Minulla oli tilaisuus seurata opetusta kahden viikon jaksolla Uumajan yliopistossa osana ammatillisen opettajan pedagogisia opintoja. Tämä tapahtui ambulanssitoimintaan erikoistuvien sairaanhoitajien kurssin mukana.

Olen itse työskennellyt aikaisemmin ambulanssissa ja myöhemmin hankitut teologin (uskontotiede) ja työnohjaajan koulutukset ohjasivat kiinnostusta etiikan alueelle ja kohtaamisen kysymyksiin, kuitenkin edelleen tällä ensihoidon alueella.  Nämä yhdistettynä kiinnostukseeni monikulttuurisuuden ulottuvuuksista valikoitui Ruotsi luontevasti kohdemaaksi. Heidän kokemuksensa  monikulttuurisuudesta lienevät historiallisesti pidemmät ja yhteiskunnallisesti leveämmät kuin meillä Suomessa.

Harjoittelupaikan löytymiseen liittyi monenlaisia vaiheita ennen kuin löytyi sopiva oppilaitos ja päästiin sovittelemaan ohjelmia ja aikatauluja. Tapauksessanikin taisi aivan ensimmäisestä kontaktista mennä kymmenisen kuukautta lähtöpäivään. AMOKin kansainvälisistä asioista vastaava opettaja Esa Virkkula oli olennainen apu eri vaiheissa.

Ambulanssiin erikoistuvien opiskelijoiden pohjakoulutusvaatimus Ruotsissa on sairaanhoitajan tutkinto. Vuoden mittaisella erikoistumiskoulutuksella saadaan pätevyys, joka mahdollistaa myös yliopistolliset jatko-opinnot. Hyppäsin pariksi viikoksi tällaisen erikoistumisvaiheensa viimeisellä lukukaudella opiskelevien sairaanhoitajien kyytiin.  Varsinaisen opetusharjoitteluni teen Oulussa, joten Uumajan jakso oli lähinnä opetukseen tutustumista ja observointia. Tosin hyvin monissa yhteyksissä oltiin kiinnostuneita havainnoitsijan eli minun palautteesta. Tilanteesta riippuen myös osallistuminen oli sallittua ja toivottua, kuten vaikkapa etiikkaa käsittelevissä seminaareissa Adobe Connection –yhteydellä tai live –tilanteessa luokkahuoneessa.

Yhteyshenkilönäni ja isäntänäni toimi ambulanssikurssin johtaja Tom, jonka kanssa etukäteisvalmistelukin suoritettiin. Hän oli valmistellut rakenteellisesti ja kaikin puolin minulle todella hyvän ohjelman. Käytännössä sain olla mukana melkein kaikissa opetukseen liittyvissä toiminnoissa; luennot, simulaatioharjoitukset, seminaarit, valmentava pienryhmäkeskustelu, kahdenkeskiset keskustelut opettaja/tutkijoiden kanssa aihealueilta, jotka liippasivat omia intressikysymyksiäni, jne.

Pari ensimmäistä päivää osallistuin tämän 15 hengen ambulanssiryhmän koulutukseen ja simulaatioharjoituksiin. Hyvä tilaisuus minulle myös tutustua ryhmään puolin ja toisin. Viikon loppupäivät toteutettiin MSB:n pelastuskoululla Sandössä, Kramforsissa. Jaksolle osallistui tämän ambulanssiryhmän lisäksi opiskelijoita Poliisikorkeakoulusta ja MSB:n palo- ja pelastuskoulutuksesta, yhteensä toistasataa opiskelijaa. Valmentautumisen idea on lyhykäisesti se, että mahdollisissa onnettomuustilanteissa kukin ammattiryhmä vastaa toki omasta perustehtävästään, mutta jos resursseja riittää, osallistuvat he myös näiden toisten ryhmien työskentelyyn heidän johdollaan. Tämän mahdollistamiseksi on tunnettava toisten ammattiryhmien toimintatapoja, välineistöä ja luotettava näiden ammatilliseen johtamiskykyyn. Tähän päämäärään tähtäsivät kaikki toiminnot Sandössä. Olennainen rakenteellinen muoto olivat noin parinkymmenen hengen ns. ”poikkiryhmät” (tvärgrupper), joissa kaikkien kolmen ammattiryhmän opiskelijat aluksi opettivat toisiaan ja sitten työskentelivät yhdessä suurissa onnettomuusharjoituksissa, joista tässä mukana pari kuvaa.  Näitä opiskelutilanteita leimasi hyvin positiivinen ja korkeasti motivoitunut ote oppia uutta ja näin laajentaa omia osaamisalueitaan.

Viimeisellä viikolla minulle oli varattu tilaisuus omaan esitykseen ns. lounasseminaarin yhteydessä, mihin tutkija/opettajakunta osallistuu kukin omien aikataulujensa niin salliessa. Otin siihen mukaan joitain pedagogisia ja didaktisia huomioita Pelastuskoulun harjoituksista Sandöstä, alustin hieman sosiaalipsykologian rooliteoriaa sekä taustoitin ja ohjasin roolinvaihtotekniikkaa hyödyntävän käytännön kohtaamisharjoituksen J. L. Morenon metodologian mukaisesti. Mielekäs kokemus, vaikkakin nyt ensimmäistä kertaa toteutettuna ruotsiksi.

Vastaanotto koko vierailun ajan oli henkilökunnan taholta tavattoman ystävällistä. Sain useampia kontakteja, joiden kanssa yhteydenpito vielä jatkuu vierailuviikkojeni jälkeenkin aihealueiden tiimoilta, joista yhteistä rajapintaa löytyy. Ja syntyi siellä pari oppimateriaaliin liittyvää kehitysideaakin, joita osaltani täällä päässä jatkoselvitän. Isäntäni Tom oli tehnyt ja teki todella paljon ystävällisellä ja ammatillisella otteella, jotta vierailuni onnistuisi hyvin; ja se todella onnistui hyvin! Olen suuresti kiitollinen myös Amokille, että tällainen tutustumisjakso oli ylipäätään mahdollinen ja erityisesti Esalle, joka pitkäjänteisesti osaltaan ohjasi homman maaliin.

Uumaja on kiinnostava ja Oulusta käsin näppärästi tavoitettavissa oleva kaupunki. Yli 30 000 opiskelijan yliopistoalue tarjoaa tiedekuntia moneen lähtöön. Suosittelen lämpimästi opettaja-opiskelijavierailua Uumajaan.

Jarmo Salmi