Huom! Oamkin blogi poistuu käytöstä
Osana verkkoympäristön uudistustyötä blogisivusto poistuu käytöstä 30.6.2024. Blogien kirjoittajat vastaavat omien tekstien talteenottamisesta ja arkistoimisesta. Ajankohtaisten blogien julkaisemista kannattaa tarjota Oamk Journalille. Blogi on saatavilla lukutilassa sisäverkosta 31.12.2024 saakka.

Monthly Archive: joulukuu 2012

11. luukku – kirjaston joulukalenteri

11. luukku - kirjaston joulukalenteri

Haruki Murakami (s. 1949) on Japanin tunnetuimpia nykykirjailijoita, paljon luettu ja arvostelijoiden suosima tekijä. Hän opiskeli teatteria ja perusti valmistumisensa jälkeen jazzklubin. Murakamin esikoisteos ilmestyi 1979, ja vuodesta 1981 alkaen hän on elänyt pääosin kirjoittamisella. 1990-luvulla hän asui pitkään aikaa Yhdysvalloissa, missä hän opetti Princetonin yliopistossa.

Murakamia on kirjailijana verrattu mm. Paul Austeriin ja J. D. Salingeriin. Hänen teoksilleen ominaista on länsimaisten vaikutteiden yhdistäminen japanilaistyyppiseen surrealismiin, sekä suorat viittaukset populaarikulttuuriin. Murakami on noussut pikku hiljaa esiin kestosuosikkina Nobelin kirjallisuuspalkinnon voittajaveikkauksissa.

Kirjailijan tuotannosta on suomennettu Tammen Keltainen kirjasto –sarjassa Suuri lammasseikkailu (1982, suom. 1993), Sputnik-rakastettuni (1999, suom. 2003), Kafka rannalla (2002, suom. 2009) sekä elokuvanakin tunnettu Norwegian Wood (1987, suom. 2012).

Sputnik-rakastettuni -teoksen kertoja on tokiolainen opettaja K., joka on rakastunut kirjailijaksi haaveilevaan nuoreen naiseen Sumireen. Sumire ei vastaa tunteisiin, mutta pitää K:ta uskottuna ystävänään. Sumire tutustuu ja rakastuu vanhempaan korealaiseen naiseen Miuhun ja saa häneltä töitä. Miu ja Sumire lähtevät yhdessä matkalle Eurooppaan, jonka aikana Kreikan saaristossa Sumire katoaa. K. lähtee Miun kutsusta perään selvittämään tapausta.

Teos oli sangen nopealukuista, vetävää kieltä. Murakami käyttää lyhyitä, iskeviä lauseita, eikä hän koreile kielellään turhia. Kirjaa lukee näiden piirteiden ansiosta varsin vauhdikkaasti. Useasti Murakami viljelee viittauksia länsimaiseen kirjallisuuteen ja populaarikulttuuriin. Siinä mielessä Murakamin teksti lienee hieman ”postmodernia”.

Sputnik-rakastettuni oli miellyttävä lukuelämys. Teoksen tarina oli mielenkiintoinen ja otteessaan pitävä, vaikka samalla varsin haikea. Se kertoo miten ihmisten on vaikea löytää yhteyttä toiseen ihmiseen, päästä mukaan toisen maailmaan. Miten rakkauden on vaikea kohdata. Ilman muuta tämä teos on surumielinen kaipuun kuvaus, mutta on siinä myös hyvin paljon muuta. Teoksessa on sekä älyä että tunnetta, kuin myös humoristisia vetoja. Muutamassa kohdin tarina kosketti kyynelen poskelleni. Yhdeltä tasoltaan se pohdiskelee myös minuutta: kuka minä todella olen?

Mieleeni jäi myös Murakamin taito kuvata elävästi ympäristöjä. Etenkin helteisen kreikkalaisen saaren tunnelmat tulivat käsin kosketeltaviksi. Kirjailija osaa tehdä tarinansa aidoksi ja eläväksi, siitä huolimatta että tarinassa on oma suuri salaperäisyytensä.

Suosittelen kirjaa kaikille laadukkaan, modernin maailmankirjallisuuden ystäville.

”Silloin tajusin sen, että olimme kyllä ihanteellisia matkakumppaneita, mutta loppujen lopuksi vain yksinäisiä metallimöykkyjä erillisillä kiertoradoilla. Kaukaa ne näyttävät kauniilta tähdenlennoilta, mutta todellisuudessa ne ovat pelkkiä vankiloita, joihin jokainen meistä on teljetty yksin vailla määränpäätä. Silloin kun näiden kahden satelliitin kiertoradat sattuvat kohtaamaan, saatamme olla yhdessä. Saatamme ehkä jopa avata sydämemme toisillemme. Mutta sitä kestää vain lyhyen hetken. Seuraavassa hetkessä olemme täydellisessä yksinäisyydessä. Siihen asti kunnes palamme poroksi ja lakkaamme olemasta.”

Lähdeviite: Sputnik-rakastettuni / Haruki Murakami ; suomentanut Ilkka Malinen. Helsinki : Tammi, 2011. ISBN:978-951-31-6297-9 (nid.)
Varaa tämä aineisto Leevissä!

Oamk uskaltaa väittää olevansa rohkea ja aito

Ajattelin rohkeasti ja aidosti hetken pohtia millaisia tuntoja tuo käyttämämme slogan herättää. Pidin parin vuoden tauon työelämästä ja palasin takaisin töihin elokuussa. Sinä aikana Oamkista oli tullut rohkea ja aito. Tosin olin kyllä poissaoloni aikana huomioinut esimerkiksi lehdistä ja joistain satunnaisista kotiini kantautuvista tuotteista, että nyt on tapahtunut jotain. Entinen jokaisen ihmisen osana elämää oleva Oamk oli siirtynyt kuvailemaan itseään adjektiivein. Vieläpä aika haastavin adjektiivein.

Muistan vielä reaktioni, kun näin ensimmäisen uudella sloganilla olevan lehti-ilmoituksen. Lehti-ilmoitus tuntui huutavan minulle kovalla äänellä, että uskalla osallistua rohkeasti koulutukseen, sen järjestää rohkeasti aito Oamk. En kyllä enää muista mikä koulutus se oli, mutta jäin miettimään, että onpas haastavaa esittämistä ja ehkä jotensakin myös vaativaa. Mieleeni tuli, että jos en siis osallistu tuohon kyseiseen koulutukseen, niin olenko sitten jotain päinvastaista kuten vaikka pelkuri. Mieleeni tuli myös, että millainen organisaatio haastaa toisiaan kehumalla itseään suureen ääneen. Sellaisesta ihmisestä perinteisesti sanottaisiin, että leuhka tai omahyväinen. Mutta entäpä organisaatio? Toisaalta kuka sen kissan hännän nostaisi ellei kissa itse. Jos Oamk ei kertoisi kaikille, että se on rohkea ja aito, niin huomaisiko sitä kukaan?

Eniten oikeastaan olen pohtinut sitä, että missä organisaatiomme rohkeus tai aitous näkyy ja tuntuu. Rohkea ihminen on mielestäni sellainen, joka uskaltaa tehdä ja toimia vaikka epäonnistumisen riski on suuri. Rohkea ihminen haastaa siis itseään sellaisiin tekoihin, joiden onnistumisesta ei kukaan voi olla varma. Vääjäämättä sellaisen ihmisen eteen tulee tilanteita, milloin tulee myös niitä epäonnistumisia. Rohkea ihminen kompastuessaan nousee rohkeasti ylös, ottaa opikseen ja muuttaa mahdollisesti suuntaa, mutta jatkaa päämääräänsä kohti uusin keinoin.

Olennaista minusta on suhtautuminen epäonnistumisiin. Se voisi päteä myös organisaatioihin. Miten meillä Oamkissa suhtaudutaan epäonnistumisiin tai asioihin, jotka eivät ole menneet niin kuin olisi toivonut? Uskallammeko rohkeasti katsoa asian ytimeen, miten asiat menivät ja mitä niistä voisimme oppia, jotta tulisimme entistä paremmaksi organisaatioksi. Hyväksymmekö sen, että virheet ja epäonnistumiset ovat osa kasvua ja tie kohti menestystä, jos ne oikein oivaltaa.

Hyvä oppimisen mahdollisuus meillä on esimerkiksi, kun tarkastelemme opiskelijapalautekyselyn tuloksia. Katsommeko rohkeasti tuloksia ja aidosti muutamme toimintaamme, jotta voimme paremmin palvella opiskelijoitamme. Koska arjessa meidän rohkeus ja aitous huomataan ja tulokset puhuvat puolestaan. Silloin myös slogan on tehnyt tehtävänsä, haastanut meidät ajattelemaan ja voimme hyvillä mielin siirtyä seuraavaan sloganiin. Onkohan se vaikka Oamk – ylpeä itsestään 🙂

Virpi Ilmakangas
Suunnittelija, Viestintäpalvelut

10. luukku – kirjaston joulukalenteri

PUNOKSET PUIKOILLE

Talvi tekee tuloaan, hitaasti mutta varmasti. Taivaalta tulee vuoroin vettä, lunta ja räntää. Viimeistään tammi- helmikuussa lämpömittari näyttää toivottavasti pakkaslukemia, jolloin vaatekaapin kätköistä on kaivettava esille lämpöistä vaatetusta. Vielä ehdit ottaa puikot esille ja tehdä pukin konttiin jotain neuleita.

Kirjastoluokasta 65.43 avuksi löytyvä ”Punokset puikoille”- kirja kutsuu selailemaan sisältöänsä kannen miellyttävän luonnonläheisellä kuvakokoelmallaan. Tästä Johanna Kosken ja Kristel Nybergin, Ulla-nettineulelehden ja neuleaiheisten blogien kirjoittajien, 2008 julkaisemasta neuleohjekirjasta löytyy palmikko-, punos- ja pintaneulemalleja mm. puseroihin, sukkiin ja huiveihin. Teos on mielestäni mukava poikkeus nykyisten suomenkielisten neulekirjojen joukossa jo senkin vuoksi, että suunnitellut mallit ja niiden koot ovat tavallisen kokoisille ihmisille. Koot XXS:stä XXL:ään sopivat siis Maija ja Matti Meikäläisille eivätkä ainoastaan mallimaailman tyypeille.

Sisällöltään kirja on selkeästi rakennettu. Neulontatekniikoita on tarkennettu valokuvin ja ohjeiden ruutupiirrokset ovat selkeän isot. Tekstimuotoinen ohje on ilmavasti kirjoitettu, niinpä haastavammankin malliohjeen seuraaminen ja omaksuminen onnistuu helposti. Ja huolimatta siitä, että jotkut malleista on luokiteltava haastavien sarjaan, aloittelevakin harrastaja voi onnistua niiden toteutuksessa.

Punokset puikoille- kirjan antamin ohjein pystyt valmistamaan lämpöisen lisän vaatetukseen päästä varpaisiin. Kirjan löydät Oulun Sosiaali- ja terveysalan kirjastosta. Lisäksi Oamkin kirjastoista löytyy käsityökirjoja ompelusta, virkkauksesta, pajutöistä, puutöistä… Päästä luovuutesi valloilleen!

Lähdeviite:
Punokset puikoille / Johanna Koski ja Kristel Nyberg ; [neulekuvaus: Vuokko Nyberg ja Pörrö Sahlberg]. Koski, Johanna. 2008. ISBN 978-951-692-678-3 (sid.). Varaa tämä kirja Leevissä!

7. luukku – kirjaston joulukalenteri

Ei voi olla ihan varma, että onko kyseessä hienovarainen parodia vai itsensä TOSITOSI vakavasti ottava sarjisleffa.

Dialogilla on hetkensä, vaikkakaan yhtä usein ei, ja pituuttakin olisi saanut olla ainakin tunnin vähemmän, mutta ensisijaisesti kuitenkin uskomattoman kaunis elokuva sellaiselle, joka on kyllästynyt normibatmaneihin ja hämiksiin. Perustuu Alan Mooren ja Dave Gibbonsin kulttisarjakuvaan.

Soundtrack on lisäksi erityisen ihana.

Herkemmät katsojat huomatkaa ikärajoitus. Tämä elokuva on syystä kielletty alle 15-vuotiailta.

Lähdeviite:
Watchmen / directed by Zack Snyder. Esittäjät: Malin Akerman, Billy Crudup, Matthew Goode, Carla Gugino, Jackie Earle Haley, Jeffrey Dean Morgan, Patrick Wilson. [Helsinki] : Paramount Home Entertainment (Finland) [jakaja], cop. 2009. Varaa tämä leffa Leevissä!

5. luukku – kirjaston joulukalenteri

5. luukku - kirjaston joulukalenteri

Abloy-lukko, AIV-rehu, Afrikan tähti, Ksylitol, Nokian kännykät.

Nämä suomalaiset keksinnöt me suomalaiset tunnemme. Muistaa voisimme myös, että ainutlaatuisesti suomalaisia ovat äitiys- ja lastenneuvolajärjestelmämme, odottavien äitien äitiysavustuspakkaus ja koululaistemme mahdollisuus maksuttomaan kouluruokailuun.

Suomalaiset innovaatiot esittelee 150 suomalaisten arkeen ja elämään vaikuttanutta keksintöä 1910-luvulta tähän päivään asti. Hienosti kuvitettu kirja kertoo paitsi suomalaisen yhteiskunnan muutoksesta myös kunkin aikakauden suomalaisten elämästä ja arjesta.

Ensi kerralla kun savustat lohta savustuspussissa, ostat lapsille Hartwallin Jaffat, kiellät niitä roikkumasta Habbo Hotellissa, himoitset GlopeHope-laukkua, moppaat lattioita Tolulla tai kippaat roskia Molokkehin, voit iloita olevasi suomalaisuuden ytimessä…

Suomalaisia innovaatioita : Suomi-konepistoolista Habbo Hotelliin / Juha Oksanen, Pekka Pesonen, Nina Rilla, Jani Saarinen. Helsinki : Gummerus, 2011. 175 s. : kuv. ; 23 cm. ISBN: 978-951-20-8368-8 (sid.). Varaa aineisto Leevissä!

4. luukku – kirjaston joulukalenteri

4. luukku - kirjaston joulukalenteri

Suhteet solomusa, tunteet lukosa?

Pänniikö perhe, ressaako jouluvalamistelut, ahistaako sukujoulu? Taikka pelekääkkö nää polliisia? Ettei sulla vaa olis tunnelukkoja? No elä huoli, meillä kaikilla niitä on – enämpi tai vähempi! Tuola netisä voit iha ilimaseksi testata, kuinka palijo sulla niitä löytyy (elä säikähä tulosta!) http://www.tunnelukkosi.fi/testi.php.

Jos lukkoja tuntuupi olevan iha liikaa, nii lukemalla Tunne lukkosi –tevoksen voit oppia aukomaan niitä ja vappautummaan tunteitten vallasta. Nii kirjasa luvataan! Kirjailija on iha oikia tippainssi ja lisenssiaatti aiemmalta koulutukseltaan ja tarkkaa ja lookista tekstiä se onki kirjottanu. On se lisäksi suorittanu jotaki terapiaopintoja. Tämä kirja on myös lähikirjallisuutta (vertaappa lähiruoka) parraimmillaan, sillä kirjottajalla on tukikohta Tuirasa.

Lähdeviite:
Tunne lukkosi : vapaudu tunteiden vallasta / Kimmo Takanen. Helsinki : WSOY, cop. 2011.
ISBN 978-951-0-38312-4 (nid).
tunteet; skeemat; psyyke; persoonallisuuden kehitys; tunne-elämän häiriöt; ihmissuhteet; sosiaalinen vuorovaikutus; itsekasvatus; elämänhallinta; Varraa kirja Leevissä!

3. luukku – kirjaston joulukalenteri

3. luukku - kirjaston joulukalenteri

Mistä piparit ovat kotoisin? Mitä tekemistä saksalaisella säveltäjä Engelbert Humperdinckilla on piparkakkutalojen kanssa? Mistä tulee himmelin nimi? Minkä vertauskuva hyasintti on? Miksi joulusaunassa käydään päivällä eikä illalla? Miksi juuri kinkku on joulupöydän kunkku? Miten apostoli Johannes liittyy glögin juomiseen? Miksi tapaninpäivä on hevosmiesten päivä?

Suuri perinnekirja antaa vastauksen näihin kysymyksiin – ja selventää monen muunkin joulunajan perinteen epäselväksi jäänyttä taustaa. Joulunajan juhlien lisäksi kirjassa ovat mukana kaikki tutut juhlapäivät ja sukujuhlat. Perinteisten juhlapäivien lisäksi esitellään myös tuoreempaa perinnettä, esimerkiksi halloweenin viettoa.

Kirja esittelee kunkin juhlan alkuperää, juhlatapoja, ruokia, pukeutumista, musiikkia, koristelua ja lahjoja. Lisäksi se sisältää pyhäpäiviin liittyvistä henkilöistä kertovia juttuja ja anekdootteja, lauluja, leikkejä ja askarteluohjeita, taikoja, uskomuksia ja ruokareseptejä.

Tämä sekä lukemattomia muita juhlaperinteisiin liittyviä kirjoja löytyy Oamkin kirjastosta. Varaa tämä aineisto Leevissä!

Lähdeviite:
Suuri perinnekirja : suomalaista juhlaperinnettä ennen ja nyt / toimittanut Satu Aalto ; piirrokset Eppu Ruoranen. 7. p. Hämeenlinna : Karisto, 2011. 484 s. : kuv. ; 26 cm. ISBN:978-951-23-3963-1 (sid.)