Usein kuulee väitteitä, että työt tai opiskelu vievät energian tai ajan panostaa riittävästi esimerkiksi urheiluun tai muihin harrastuksiin. Mielestäni on outoa kuulla tällaista esimerkiksi tavoitteelliselta urheilijalta, joka oikeasti tähtää lajissaan korkealle. Kyseessähän on ristiriita. Urheilija sanoo tähtäävänsä lajissaan huipulle, mutta ei ole valmis järjestämään päiväjärjestystään palvelemaan tavoitetta.
Väitän, että jokainen meistä voi päättää tasan tarkkaan, kuinka paljon aikaa tai energiaa mihinkin käyttää. Kyse on aivan ensiksi priorisoinnista. Esimerkiksi itse olen tehnyt selkeän päätöksen, että opiskelen urheilun ehdoilla. Tämän päätöksen myötä on ollut helppo tehdä valintoja ja mielestäni en ole joutunut opiskelun takia tekemään uhrauksia urheilu-urani eteen. Täytyy miettiä tavoitteita ja mitä niiden eteen on valmis tekemään. Kun tavoite on kirkkaana mielessä, yksittäisten valintojen tekeminen eri vaihtoehtojen välillä on yleensä helppoa. Itse käytän usein valintatilanteessa seuraavanlaista kysymystä: Viekö tämä minua lähemmäs tavoitetta vai kauemmas siitä?
Kun asiat on priorisoitu ja tavoitteet selkeät, tarvitaan suunnitelmallisuutta ja ajankäytön hallintaa. Lukujärjestys ja harjoittelu ovat siis sovitettava mahdollisimman hyvin yhteen. Henkilökohtaisesti minulla on oma viikkosuunnitelmani, jota noudatan. Sen noudattaminen ei vaadi erityistä itsekuria ja jättää vieläpä melko runsaasti vapaa-aikaa muihin asioihin. Koulun puolelta olen saanut apua opinto-ohjaajalta ja myös opettajat ovat olleet yhteistyöhaluisia ja näin ollen urheilun ja koulun yhdistäminen on ollut joustavaa.
Hyvin suunniteltu on hyvin suunniteltu, muttei puoliksikaan tehty. Toisin sanoen, jotta suunnitelma poikisi hedelmää, on myös alettava tekemään. Yleensä huipulle tähtäävä tekeminen vaatii kovaa työntekoa ja itsekuria. Väitän kuitenkin, että syvälle juurtunut prioriteettiajattelu ja sen pohjalta rakennettu suunnitelma pienentävät itsekurin merkitystä valtavasti. Samat asiat pätevät mielestäni kaikkeen muuhunkin kuin opiskeluun ja urheiluun.
Vesa Verronen, liiketalouden opiskelija ja jalkapalloilija
