11. luukku – kirjaston joulukalenteri
Haruki Murakami (s. 1949) on Japanin tunnetuimpia nykykirjailijoita, paljon luettu ja arvostelijoiden suosima tekijä. Hän opiskeli teatteria ja perusti valmistumisensa jälkeen jazzklubin. Murakamin esikoisteos ilmestyi 1979, ja vuodesta 1981 alkaen hän on elänyt pääosin kirjoittamisella. 1990-luvulla hän asui pitkään aikaa Yhdysvalloissa, missä hän opetti Princetonin yliopistossa.
Murakamia on kirjailijana verrattu mm. Paul Austeriin ja J. D. Salingeriin. Hänen teoksilleen ominaista on länsimaisten vaikutteiden yhdistäminen japanilaistyyppiseen surrealismiin, sekä suorat viittaukset populaarikulttuuriin. Murakami on noussut pikku hiljaa esiin kestosuosikkina Nobelin kirjallisuuspalkinnon voittajaveikkauksissa.
Kirjailijan tuotannosta on suomennettu Tammen Keltainen kirjasto –sarjassa Suuri lammasseikkailu (1982, suom. 1993), Sputnik-rakastettuni (1999, suom. 2003), Kafka rannalla (2002, suom. 2009) sekä elokuvanakin tunnettu Norwegian Wood (1987, suom. 2012).
Sputnik-rakastettuni -teoksen kertoja on tokiolainen opettaja K., joka on rakastunut kirjailijaksi haaveilevaan nuoreen naiseen Sumireen. Sumire ei vastaa tunteisiin, mutta pitää K:ta uskottuna ystävänään. Sumire tutustuu ja rakastuu vanhempaan korealaiseen naiseen Miuhun ja saa häneltä töitä. Miu ja Sumire lähtevät yhdessä matkalle Eurooppaan, jonka aikana Kreikan saaristossa Sumire katoaa. K. lähtee Miun kutsusta perään selvittämään tapausta.
Teos oli sangen nopealukuista, vetävää kieltä. Murakami käyttää lyhyitä, iskeviä lauseita, eikä hän koreile kielellään turhia. Kirjaa lukee näiden piirteiden ansiosta varsin vauhdikkaasti. Useasti Murakami viljelee viittauksia länsimaiseen kirjallisuuteen ja populaarikulttuuriin. Siinä mielessä Murakamin teksti lienee hieman ”postmodernia”.
Sputnik-rakastettuni oli miellyttävä lukuelämys. Teoksen tarina oli mielenkiintoinen ja otteessaan pitävä, vaikka samalla varsin haikea. Se kertoo miten ihmisten on vaikea löytää yhteyttä toiseen ihmiseen, päästä mukaan toisen maailmaan. Miten rakkauden on vaikea kohdata. Ilman muuta tämä teos on surumielinen kaipuun kuvaus, mutta on siinä myös hyvin paljon muuta. Teoksessa on sekä älyä että tunnetta, kuin myös humoristisia vetoja. Muutamassa kohdin tarina kosketti kyynelen poskelleni. Yhdeltä tasoltaan se pohdiskelee myös minuutta: kuka minä todella olen?
Mieleeni jäi myös Murakamin taito kuvata elävästi ympäristöjä. Etenkin helteisen kreikkalaisen saaren tunnelmat tulivat käsin kosketeltaviksi. Kirjailija osaa tehdä tarinansa aidoksi ja eläväksi, siitä huolimatta että tarinassa on oma suuri salaperäisyytensä.
Suosittelen kirjaa kaikille laadukkaan, modernin maailmankirjallisuuden ystäville.
”Silloin tajusin sen, että olimme kyllä ihanteellisia matkakumppaneita, mutta loppujen lopuksi vain yksinäisiä metallimöykkyjä erillisillä kiertoradoilla. Kaukaa ne näyttävät kauniilta tähdenlennoilta, mutta todellisuudessa ne ovat pelkkiä vankiloita, joihin jokainen meistä on teljetty yksin vailla määränpäätä. Silloin kun näiden kahden satelliitin kiertoradat sattuvat kohtaamaan, saatamme olla yhdessä. Saatamme ehkä jopa avata sydämemme toisillemme. Mutta sitä kestää vain lyhyen hetken. Seuraavassa hetkessä olemme täydellisessä yksinäisyydessä. Siihen asti kunnes palamme poroksi ja lakkaamme olemasta.”
Lähdeviite: Sputnik-rakastettuni / Haruki Murakami ; suomentanut Ilkka Malinen. Helsinki : Tammi, 2011. ISBN:978-951-31-6297-9 (nid.)
Varaa tämä aineisto Leevissä!
