Oppimisen, opetuksen ja ohjauksen laatua tarkastelemassa #opintänään -kampanjalla
Kirjoittaja
Jenni Pihlaja
Suunnittelija
KOPE-hanke, Oulun ammatillinen opettajakorkeakoulu
KOPE-hankkeen järjestämä #opintänään -kampanja selvitti keväällä 2019, mitä ja miten korkeakouluissa opitaan vai tapahtuuko oppimista siellä ollenkaan. Kampanjan tavoitteena on tuoda korkeakouluopiskelijoiden ääni kuuluviin. Oppimiskokemuksia kerättiin eri korkeakouluissa paikan päällä maaliskuusta kesäkuuhun. Myös Instagramissa osallistuminen oli mahdollista: korkeakouluopiskelijat pystyivät osallistumaan vaikka kotisohvalta kampanjaan jakamalla oman oppimiskokemuksensa tunnisteilla #opintänään ja #ijustlearned. Kokosimme @opintanaan -Instagram-tilille opiskelijoiden kokemuksia ja ajatuksia aiheesta.
Kampanja käynnistyi maaliskuussa Tampereen yliopistossa, Jyväskylän ammattikorkeakoulussa ja Jyväskylän yliopistossa.
Kuvassa KOPE-hankkeen suunnittelijat Tiia-Mariia Tauriainen ja Jenni Pihlaja
Lähestyimme ensisijaisesti opiskelijoita kysymyksellä: mitä opit tänään tai mitä opit viimeksi? Saimme vastauksia konkreettisista opituista asioista niin korkeakoulumaailmassa kuin vapaa-ajallakin ja mielipiteitä korkeakouluopetuksesta ja -oppimisesta, joista oli havaittavissa niin myönteiset kuin kielteisetkin seikat korkeakouluopetusta ajatellen. Jotkut opiskelijat eivät kokeneet oppineensa lähiaikoina mitään uutta. Opiskelijan reflektointikykyä ja pätevällä tavalla osaamisen havainnollistamista pidetään erityisen tärkeänä (Karjalainen & Co, 2018). ”En ole oppinut mitään” -vastaukset saivat meidät mietteliäiksi ja ensimmäisenä mieleen juolahti, että eikö oppimista tapahdu kyseisessä korkeakoulussa vai eikö opiskelija kykene tunnistamaan omaa oppimistaan. Opiskelijan osaamisen osoittaminen nähdäänkin haasteena ja se, että miten hän osaa sen sanallistaa tai dokumentoida (Karjalainen & Co, 2018).
Tampereelta ja Jyväskylästä jatkoimme Laureaan, Haaga-Heliaan ja Aalto-yliopistoon.
KOPE-hankkeen yhtenä tavoitteena on oppimisen, opetuksen ja ohjauksen laadun parantaminen korkeakouluissa. Vastauksista oli havaittavissa myös esimerkiksi korkeakouluopetuksen laadun heikkous ja vahvuus. Opiskelijat puhuivat esimerkiksi ohjauksen heikkoudesta, palautteen annon puutteellisuudesta, vertaisarvioinnin paljoudesta, monipuolisisista opetusmenetelmistä, kontaktiopetuksen vähyydestä ja yksilöllistämisen tärkeydestä. Oppimista tapahtuu myös osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen pedagogisessa prosessissa (Karjalainen & Co, 2018).
Pääkaupunkiseudulta pystytimme ständimme viimeisen kerran Oulun yliopistoon ja Oulun ammattikorkeakouluun.
Opiskelijoilta kerätään palautteita aina kurssien päätöksissä eli he saavat äänensä kuuluviin, mutta se, että tehdäänkö palautteista ilmi tulleille oppimiskokemuksille ja kehitysehdotuksille loppujen lopuksi juuri mitään konkreettista? Halusimmekin pistää kampanjamme pystyyn ja viedä sanomaa aina Opetus- ja kulttuuriministeriöön saakka.
Lähteet
Karjalainen, A. & Co. (2018). Osaamisen opettaja. Tarinoita osaamisen opettajilta osaamisen
opettajille. Oulun ammattikorkeakoulu.
