Oppimisen ja opetuksen edellytyksiä parantamassa

Kirjoittaja
Helka-Liisa Hentilä
Vararehtori ja yhdyskuntasuunnittelun professori
Oulun yliopisto

European University Association (EUA) järjesti Varsovan yliopistolla 14.-15.2.2019 laajan opetuksen ja oppimisen tapahtuman ”2019 European Learning and Teaching Forum – Towards Successful Learning”, joka kokosi yhteen 260 osallistujaa ympäri Eurooppaa. Tapahtuman anti keskittyi oppimisen edellytysten parantamiseen. Esityksissä ja alaryhmissä pohdittiin aktiivisen oppimisen edellytysten kehittämistä oppilaitostasolla, opettajien pedagogisten valmiuksien parantamista, opetusuralla etenemistä sekä opetuksen ja oppimisen tulosten arviointia. Tapahtuman osallistujat olivat koulutuksesta vastaavia vararehtoreita, dekaaneja, koulutusalajohtajia, opettajia, hallintohenkilöstöä ja viranomaistahoja. Joukossa oli myös opiskelijoiden edustajia.

Koulutuksesta vastaava vararehtori Simone Buitendijk (Imperial College London) toi esityksessään selkeästi esiin korkeakoulun johdon pitkäjänteisen sitoutumisen, riittävien resurssien, digitaali- ja verkkoteknologian hyödyntämisen sekä opiskelijayhteistyön merkityksen koulutuksen strategisessa kehittämisessä. Sangen totta: if you do not have a budget you can’t make it move!

EUA:n koulutuksen kehittämisyksikön johtajan Tia Loukkolan vetämä paneelikeskustelu piti yleisön näpeissään vilkkaan keskustelun ja kiinnostavien äänestysten parissa. Kysyttäessä koulutuksen kehittämisen suurinta haastetta eniten ääniä sai opiskelijakeskeisen opetuksen vahvistaminen. Muita kärkeen nousseita haasteita olivat yhteiskunnallinen merkitys ja opiskelijakunnan monipuolistuminen sekä muuttuvat työelämätarpeet. Paneeliin osallistuneet puheenjohtaja Adam Gajek (European Students’ Union) ja johtaja Peter Greisler (Federal Ministry of Education and Research, Saksa) äänestivät tosin digitalisaation puolesta, ja jälkimmäinen korosti myös laadunhallinnan merkitystä. EU:n komission korkeakoulutuksen yksikön johtaja Vanessa Debiais-Sainton oli kuitenkin osallistujien kanssa samoilla linjoilla. Hän korosti sitä, että oppimisen tulee olla keskiössä, jotta eurooppalainen korkeakoulutus voi menestyä ja olla kilpailukykyistä tulevaisuudessakin.

Alaryhmiä oli useita. Suomalainen kahdeksan yliopiston yhteinen yliopistopedagogisen koulutuksen kehittämisen kärkihanke University Pedagogical Support (UNIPS) esiintyi kunniakkaasti, herätti ansaittua positiivista huomiota ja suoranaisen kysymystulvan. Esityksen saama innostunut vastaanotto todisti, että olemme monessa korkeakoulutuksen kehittämiseen liittyvässä asiassa pitkällä ja osaamme hyödyntää myös tutkimustietoa kehittämisen perustana. Rohkaistummeko kuitenkaan riittävästi kansainvälisille korkeakoulutuksen kehittämisen areenoille kertomaan tuloksista? Syytä olisi ja tämä tukisi myös Suomen maakuvaa korkeakoulutuksen osaajana.

Positiivisena kokemuksena erottui myös aktiivisen oppimisen työpaja. Opiskelijalähtöiseen, aktiiviseen oppimiseen kannustavaan pedagogiikkaan perehdyttiin kolmessa eri pienryhmässä roolittamisen avulla. Ryhmien rooleina olivat opiskelija, opettaja sekä johto / hallinto. Ensin kukin ryhmä esitti oman roolinsa näkökulmasta argumentteja perinteisen luentopainotteisen opetuksen puolesta ja sitten kumosi ne esittämällä argumentteja aktiivisen, opiskelijakeskeisen oppimisen puolesta. Lopuksi näistä muodostettiin synteesi, jolla piti vakuuttaa toista roolia pelannut ryhmä (ts. opiskelijoiden piti vakuuttaa opettajat, opettajien johto jne.). Työskentelytapaa voi mielestäni soveltaa muunkin tyyppisen muutoksen johtamisessa ja aktivoida samalla osallistujia ajatteluun ja keskusteluun.

Foorumin iltajuhla järjestettiin Varsovan yliopiston kirjastorakennuksen juhlavassa aulatilassa, joka betonipilareineen ja lasikattoineen näytti ja tuntui oikealta tiedon temppeliltä. Straussin Radetzky -marssin tahtiin portaita pitkin tanssahdelleet frakkipukuiset tarjoilijat saivat raikuvat suosionosoitukset ja herkullista oli ruokakin. Keskustelu uusien tuttavuuksien kanssa jatkui vilkkaana pitkälle iltaan.

Toisen seminaaripäivän päätti koulutuksesta vastaavan vararehtori Marian McCarthyn (University College Cork) ja professori Bjørn Stensakerin (University of Oslo) kaksintaistelutyyppinen keskustelu, joka sisälsi myös yleisöäänestyksiä. Kun kysyttiin oppimisen ja opetuksen kehittämisen isoimpia esteitä, yleisö äänesti tärkeimmäksi syyksi selkeän suunnitelman puuttumisen. Kärkipäähän sijoittui myös riittävien resurssien puute. Päätössession puheenjohtajana toiminut Oliver Vettori totesikin yhteenvedossaan kehittämistoimenpiteiden lukuisuuden aiheuttavan resurssien ja tavoitteiden hajaantumista ja hankkeiden päämäärien hukkumista yksityiskohtiin. Miten yliopistoja sitten saadaan oikeasti muuttumaan? Reseptiksi annettiin siirtyminen pois yksin opettamisesta kohti tiimityötä sekä strategisempaa koulutuksen suunnittelua.

Kenties sinäkin olet ensi vuonna EUA:n foorumilla mukana viitoittamassa tietä paremmalle opetukselle ja oppimiselle?

Lisätietoja:
2019 European Learning and Teaching Forum https://eua.eu/events/24-2019-european-learning-teaching-forum.html
University Pedagogical Support https://www.utu.fi/fi/sivustot/OKMdigipeda/unips/Sivut/home.aspx

Kirjoittaja:
Helka-Liisa Hentilä on Oulun yliopiston vararehtori ja yhdyskuntasuunnittelun professori, jolla on monipuolinen tutkimus-, opetus- ja johtamiskokemus eri yliopistoista Suomessa ja Ruotsissa.

Kirjoitus on osa asiantuntijoiden blogikirjoitusketjua. Helka-Liisa Hentilä on haastanut tämän blogiketjun seuraavaksi kirjoittajaksi Turun yliopiston vararehtorin Riitta Pyykön.

Ketjun edelliset kirjoitukset:

Karjalainen, A. (2018). Korkeakoulupedagogisia mietteitä oppimisesta.

Lindblom, S. (2018). Oppimisen laadun edistäminen edellyttää tutkivaa otetta. 

Suomala, P. (2019). Opetus ja oppiminen.

Saatat pitää myös näistä...

Vastaa