Vaan kuinkas sitten kävikään – korkeakoulujen kehittämisessä

Olin KKA:n järjestämässä korkeakoulujen laatujärjestelmien seuranta- ja kehittämisseminaarissa 20.3.2014. Siellä kolme vuotta sitten auditoidut korkeakoulut kertovat, mitä asioita ovat tehneet ja kehittäneet ulkoisen arvioinnin jälkeen saatujen kehittämissuositusten pohjalta. Oamkilta väliraporttia odotetaan ensi talvena ja oamkilaiset ovat esiintymisvuorossa keväällä 2015.

Olin kuuntelemassa Karelian, Maanpuolutuskorkeakoulun, Saimaan ammattikorkeakoulun ja Metropolian esityksiä ja kommenttipuheenvuoroja. Sisällöt olivat mielenkiintoisia ja vahvistivat omia näkemyksiä siitä, mitkä asiat tällä hetkellä korkeakoulukentällä koetaan merkittäviksi. Esimerkiksi kumppanuuksien hallinta ja sen kehittäminen vaikuttaa olevan keskeistä –  yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja sidosryhmäyhteistyö oli Oamkillakin yksi merkittävistä kehittämisehdotuksista.

Palauteasiat ovat selkeästi olleet korkeakouluissa parannusten alla ja niiden kehittäminen erityisesti henkilöstö- ja sidosryhmäpalautteen osalta on tarpeellista Oamkissakin. MPKK:ssa myös opettaja tekee itsearvioinnin opintojaksosta opiskelijapalautteiden lisäksi. Molemmat menevät tietokantaan. Näin saadaan kattavampi kuva toteutetusta opintojaksosta kuin pelkästään opiskelijapalautteen kautta.

Kokonaisarkkitehtuurityön sitominen laatuun tuntuu olevan myös varsin yleinen trendi. Meillä tästä ei ole tehty vielä linjauksia. Asia on kuitenkin sellainen, jonka ei pitäisi olla irrallinen johtamisesta tai laadusta – itse puhuisinkin mieluummin laadun sijaan toiminnan kehittämisestä ja siitä että mietitään mitkä asiat meillä on hyvin ja mitä on kehitettävä, jotta ne olisivat vielä paremmin. Laatuasioiden ei pitäisi olla irrallisia juttuja, vaan arjen toimivuutta. Tähän on meilläkin pyritty alusta lähtien, mutta silti on edelleen vielä tekemistä, jotta kaikki ymmärtäisimme tämän samalla tavalla – yhteisenä arkisena työnä, ei erillisinä temppuina tai kilven kiillotuksena auditointia varten.

Erityisesti laatukulttuurin kehittäminen on yksi merkittävä asia. Laatukulttuuri tarkoittaa käytännössä siis korkeakoulun toimintakulttuuria. Viime marraskuussa Göteborgissa kansainvälisessä laatuseminaarissa hyvää laatukulttuuria, sen kehittämistä ja ihmisten sitouttamista pohdittiin myös laajasti. KKA:n seminaarissa oli esillä samoja asioita, mitä tuolloinkin tuotiin esille hyvinä esimerkkeinä. Laatua tai laatukulttuuria ei voi erottaa johtamisesta ja hyvistä työyhteisötaidoista. Sen luomisessa keskeistä on avoin ja vuorovaikutteinen johtajuus, viestintä ja ihmisten osallistaminen omien vahvuuksiensa mukaisesti.

Hieno esimerkki tästä on Metropolian toimintatavoissa: hallituksen työtilat ovat avoimet koko henkilöstölle ja kun sinne laitetaan kokousmateriaalit, voi henkilöstö kommentoida niitä jo ennen hallituksen käsittelyä. Sama periaate on johtoryhmän asiasisällöillä.  Kommentteja annetaankin Metropoliassa runsaasti. Lisäksi jokaisen hallituksen tai johtoryhmän jälkeen kirjoitetaan intraan, mitä asioita on päätetty ja miksi. Johtoryhmä on sitoutunut vastaamaan aktiivisesti kommentteihin ja kysymyksiin ja antamaan perustelut päätöksille. Tämä on toimintatapa joka osallistamalla sitouttaa henkilöstöä ja kaikki tietävät koko ajan missä mennään.

Oamkissa on organisaatio muuttunut ja monet toimintatavat vaativat kehittämistä, jotta ne vastaavat nykytilannetta. Edessä onkin varsin paljon tehtävää. Toivotan kaikille voimia ja intoa kehittämistyöhön, sitä tarvitaan, vaikka tilanne onkin haastava. Yhteistoimintaneuvottelut ovat menossa ja selvää on, että osa nykyisestä henkilöstöstä ei tule jatkamaan tehtävissään. Minäkin siirryn toisenlaisiin elämänhaasteisiin toukokuun alusta ja keskityn seuraavaksi uuden sukupolven kasvattamiseen. Toivottavasti aikanaan lähtenyt hyvä kehittämisvire, josta saimme ulkoisessakin auditoinnissa kiitosta, jaksaa nousta vielä ja täällä kehittyy uusi, hieman erilainen mutta toimiva ja hyvinvoiva korkeakouluyhteisö sujuvine toimintatapoineen.

Sari Ahvenlampi
Laatukoordinaattori