Viisi vinkkiä vertaisoppimiseen verkossa
Kirjoittajat
Katri Aaltonen
Yliopettaja
Haaga-Helian ammatillinen opettajakorkeakoulu
Hanna Alaniska
Lehtori
Oulun ammatillinen opettajakorkeakoulu
Maija Lampinen
Pedagoginen asiantuntija
Aalto-yliopisto
Me kirjoittajat, Katri Aaltonen, Hanna Alaniska ja Maija Lampinen kohtasimme KOPE-hankkeen organisoimassa Cross expertise mentoroinnissa, ja otimme tapaamistemme tavoitteeksi jakaa kokemuksia vertaisoppimisen edistämisestä verkossa. Näiden keskustelujen tuloksena syntyi tämä kirjoitus.
Termillä “verkossa” tarkoitamme näiden vinkkien kohdalla verkkokurssia, jossa voi olla samanaikaista ja eriaikaista oppimista ja vuorovaikutusta digitaalisilla verkkovälineillä. Vertaisoppijoilla ymmärrämme opiskelijoita, jotka ovat tasavertaisessa asemassa suhteessa toisiinsa, ja oppivat toisiltaan formaaleilla ja informaaleilla tavoilla.
Toivomme, että viisi vinkkiämme kohtaavat vertaisopettajamme verkossa.
Tunne ja tutustuta
Selvitä ennen verkko-oppimisjaksoa opiskelijoiden yleiset tavoitteet, toiveet, odotukset, asenteet ja mahdolliset kysymykset ja etenkin tutki niitä yhdessä opiskelijoiden kanssa. Kartoita opiskelijoiden teknistä osaamista ja kokemuksia verkko-opinnoista. Tiedon perusteella voit jakaa opiskelijoita ryhmiin, joissa on sekaisin kokeneita ja vähemmän kokeneita verkko-opiskelijoita tai opiskelijoita, joilla on samansuuntaisia tavoitteita.
Anna opiskelijoille aikaa tutustua toisiinsa ja mieti valmiiksi erilaisia tapoja ryhmäyttää opiskelijat verkossa. Ryhmäytyminen lisää kurssille kiinnittymistä, luo pohjan hyvälle ilmapiirille ja helpottaa jatkossa vuorovaikutuksen syntymistä.
Ole läsnä ja poissa
Rakenna verkkoon erilaisia tiloja ja tarjoumia, joissa ohjaajan ja opiskelijan läsnäolon ja tekemisen muodot vaihtelevat. Ohjaaja on keskusteluryhmissä tai jakamisen alustoilla välillä aktiivinen toimintaan innostaja ja palautteen antaja ja välillä taasen tietoisesti taka-alalla. Liian aktiivinen ohjaaja voi jopa tyrehdyttää opiskelijoiden esille tulemisen. Jätä tilaa myös ennakoimattomalle – ohjaustiloja syntyy spontaanistikin esimerkiksi yhteiskirjoittamisen alustoilla vertaispalautteen myötä. Kannusta opiskelijoita ottamaan käyttöön sovelluksia, jossa he toimivat ilman sinua – kaiken verkossa tapahtuvan vertaistoiminnan ei tarvitse olla sinun katseesi alla. Näissä tiloissa vertaisoppimisen ryhmistä voi parhaimmillaan tulla vertaistuen ryhmiä, joissa opiskelijat jakavat opiskeluun vaikuttavia elämäntilanteitaan ja auttavat jaksamaan niiden yli.
Salli lurkkiminen
Rakenna oppimisympäristöön vapaa mahdollisuus tutkia, tarkastella ja lurkkia toisten vertaisryhmien tuotoksia, palautteita ja keskusteluita ilman että siitä jää näkyvää jälkeä. Se ei ole silloin osa strukturoituja oppimistehtäviä vaan positiivista uteliasta varjostamista, joka avartaa omaa näkemystä ja lisää oivalluksia ja oppimista, opettaa akateemiseen läpinäkyvyyteen, kehittää itsearviointia ja reflektointitaitoja.
Vertaisoppimisen lähtökohtana on avoin kulttuuri, jolle annetaan turvalliset ja posivitiiviset lähtökohdat kurssin ryhmäytymisen myötä. Lurkkimiseen kannustavassa oppimisympäristössä tehtävät ja niiden arviointi on kaikille näkyvää. Se ei vähennä formaalin ja jälkiä jättävän toiminnan merkitystä verkossa.
Vauhdilla ja seesteisesti
Verkko-oppiminen vaatii sekä rauhallisempia suvantovaiheita että koskenlaskupaikkoja. Rytmitä verkko-opiskeluprosessi kokonaisuutena siten, että verkossa näkyväksi tulevassa aktiivisuudessa on piikkejä ja hiljaisempia hetkiä. Keskitä intensiivistä verkkoaktiivisuutta vaativat ajankohdat tietyille päiville tai viikoille ja jätä niiden väliin riittävästi aikaa, jolloin opiskelijat voivat yksin ja vertaisryhmissä itse suunnitella ja ajoittaa tekemisiään.
Kuvaa oppimisprosessi ja oppimisympäristön toiminnallisuudet eli oppimisalustat ja -sovellukset opiskelijoille visuaalisesti. Tärkeää on se, miten yhdessä toimitaan (millaiseen tekemiseen tai käsittelyn tapaan oppimistehtävät ohjaavat): Millaista tekoja tehdään, kun ollaan samanaikaisesti verkossa? Mitä tehdään yksin ja miten sen tuotokset liitetään yhdessä tekemisen vaiheisiin? Miten yhteisiin tapaamisiin valmistaudutaan?
Ohjaa osallisuuteen
Vertaisoppiminen verkossa vaatii yhteisvastuuta. Rakenna kokonaisuuksia, joissa opiskelijat itse tarkentavat oppimistehtävän sisällön osaamistavoitteiden rajoissa, päättävät ryhmässä osaamisen hankkimistavan, tehtävän tekemisen roolit ja oppimisen ja osaamisen arvioinnin. Siirry sisällöllisestä ohjeistamisesta kohti toiminnallisia ohjeita. Jokaisen oma panos ja tuotos on tärkeä, mutta vain yhteistoiminnalla saavutetaan haluttu oppimistulos.
Opiskelijan osallisuutta lisää vaihtelevat roolit, jotka samalla auttavat kiinnittymään verkkokurssin oppimisprosessiin. Voit ohjaajana alussa nimetä rooleja, mutta myöhemmässä vaiheessa opiskelijat ottavat itse vastuuta rooleista ja niiden vaihtelevuudesta. Vertaisryhmän toimintaa tulee myös arvioida erityisesti oppimisprosessin aikana.
PS.
Päätämme pohdintamme tähän huomioon: oppimisprosessien suunnittelu verkkoon (designing learning) on ilmaisuna ajatuksellinen mahdottomuus. Ohjaajana emme voi suunnitella opiskelijan oppimista, koska se on jotakin, mikä tapahtuu opiskelijan päässä ja vain hänen kokemanaan. Mutta voimme suunnitella ja rakentaa tarjoumia opiskelijan oppimiselle (designing for learning). Rakennamme sovelluksilla, tehtävillä, materiaaleilla ja toimintamenetelmillä tarjoumia opiskelijan oppimisen teoille, joita hän valikoi, käyttää tai jättää käyttämättä. Tämän lisäksi suunnittelemme verkkoon opetus- ja ohjaustekoja – siis myös ohjaajan toimintaa: Miten oppimisen resurssit ja materiaalit ovat tarjolla opiskelijoille? Millaisin ohjeistuksin tai tehtävin heitä ohjataan työstämään opittavaa ainesta? Mitkä ovat verkko-oppimisen kriittiset pisteet, joissa opiskelija todennäköisesti tarvitsee ohjausta ja miten se toteutetaan?
KOPE-hanke muistuttaa: Hae mukaan Pohjois-Suomen korkeakoulujen opettajien Cross expertise mentorointiin 6.9.-8.10.2018 & pedagogisten johtajien Cross expertise mentorointiin 17.9.-8.10.2018. Lisätietoja CEM-prosesseista löydät täältä.