Vuoden Alumnin kuulumisia

Heti näin aluksi on kyllä todellava kliseisesti, että kylläpäs aika rientää. Aivan uskomatonta, että kevät on jo täällä ja kohta aurinko helottaa ja on täysi kesä. Näin aktiivisena ja intohimoisena yrittäjänä ei juhlapäivät minulle paljon merkitse, kun kuitenkin teen töitä joka päivä. Vuodenajoissa on vähän sama juttu, mutta pienen poikkeuksen tekee kesä. Silloin kun asiakkaani ovat myöskin enemmän lomalla, niin myös minä pääsen hieman rentoutumaan ja nauttimaan siis kesästä.

Mutta mennään vielä hieman taaksepäin tätä vuotta.  tai oikeastaan nyt kun päästiin oikein menneitä muistelemaan, niin hypätään suoraan viime syksyyn, jolloin sain tuon ”Vuoden Alumni” -kruunun päähäni. Kuten jo Oamk Gaalassa totesin, harvoin menen todella hämilleni, mutta tuossa tilaisuudessa en osannut yhtään odottaa tätä kunniaa johtuen siitä, että olin palkattuna tilaisuuden juontotehtäviin. Mutta hienoahan se oli ja niin mieluinen yllätys. Loppusyksy taittuikin sitten kivasti Peacockin Kabareessa, jossa esiinnyin pikkujouluporukoille jouluun saakka.

Uusi vuosi ja uudet kujeet oli ensimmäinen ajatukseni tammikuun alussa. Sain Kabareen myötä aimo annoksen innostusta teatterimaailmaa kohtaan ja myös kiinnityksen uuteen esitykseen, Hevisaurusten ”Velhojenvuoren Salaisuus” -musikaaliin. Työt tuossa legendaarisessa Linnanmäen Peacock-teatterissa siis jatkuivat maailskuussa. Sen myötä ryhdyin myös pohtimaan omaa paikkaani tässä Suomen viihdemaailmassa. Mikälainen esiintyjä olen, mihin taitoni riittävät, mikä erottaisi minut muista ja mitä oikeasti haluaisin tehdä loppuelämäni. Pohdiskelu meni jopa niin pitkälle, että tunsin olevani kriisin partaalla, kun en keksinyt vastausta kysymykseeni, mikä minusta tulee isona. Tätä ääneen pohtiessani eräs ystäväni totesi, ettei tuollaista asiaa tarvitse vielä tietää. Riittää että on suunnitelmia edes lähitulevaisuuteen. Pohdiskelujakso teki todella terää, sain aikaan paljon uusia ideoita, listasin asioita joita haluaisin tehdä ja lopulta ymmärsin tämän hetkisen paikkani tässä maailmassa. Nyt pöytälaatikkoni on siis täynnä ideoita ja asetettuna on tavoitteita pitkälle tulevaisuuteen ja myös lähitulevaisuus näyttää kiireiseltä, kun uusia kiinnityksiä ja projekteja tulee tarjolle tuon tuosta. 🙂

Viimeisten vuosien aikana olen pannut merkille, että yksi asia kaikessa tekemisessäni tuntuu pomppaavan esille jatkuvasti. Se on Oamkin koulutus. Jos en puhu koulusta, niin ainakin ajatukseni ovat vähän väliä eri oppitunneila, opituissa asioissa ja kouluajan kavereissa. Yksi todella tärkeä kouluajoista muistuttava ihminen asuu myös saman katon alla, joten varmaa on, ettei Oamk lähde koskaan sydämmestäni. Saan siis olla kiitollinen koululle monessa mielessä ja myös sen vuoksi tämä Vuoden Alumni -titteli on erittäin suuri kunnia minulle. On hienoa saada edustaa noin mahtavaa koulua ja puhua sen puolesta. Sen tunnen olevani velkaa koululle.

Loppuun on vielä todettava, kuinka mukavaa olikin nähdä alumneja kesän korkkajaisissa 26.4. Uusia ja vanhoja tuttuja, joita ei välttämättä näe kuin kerran vuodessa. Omasta puolestani vielä kiitokset Alumniyhdistyksen hallitukselle järjestelyistä sekä Liiketalouden yksikölle ja Business Kitchenille. Kesä on nyt siis korkattu ja pian pääsemme kaikki nauttimaan lomasta. Syksyllä sitten taas jaksaakin miettiä uusia asioita ja ehkäpä jotain yhteistäkin projektia pääsen Alumniyhdistyksen kanssa toteuttamaan tämän Vuoden Alumni -vuoteni lopulla. Samalla voimme alkaa jännittämään, kenet valitaan seuraavaksi Vuoden Alumniksi.

Kesäisin terveisin

Joni Pakanen

Lisää kuulumisiani: www.facebook.com/TaikuriJoniPakanen

Saatat pitää myös näistä...

Vastaa