkikirjastojen ja –arkistojen liiton pääsihteeri Pia Shekter, joka oli hyvin vaikuttunut kuulemistaan esityksistä ja toivoi lämpimästi, että kuulisi niistä lisää IAML:in vuoden 2017 konferenssissa Riikassa.
Seminaarin ohjelma oli mielenkiintoinen. Ensimmäisenä seminaaripäivänä saimme Helsingin yliopiston kirjaston johtaja Kimmo Tuomisen avauksen jälkeen kuulla molempien maiden musiikkiperinteisiin liittyvistä arkistoista ja museoista sekä erilaisista harvinaisista kokoelmista. Päivän päätteeksi oli järjestetty vierailu Helsingin kaupunginmuseon suosittuun Musiikkia! Kaupungin soivat muistot –näyttelyyn, joka tarjosi osallistujille halutessaan mahdollisuuden vaikka laulaa ja tanssia.
Toisena seminaaripäivänä saimme katsauksen tiedonhaun ja informaatiolukutaidon opetuksesta Taideyliopistossa ja Jyväskylän yliopiston musiikkitieteen laitoksella. Tästä kuulijat saivat varmasti hyviä vinkkejä omaankin opetustyöhönsä. Yksi toisen päivän teemoista oli myös musiikkikirjastojen tulevaisuus ja kuinka e-aineistot liittyvät siihen. Viron kansalliskirjastossa oli aloitettu digitoimaan vanhoja virolaisia painettuja nuotteja, tärkeimpinä niistä vanhat koululaulut joilla on vahva perinne heidän kulttuurissaan. Tähän teemaan liittyi myös oma esitykseni, jossa kerroin yhteistyössä e-Concerthousen kanssa syntyneestä digitaalisesta nuottikirjastostamme.
Nuottikirjaston merkitys kasvaa jatkuvasti suuremmaksi kun sekä etä- että monimuoto-opetus lisääntyy ja määrärahat painetun nuottimateriaalin hankkimiseksi ovat laskusuunnassa kaikkialla. Suuri hyöty on myös siitä, että palvelu on ilmainen ja aikaan tai paikkaan sitomaton. Se tuo apua myös silloin, kun lähin musiikkikirjasto on pitkän matkan päässä tai ei ole mahdollisuutta päästä käymään kirjastossa. Vaikka oma nuottikirjastomme on toistaiseksi sisällöltään varsin pieni verrattuna IMSPL:n eli International Music Score Library Projectin kokoelmaan, joka lienee suurin vapaasti verkosta löytyvä yli 350 000 nuottijulkaisullaan, mutta sen käytettävyys on ylivoimainen, kun käyttäjä voi halutessaan myös kuunnella, tulostaa sekä muuttaa nuotin haluttuun sävelkorkeuteen omaa tarvettaan varten. Tämä ominaisuus on tehnyt nuottikirjastostamme hyvin suositun erityisesti laulajien ja heidän säestäjiensä joukossa. Jatkamme Kari Kuosmasen kanssa tätä vapaaehtoispioneerityötä saamamme hyvän palautteen innoittamina ja toivomme että löytäisimme lisää talkooväkeä laajentamaan kokoelmaa.
Tiina Tolonen
Kotkantien kirjasto
Lukukausi vetelee viimeisiään, ja kirjastoissakin voidaan jo vähän huokaista. Lukukauden opiskelukiireet näkyvät väistämättä meilläkin, joten syksy- ja talvikuukausina kirjastossa ovi käy tiheään. Vaikka lainauspalvelut on suurimmalta osin automatisoitu, monenlaista kysyjää riittää silti asikaspalvelutiskillekin.
Nyt toukokuussa tahti on jo selvästi hidastunut, ja edessä häämöttää pitkät ja hiljaiset kesäkuukaudet. Kirjastot ovat avoinna kesä- ja elokuussa joskin hieman lyhemmillä aukiolajoilla. Asiakasvirta on sen verran rauhallista, että nyt on hyvä aika siivoilla hyllyjä, järjestellä jollekin luokalle lisää tilaa ja pienentää toista.
Kesällä ehtii myös tutkailemaan kriittisemmin kirjaston verkkopalveluja ja niiden käytettävyyttä. Sekä WWW-sivuille että Leeviin on luvassa monenlaista uudistusta, joiden toivomme auttavan opiskelijoita löytämään tarvitsemansa tiedonlähteet syksyllä entistä helpommin.
Vaikka tekemistä riittää, asiakaspalvelun rauhoittuminen takaa sen, että henkilökuntakin ehtii kesäkuukausien aikana hieman ladata akkujaan. Rauhallinen kesä järjestelytehtävien ja todo-rästien siivoilun parissa mahdollistaa sen, että olemme syksyllä taas iskussa vastaanottamassa uudet sekä vanhat opiskelijat.
Alla olevan kuvan myötä toivotamme asiakkaillemme lämmintä ja rentouttavaa kesää!
Opiskellessani minulla oli ennakkoluuloja. Olin mielestäni valinnut alan, jossa saan hiippailla valtavassa kirjastosalissa ja hypistellä kauniita nahkakantisia kirjoja maailmanhistorian klassikoiden katveessa. Moisesta miljööstä on vain yksi lipsahtava askel Tylypahkaan ja muihin satumaailmoihin, joilla on yhtä paljon tekemistä todellisuuden kanssa kuin nahkaisista kirjanselkämyksistä rakentuvilla kymmenmetrisillä kirjamuureilla, joita pitkin liu’utaan romanttisesti rullatikkailla. Ehkäpä entisaikojen kollegani ovat päässeet nauttimaan kuvailemastani työympäristöstä, mutta minun sukupolveni ulottumattomissa ne lienevät olleen jo kauan. En voi kieltää olevani ihan hitusen pettynyt.
Seuratessani keskustelua kirjastoalasta maallikkojen keskuudessa huomaan, että tämä tarumainen näkemys kirjastotyöstä on kovasti voimissaan. Tableteista ja apseista huolimatta perinteistä mielikuvaa kirjastosta hiljaisine hyllyineen ja suoraselkäisine täteineen pidetään sitkeästi yllä. Mielikuva on vähän kuten ne lankapuhelimen muotoiset ikonit puhelinnumeroiden edessä.
Sen sijaan tänäkin aamuna löydän itseni toimistomaisesta työhuoneesta lcd-näytön äärestä. Kirjastosali meillä on toki edelleen, mutta kirjahyllyt ovat ergonomisen korkuiset. Ei puhettakaan, että työntekijän saati asiakkaan tarvitsisi leikkiä hengellään kiipeilemällä huterilla tikkailla. Kirjanselkämyksetkin ovat kontaktimuovilla päällystettyä usein varsin iloisen väristä muovisekoitetta. Sivut sentään ovat vielä paperia. Paitsi e-kirjoissa, jotka eivät ole käsin hypisteltävissä ollenkaan. Paitsi tietysti lcd:n tai plasman välityksellä. Näppituntuma on kaltsakka.
Minulla on alan töitä takana vasta reilut 7 vuotta, mutta huomaan ajautuneeni hermostuttavan kauas fyysisistä kirjoista. Kirjat (ja muut aineistot) tuntuvat olevan yhä enemmän ja enemmän läsnä ainoastaan hakutuloslistoissa ja kirjaston tietojärjestelmissä. Uutuusseuranta tapahtuu verkossa ja hankintaehdotukset täytetään yhteisellä verkkolevyllä sijaitsevaan tiedostoon. Asiakastyötä saan edelleen onneksi tehdä paljon, mutta siitäkin suuri osa tapahtuu nykyisin verkossa chat-ikkunan kautta.
Siltikin vielä vuonna 2016 kirjastotyö sisältää myös kouriintuntuvia tehtäviä: kirjapaketteja vastaanotetaan, uudennahkeat kirjat puretaan ja leimataan kirjaston leimalla kuten tehtiin jo 100 vuotta sitten. Luetteloinnin jälkeen ne kärrätään saliin selattavaksi ja lainattavaksi. Tai sitten ne kulkevat punaisissa kirjakasseissa Kotkantielle ja Tepalle, ja joko jäävät sinne tai tulevat takaisin.
Monet sote-kirjoista puolestaan matkustavat Itellan sinisissä muovilaatikoissa pari kertaa viikossa Oulaisiin ja takaisin. Toiset menevät Kajaanin ammattikorkeakouluun tai Oulun yliopistoon yhteislainaan, ja jotkut jopa toiselle puolelle Suomea kaukolainaan.
Langattoman sähköisyyden utopioista huolimatta opiskelijatkin toivovat joka ikisessä asiakaskyselyssä lisää painettuja kirjoja. Niitä on kuulemma mukavampi lukea, ja tottahan se onkin.
Tämän päivän kirjastotyö tuntuu kaiken kaikkiaan kumman jakomielitautiselta. Toisaalta on painetta siirtää enemmän ja enemmän kokoelmista sähköiseen muotoon, mutta toisaalta asiakkaat kokevat sähköiset materiaalit vieraiksi ja vaikeiksi, ja valitsevat kerta toisensa perään mieluummin painetun kirjan tai lehden.
