First rule of Fight Club is; you do not talk about Fight Club.

Chuck Palahniukin esikoisteos, Fight Club, on monille tuttu David Fincherin ohjaamasta elokuvaversiosta, mutta sitäkin elokuvaa edeltää romaani. Vuonna 1996 valmistunut romaani kertoo tarinan miehestä, joka on lopen kyllästynyt elämäänsä. Hän vihaa työtään, jossa hänen on matkustettava jatkuvasti aikavyöhykkeestä toiseen. Unettomuudesta kärsivä mies alkaa kulkea syöpäpotilaiden tukiryhmissä, sillä vain kuolemaa tekevien keskellä hän voi itse tuntea olevansa elossa. Kertojan tuoretta rauhaa järkyttää kuitenkin hänen naispuolinen vastineensa Marla Singer, eikä hän taaskaan saa nukuttua.

This is your life and it’s ending one minute at a time.

Päähenkilö saa elämäänsä taas uutta tuulta, kun hän tapaa työmatkallaan karismaattisen saippuakauppiaan, Tyler Durdenin, jolla on vähintäänkin yhtä kummallinen elämänkatsomus kuin hänellä. Tyler vihaa kulutuskulttuuria ja ihmisiä, jotka pitävät elämää itsestäänselvyytenä. Miehet päättävät erään baarireissun seurauksena alkaa järjestään tappeluklubeja baarien kellareissa. Tappeluiden tarkoitus on saada helppoon elämään tottuneet miehet tuntemaan olevansa taas elossa. Normiyhteiskunnan tuhoamiseksi miehet alkavat toteuttaa mitä mielikuvituksellisimpia operaatioita, jotka suurenevat ja suurenevat loppua kohden..

It’s only after we’ve lost everything that we’re free to do anything.

– Päivi