Monthly Archive: toukokuu 2015

Ulkomaisten e-artikkeleiden haku ei ole koskaan ollut näin helppoa

Niin kauan kuin elektronisia aineistoja on ollut tarjolla niiden löytäminen on ollut oma erityinen päänsärkynsä. Tuskan helpottamiseksi kirjastot ovat tarjonneet asiakkailleen monenlaisia työkaluja e-artikkeleiden paikantamiseen. Uusin niistä on Primo Central Index.

Aikojen alussa (eli 2000-luvun alkupuolella*) elektronisia julkaisuja haettiin vain ja ainoastaan tietokantojen omista hakuliittymistä (eli kirjastoslangilla natiiveista). Tämä tarkoitti sitä, että tietokannat avattiin vuoronperään ja samat haut tehtiin joka liittymässä erikseen. 

Vuonna 2003 tuli Nelliportaali, joka on kovassa käytössä edelleen. Nelliportaali ei ole ollut käyttöliittymältään ongelmaton alun perinkään, mutta siinä oli edelliseen nähden huomattavasti etuja. Tärkein niistä oli, että Nelliportaali mahdollisti saman haun tekemisen useasta tietokannasta yhtäaikaa.

Hakuprosessi oli ja on edelleen varsin haastava. Ensin täytyy osata valita aineistot tai tietokannat, joihin haku kohdistetaan. Asiakkaan avustamiseksi aineistot on jaoteltu nimen, aineistoryhmän tai -tyypin mukaan. Niitä voidaan hakea myös asiasanoilla tai sanahaulla aineistokuvauksesta. Koska sama haku hakee useista joskus hyvinkin erilaisista tietokannoista, hakulausekkeessa voi käyttää vain kahta hakusanaa. Lisäksi hakutulokset ovat erittäin suuria (satoja tuhansia), mikä vaikeuttaa etsityn tiedon tai dokumentin löytymistä (Lähde).

Jotain Nelliportaalin käytettävyysongelmista kertonee, että se jäi tyystin hyödyntämättä eräältäkin (peräti kirjastoalan *köhköh*) opiskelijalta opinnäytetyöhön liittyvässä tiedonhaussa vuonna 2006, vaikka se oli jo siihen aikaan kovasti käytettävissä Tampereen yliopistossa.

Kehitys kuitenkin kehittyy ja ajat muuttuvat, joten kymmenisen vuotta jälkeen Nelliportaalin syntymän korkeakoulukirjastoissa kurkotetaan jälleen kuuseen tähtiin. Leevin uuteen käyttöliittymään on nimittäin integroitu uusi hakemisto tieteellisiä artikkeleita, e-kirjoja ja julkaisuja eri kustantajilta: Primo Central Index.

Primo Central -hakukäyttöliittymä (eli uusi Leevi) on yksinkertaisuudessaan kaunis, hakulogiikka anteeksiantavan sumea ja haut räpsähtävät näytölle sekunnissa. Hakutulos on yhä massiivinen, mutta rajaamien on helppoa joko lisäämällä hakusanoja edellisten perään tai hyödyntämällä vasemman reunan rajausvalikkoa. E-aineistot ovat helposti saavutettavissa myös kotoa. Enää ei tarvitse huolehtia käytitkö oikeaa linkkiä, linkkipolkua tai oikean väristä lukkoa navigoidessasi hakuun. Riittää, kun kirjaudut sisään Leeviin sähköpostitunnuksillasi.


”Primo Central -hakukäyttöliittymä on yksinkertaisuudessaan kaunis,
hakulogiikka anteeksiantavan sumea ja haut räpsähtävät näytölle sekunnissa”

Kansalliskirjaston Finna-toimisto on luvannut, että PCI kattaa yli 90 prosenttia Nelliportaalin ulkomaisista aineistoista. Tunnustan, että olemme kirjastossakin jo löytäneet itsemme haaveilemasta ajasta, jolloin Nelliportaalin kymmeniä sekunteja kestävät haut ja tiedonhakuinfoissa käyttöliittymän ulkonäön herättämä tyrmistys diginatiivien kasvoilla sekä reaktion nostattama kuumotus informaatikon poskilla ovat vain hupaisia yksityiskohtia entisaikojen primitiivisestä kirjastoarjesta. (Wo)man can dream…

Anu Elsilä
informaatikko
Oulun ammattikorkeakoulun kirjasto 

* Allekirjoittaneen ajanlasku alkoi vasta 2000-luvun alussa, koska niihin aikoihin aloittelin kirjastoalan opintoja. Olen kuullut kerrottavan, että elämää oli kyllä ennen sitäkin, mutta ymmärtänette, etten yritä esittää tietäväni 90-luvun korkeakoulukirjastoelämästä yhtään mitään.

Pyllistys kestävälle kehitykselle

Viikolla 19 kävi Oamkissa Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) Marko Kasurinen esittelemässä LUTin Green Campus –toimintaa (www.greencampus.fi).  LUTin kestävän kehityksen toiminta on myös tunnustettu kansainvälisestikin merkittäväksi, sillä kesällä 2013 LUT palkittiin maailmanlaajuisen Sustainable Campus Excellence Award -kilpailun Excellence in Campus -kategoriassa parhaana yliopistona. Palkinnot jaettiin kestävää kehitystä ja vihreää teknologiaa konkreettisti edistävien tekojen ja näyttöjen perusteella.

Kestävä kehitys LUTissa on valittu strategian keskeisemmäksi teemaksi. Ylin johto, rehtoreista talousjohtajaan, on sitoutunut toimimaan kestävän kehityksen vetureina. LUTin uudisraivaaja-strategia on kiteytetty neljään globaaliin kysymykseen : Poltammeko kaiken loppuun? Jätämmekö ihmiskunnan kärsimään pilaamastaan vedestä? Hautaammeko tulevaisuutemme jätteiden mukana? Annammeko Euroopan taantua maailman takapihaksi?

LUTissa on kestävä kehitys keskeisenä osana laatutoimintaa. Laadunhallinnan ja ympäristöjärjestelmän ohjausryhmässä on sekä laadun että kestävän kehityksen asiantuntijoita. Toisin kuin Oamkissa on koko LUTissa voimassa ISO 14001 –ympäristösertifikaatti. Lisäksi LUTissa on myös WWF:n Green Office –ympäristöjärjestelmä, mikä oli Oamkin Rehtorin toimistossa, Kulttuurialan yksikössä ja Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa vielä muutama  vuosi sitten.  

Vaikka LUTin keke-toiminta on monessa suhteessa Oamkin keke-toimintaa vaikuttavampaa, huomasimme vilkkaassa keskustelussamme, että keke-työssämme on myös paljon yhteneväisyyksiä. Yhteisenä haasteenamme havaitsimme laadukkaiden keke-mittareiden keksimisen. Esimerkiksi jätteiden määrän mittaaminen on haastavaa, johtuen siitä, että jätteiden määrän luotettava mittaaminen on ensisijaisesti kiinni jätehuoltoyrityksestä ja heidän käytössä olevasta punnitusjärjestelmästä. Kyseessä on siis ulkopuolinen taho, jonka toiminta on tärkeätä integroida osana korkeakoulun keke-toimintaa.

Toisena yhteisenä asiana todettiin olevan vastuukysymykset: kenellä on vastuu eri keke-asioihin liittyvissä päätöksissä. Marko sanoi toimivansa sillä tavalla, että pienissä epäselvissä asioissa hän tekee päätökset. Perästä kuuluu, jos kuuluu, totesi Marko. Isoissa epäselvissä päätöksissä hän kysyy esimiehen hyväksynnän ennen kuin tekee päätöksen.  Toivottavasti Oamkin uusi organisaatiomalli ja sen käyttöönotto lisää selkeyttä Oamkin päätöksentekoon muussakin kuin keke-toimintaan liittyvissä päätöksissä.

Kolmas yhteinen asia, jonka havaitsimme, on muutosvastarinta. Toimintatapojen muuttaminen aiheuttaa aina tietynlaista vastarintaa, mutta esimerkiksi strategia rakennettiin koko yliopistoväen kanssa yhteisesti. Tällöin vastarinta jäi pieneksi ja päättäväisellä toiminnallaan LUTin johto sai henkilöstön ja opiskelijoiden luottamuksen. Nykyään LUT rummuttaa opiskelijahaussa voimakasta keke-osaamistaan ja saa sen vuoksi keke-orientoituneita opiskelijoita, jotka toiminnaltaan entisestäänkin lisäävät LUTin etumatkaa johtavana keke-kampuksena Suomen korkeakoulumaailmassa ja maailmanlaajuisestikin. Olisikohan mahdollista, että tulevaisuudessa Oamkin opiskelijavalinnan sisäänheittotuotteena olisi Oamkin maine kestävän kehityksen huippuosaajana?

Marko korosti myös viestinnän merkitystä keke-työssä. Viestintä on aina osana keke-toimintaa. LUTin keke-viestintään voi tutustua esimerkiksi Youtubessa: https://www.youtube.com/user/lutvideo. Aiemmin oli Oamkin kestävän kehityksen tiimissä viestinnän asiantuntija. Ilmeisesti tähän vanhaan käytäntöön olisi syytä jälleen palata.

LUTin kampus koostuu yhdestä rakennuksesta. Kampuksella on noin 6000 opiskelijaa ja noin 900 henkilökunnan edustajaa. LUTissa on kaksi koulutusalaa: tekniikka ja kauppatieteet. Koulutusalojen vähäisyys helpottaa keke-yhteistyötä. Toisaalta Oamkin monialaisuus voidaan nähdä paremminkin mahdollisuutena kuin ongelmana: eri alojen välisessä keke-yhteistyössä voi syntyä uusia innovaatioita.

LUTin kampus on rakennettu vuonna 1968. Osalle siitä on tulossa lähivuosina peruskorjaus, jossa rakennus remontoidaan kestävän kehityksen näkökulmat huomioiden. Yhtenä osoituksena keke-remontoinnista on joidenkin vesiklosettien korvaaminen kuivakäymälöillä.

Oamkissakin on tulevaisuudessa tulossa sekä peruskorjausta että uudisrakentamista. Nähdäänköhän tulevissa rakennuskohteissa ensimmäiset kuivakäymälät Oamkin tiloissakin?

Seppo Pakanen
Suunnittelija
Oamkin kestävä kehitys –työryhmän jäsen
vs. laatukoordinaattori /It-palvelut ja Tietohallinto   

Tabletit sienikoriin ja opettamaan!

 Tabletit sienikoriin ja opettamaan!

 Liikkeen Oppimisympäristöt ja opetusteknologia ryhmän jäsenet tutustuivat 22.4.2015 SystemaStoressa moderniin digiluokkaan. Digiluokkaa esittelivät Samsungin ja Edutaidon edustajat.

 Digiluokan kokonaisuus muodostuu opetustiloista, laitteistoista, ohjelmistoista ja materiaaleista. Laitteiden hallinta, tietoliikenne ja tuki ovat oleellisia asioita digiluokan käytössä. Luokan tehokas ja asianmukainen käyttö, kuten nykyistenkin opetusteknisten välineiden käyttö, edellyttää sekä opettajalta että opiskelijalta tiettyä osaamista.  

Tabletit sienikoriin ja opettamaan!

Kuva 1: Digiluokan kokonaisuus

Digiluokan perusidea on sen liikuteltavuus. Mikään kaluste ei ole kiinteä. Luokkaan kuuluu liikuteltava infonäyttö ja opiskelijoiden käytössä olevat tabletit. Infonäyttö korvaa perinteisen projektorin. Se on iso näyttö, jonka pinnalle on asennettu kosketuspinta. Useampi infonäyttö  voidaan yhdistää myös isoksi näyttäväksi kokonaisuudeksi. Infonäyttöä voidaan käyttää kriisiviestinnän välineenä tai tauoilla infotv:nä. Se on siis paljon projektoria ja valkokangasta monipuolisempi väline. Opetuksessa opiskelijat voivat käyttää myös omia laitteitaan.

Hallintaohjelmistolla opettaja voi välittää opiskelijoiden tai oman laitteensa (pc, tabletti, älypuhelin) näytön infonäytölle muiden opiskelijoiden nähtäväksi. Sillä opettaja voi myös päivittää kaikki luokan tabletit asianmukaiseen kuntoon.

Samsung esittelee ratkaisuksi luokkaan isoa esim. 55 tuuman monikäyttönäyttöä, joka on kiinnitetty seinään tai sitten liikuteltavalle alustalle. Näyttö toimii kuin suuri tabletti.  Opettaja hallitsee opetustilannetta omalla tabletillaan. Hallintalaitteeseen vaaditaan Samsungin hallintajärjestelmä KNOX Cloud.  Tuote on maksullinen. Opiskelijoiden käyttöön tarkoitettujen tablettien vastaava ohjelmisto on ladattavissa netistä ilmaiseksi. Opettaja voi ladata sovelluksia luokan tabletteihin keskitetysti.

Mitä siellä digiluokassa sitten voitaisiin tehdä? Jos opiskelijoilla on tabletit, voivat he tehdä muistiinpanoja, etsiä tietoa netistä, käyttää tabletilla olevia sovelluksia, ottaa kuvia jne. Jos lähdetään kehittämään tällaista tablettiluokkaa, on mietittävä, mihin tabletti taipuu ja suunniteltava opetus sen mukaan. Opetuksessa tarvitaan edelleen tietokoneita esimerkiksi ohjelmoinnin tai taulukkolaskennan opettamiseen. Kaikki ei siis onnistu tableteilla.

Esittelijöiden mielestä opiskelijoille annettavien tehtävien tulisi olla uuden ideointi opiskelijoiden itse valitsemia työkaluja käyttäen. Opetuksessa opettajan on ymmärrettävä kokonaisuus, joka koostuu useista laitteistoista ja ympäristöistä. Mutta näinhän me teemme tai voimme tehdä jo nyt.

Meille esiteltiin trolli, johon mahtuu 27 tablettia ja ‘sienikori’ pienemmälle määrälle. Isoon, miehen vyötärön korkuiseen, trolliin mahtuukin sitten niin paljon tavaraa, että ilman punttiisaliharjoitusta sitä ei kykene liikuttamaan. (kuva 2) Liikuteltavuus onkin nähtävä mahdollisuutena eikä suinkaan niin, että opettaja jokaisen tunnin alussa raahaa varastosta luokkaan oppitunnin aikana tarvittavat kalusteet.

Tabletit sienikoriin ja opettamaan!

Kuva 2: Salkkuja isojen laitemäärien liikutteluun löytyy, mutta löytyykö voimaa.

Uutta koulua rakennettaessa tai isoa remonttia suunniteltaessa tällainen liikuteltavan digiluokan ajatus on hyvä pitää mielessä. Tekniikka kehittyy niin hurjaa vauhtia, että kiinteät rakennelmat jäävät hyvin nopeasti vanhanaikaisiksi.

Siis tabletit sienikoriin ja menoksi!

Kirjoittajat: Sinikka Viinikka lehtori, Risto Hinkka lehtori, Liisa Auer lehtori

Green Care ja opiskelijapalaute

Onko Green Care laatua? Tulin töihin eräänä harmaana huhtikuun loppupuolen aamuna ja katselin säälien viime kesän kukkaistutuksia sisääntulon vieressä. Ne olivat hyvin lakastuneita, harmaita ja pölyisiä.  Niitä katsellessa tuli mieleeni lukemani useat opinnäytetyöt, joissa Green Care -ideaa sovellettiin eri tilanteisiin.  Olisiko siitä meillekin hyötyä?  Jossain amerikkalaisessa tutkimuksessa oli todettu, että leikkauspotilaat paranivat nopeammin ja tarvitsivat vähemmän kipulääkkeitä, kun saivat katsella ikkunasta vihreitä puita tiiliseinän sijasta.  Eräässä toisessa lähteessä mainittiin, että elvyttävän ympäristön merkittävyys korostuu tilanteissa, joissa tiedon käsittelykapasiteetti on koetuksella. Ihminen ei kykene käsittelemään tietoa rajattomasti, vaan tarvitsee myös aikaa palautumiselle vaativista fyysistä ja henkisistä ponnistuksista.  Vilkaisin läpi helmikuisen opiskelijapalautekyselystä kohdan, jossa kysyttiin opinnoista suoriutumista hidastavista tekijöistä.  Siellä ei kysytty, että hidastaako tylsä, virikkeetön luokkahuone opintojasi.  Mitähän tuohon kysymykseen olisi vastattu? Olisi ollut hauska nähdä, millaisena tuo kysymys olisi koettu.

Tässä on vielä suora lainaus Sitran julkaisusta Vihreää hyvinvointia:

Ikkunanäkymän vehreys edistää toipumista ja lisää keskittymiskykyä, elämänhallintaa sekä kykyä tehdä päätöksiä. Seinälle tai tietokoneen taustakuvaksi asetetut luontokuvat puolestaan kohottavat mielialaa sekä vähentävät jännittyneisyyttä ja ahdistusta. Työpaikalla, jossa on viherkasveja, työntekijät ovat tutkitusti tyytyväisempiä työhönsä. Sisälle voi myös tuoda sisustuselementeiksi kiviä tai soittaa äänitteiltä luonnonääniä.

Niinpä minä ratkaisin tylsän kesäkukkaruukun ongelman sillä, että kysäisin ohimennen osastonjohtajalta, saisinko ostaa muutaman orvokin ja istuttaa ruukkuihin. Saatuani luvan kävin hakemassa orvokkeja työmatkani varrella olevasta puutarhamyymälästä ja istutin ne kuolleiden kasvien sijaan ruukkuihimme.  Vähän piristystä töihin tuloihin eikä maksanut paljon – 8,85 euroa orvokeista ja noin puoli tuntia työaikaa. 

 

Opiskelijapalautteesta vielä.  Palauteprosessiin kuuluu palautteen palautetilaisuuden järjestäminen opiskelijoille.  Tekniikan alan yhteiseen tilaisuuteen saapui yksi opiskelija.  Myönnän, että tiedottamisessa olisi ollut parantamista. Pelkkä Intran ajankohtaistiedottaminen ei oikein ole riittävä. 

Maaseutuelinkeinojen omaan tilaisuuteen saapui kolme opiskelijaa, kun Intra-tiedottamisen lisäksi lähetin kaikille sähköpostiviestin. Tiedoksi opiskelijoille: tutkintotiimit ovat käsitelleet opiskelijapalautteet ja tehneet toimenpide-ehdotuksia.  Palautteet on esitelty myös opettajille ja johtotiimikin on niitä käsitellyt.  Suhtaudumme kyllä vakavasti saatuihin palautteisiin ja pyrimme parantamaan toimintaamme.

Paula Syri
Lehtori, laatukoordinaattori
Tekniikan ja luonnonvara-alan yksikkö

Palautteen palaute

Liiketalouden yksikön tietojenkäsittelyn (TIK) – ja Business Information Technolgy (BIT) –tutkinto-ohjelmien laatupalautekeskustelut järjestettiin perjantaina  24.4.2015. Liekö tilaisuuden ajankohta, perjantai-iltapäivä, oli osaltaan vaikuttamassa siihen, että osallistujia kummassakin tilaisuudessa oli vain muutamia.

Palautteen palaute

BIT:in laatupalautekeskusteluun osallistuneita         

Palautteen palaute

TIK:n laatupalauteksekusteluun osallistuneita                                                      

Vähäisestä osallistujamäärästä huolimatta keskustelua opiskelijakyselyn tuloksista käytiin aktiivisesti. Palautteen annosta keskusteltaessa BIT-tutkinto-ohjelman laatupalautetilaisuudessa mukana olleet opiskelijat toivat esille mm. sen, että opintojaksojen palaute on helpompi antaa anonyymisti paperilla, kuin Oivan opintojaksopalautteen kanssa. Lisäksi tuli esille, että yli puolet opiskelijoista ei uskalla antaa suoraa palautetta opettajalle. TIK-tutkinto-ohjelman laatupalautekeskusteluun osallistuneet opiskelijat toivoivat mm. sitä, että harjoitustöistä saataisiin edes parilla lauseella palautetta, mikä onnistui mikä ei.

Palautteen palaute

BIT:in tutkintovastaavana kuluneen lukuvuoden toimineen Anu Nivan hymy oli herkässä; sekä vastausprosentti että saadut tulokset olivat hyvät.                 

Inkeri Hedemäki
Liiketalouden yksikön laatukoordinaattori