Toisten lapset

Torey Haydenin Toisten lapset on koskettava tosikertomus Haydenin erityisluokalle, syystä tai toisesta, tulevasta neljästä erilaisesta lapsesta. Kirja on kirjoitettu jo vuonna 1981, mutta sen teemat ovat vielä hyvin ajankohtaisia. Torey tekee töitä tukiluokalla, mutta pian erityisluokalle tulee huutava tarve. Sellainen siis perustetaan ja Torey ryhtyy luokanopettajaksi. Ensimmäisenä erityisluokan ovesta astelee sisään Boo, joka on 7- vuotias autistinen poika. Häneen on lähes mahdoton saada kontaktia. Hän ei osaa kommunikoida mutta toistelee mielellään muiden keskusteluja ja radion sääennustuksia. Boon ikätoveri Lori laitetaan erityisluokalle, koska hän on opettajansa mukaan laiska, tyhmä ja kuriton. Torey kuitenkin huomaa, että taustalla on jotain ihan muuta: oppimishäiriö, joka on todennäköisesti seurausta Lorin vanhempien suorittamasta pahoinpitelystä, joka aiheutti Lorille aivovamman. Kymmenenvuotias Tomaso haluaa satuttaa muita, kiroilee, riehuu ja on kaiken kaikkiaan aivan mahdoton saada ymmärtämään mikä on ero oikeanlaisen ja vääränlaisen käytöksen välillä. Tomaso koettelee Toreyn kärsivällisyyttä monin eri tavoin mutta on kuitenkin Toreylle erityisen rakas. Lukukauden edetessä luokkaan saapuu vielä neljäs oppilas, 12-vuotias ujo Claudia. Claudia tulee erityisluokalle koska on raskaana ja hänen vanhempansa haluavat hänet piiloon katseilta. Claudia on pärjännyt hyvin koulussa, on ollut hyvätapainen ja hänellä on menestyvät vanhemmat eli hän on juuri päinvastainen kuin oppilaat, joita Toreyn luokalle yleensä tulee. Lukuvuoden aikana nauretaan, itketään, raivotaan, koetaan suunnatonta epätoivoa ja huikeaa yhteenkuuluvuutta.

Heidän laulaessaan katselin heitä. Boo, käsittämätön ja vangittu Boo, jonka eteerinen olemus teki hänestä niin epätodellisen ilmestyksen. Lori, jonka tummissa silmissä näkyi sama hymy kuin muiden lasten huulilla, vaikka kyyneleet eivät olleet vielä kuivuneet hänen poskiltaan. Liikuttavan hurja ja herkkä Tomaso, joka oli elämäni rakkaimpia oppilaita. Claudia, ujo, totinen, onneton ja pyöreä Claudia. He olivat silmissäni niin kauniita, niin paljon kauniimpia kuin osasin sanoiksi pukea.” s. 282

Kirja oli mielestäni erittäin koskettava ja aika rankka teos. Se sisältää useita selvitymistarinoita ja auttaa mielestäni ymmärtämään, kuinka tärkeää on, että lapsella on edes yksi, joka hänestä välittää. Sekin riittää muuttamaan lapsen elämän suunnan. Mieltä avartava teos sisältäen sopivan annoksen huumoria ja hellyyttä. Mieleenpainuva. Saatat tarvita nenäliinoja tätä kirjaa lukiessa.

Sari M.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.