Harmaa talous – musta tulevaisuus
Keskiviikkoaamuna 18.2. noin viisikymmentä Liiketalouden yksikön opiskelijaa ja henkilökunnan jäsentä kokoontui Auditorioon saamaan tietoa harmaasta taloudesta. Kyseessä oli Harmaa talous – musta tulevaisuus -kampanjan oppilaitoskiertueeseen liittyvä luento.
Harmaa talous – musta tulevaisuus –kampanja on osa hallituksen tammikuussa 2012 hyväksymää torjuntaohjelmaa harmaan talouden ja talousrikollisuuden ehkäisemiseksi. Sen tavoitteena on kertoa harmaan talouden ja talousrikollisuuden yhteiskunnallisista vaikutuksista ja yksilöille aiheutuvista seurauksista. Kampanja painottaa ennen kaikkea sitä, miten jokainen voi omilla arkisilla valinnoillaan torjua harmaata taloutta.
Mitä oikeastaan on harmaa talous? Kampanjan nettisivuilla se on määritelty seuraavasti: ”Harmaalla taloudella ja talousrikollisuudella tarkoitetaan yleensä yritystoiminnassa tai siihen rinnastettavassa toiminnassa tapahtuvaa lakisääteisten maksujen ja velvoitteiden laiminlyömistä.” Harmaata taloutta on muun muassa pimeä työnteko, sosiaalietuuksien väärinkäytökset, piraattituotteiden ostaminen ja myyminen, oman pankkitilin antaminen ulkopuoliseen käyttöön rahan alkuperän hävittämiseksi sekä yritystoiminta, jossa jätetään maksamatta verot ja muut lakisääteiset maksut.
Paikalle oli saapunut kolme luennoitsijaa, joista yksi oli poliisin, toinen verottajan ja kolmas tullin edustaja. Poliisista oli paikalla Marjo Sjögren, joka työskentelee Oulun poliisilaitoksen talousrikosyksikössä. Hänellä on paitsi poliisikoulutus, myös tradenomin tutkinto OAMK:sta. Marjo kertoi kampanjasta yleensä sekä harmaan talouden ilmenemismuodoista. Verohallinnon edustajana oli Päivi Kostet Oulun verotoimistosta. Hän kertoi yrityksen ja työntekijöiden velvollisuuksista ja oikeuksista. Tullista puolestaan oli paikalla Harri Moilanen, joka kertoi tuoteväärennöksistä ja piratismista.
Mitä haittaa harmaasta taloudesta on yksittäiselle ihmiselle? Jos esimerkiksi teet pimeää työtä, sinulle ei kerry eläkettä. Työnantaja ei ole vakuuttanut sinua tapaturmien varalta, etkä ole oikeutettu esimerkiksi ansiosidonnaiseen sairauspäivärahaan. Pimeä työ ei myöskään tuo oikeutta työttömyyspäivärahaan. Harmaan talouden vuoksi Suomen valtio menettää vuosittain 5-7 mrd euroa verotuloja. Se lisää veronsa maksavien verotaakkaa ja vaikeuttaa julkisella rahoituksella hoidetuista asioista huolehtimista. Näitä ovat muun muassa katujen ja teiden kunnossapito, terveydenhoitopalvelut, koulujen toiminta sekä opinto- ja asumistukien maksu.
Ehkä mielenkiintoisin osuus esitelmässä olivat esimerkit erilaisista tuoteväärennöksistä. Kaikkea mahdollista väärennetään: vaatteita, asusteita, leluja, elektroniikkalaitteita, lentokoneen osia, auton osia, lääkkeitä… Tähän mennessä suurin tunnettu väärennös on Kiinassa sijaitseva kokonainen Ikea –tavaratalo. Väärennettyjen tuotteiden turvallisuudesta ei ole mitään takeita ja niitä ostamalla rahoittaa useimmiten rikollista toimintaa.
Seuraavassa on lista toimenpiteistä, joita SINÄ voit tehdä harmaan talouden torjumiseksi:
-
Pyydä aina ostoksistasi kuitti.
-
Tee töitä vain verokortilla.
-
Vaadi aina palkkalaskelma.
-
Varmista, että saat palkkasi pankkitilille.
-
Vaadi kirjallinen työsopimus.
-
Tarkista vuosittain työeläkeotteesi.
-
Ostaessasi kotitalous- ja remontointipalveluja tarkista, että yritys on ennakkoperintä- ja alv-rekisterissä (www.ytj.fi)
-
Huolehdi yrittäjänä veroista, eläke- ja tapaturmavakuuttamisesta.
Tässä vielä linkki kampanjan nettisivuille: http://www.mustatulevaisuus.fi/fi/yleista
Ulla Reinikainen, taloushallinnon lehtori
